Armon vuonna 1905-1906 elelin Oulussa ja kävin valmistavassa koulussa. Olin IV:llä eli viimeisellä luokalla. Parhaimmat ystäväni olivat serkkuni Märtta Rancken, Hertta Mustonen, Vera Hedman ja Elsa Flinkman. Märtan, Hertan ja Veran kanssa perustin ompeluseuran. Säännöt olivat: kokoonnutaan joka lauvantai-ilta vuorotellen jäsenten kotiin. Märtalla, Hertalla ja minulla oli ylin johto. Vera oli vakinainen jäsen. Elsa käskettiin melkein aina mukaan. Enemmän me leikimme, nauroimme ja pidimme elämää kuin ompelimme. Märtan ja Hertan kanssa näyttelimme usein omia tai Märtan sisaren tai veljen keksimiä näytelmiä. (...) Etsimme jos jonkinlaisia pukuja, pynttäsimme itsemme niihin ja näyttelimme. Semmoisia näytelmiä olivat: "Musti, eli vieras rouva", "Piika kaapissa", "Taikauskoinen rouva", yms. Kun olimme mielestämme keksineet hyvän näytelmän, harjoittelimme sitä paljon ja näyttelimme sitten; harvoin joinakin nimi- tai syntymäpäivinä, tavallisimmin ompeluseurassa. Mutta usein näyttelimme typötuhjälle salongille. Se oli kamalan mukavaa. - Kyllä siellä Oulussa oli niin mukavaa, että!
Kunpa täällä Tampereellakin olisi niin mukavaa! Mutta ei! Koetin vähän ompeluseura-aatetta täälläkin esittää. Käskin muistaakseni Niini L:n, Marjatta L:N ja Aini L:n meille, mutta siitä ei tullut sen enempää. - Olisi täällä semmoista toverihenkeä kuin Oulussa, niin olisin onnellisin ihminen maailmassa!