Naisliikkeen edustajain on epäilemättä tunnustettava oikeaksi Lottä Svärd - yhdistyksen keskusjohtokunnan puheenjohtajan (Fanny Luukkosen) lausuma, että Lotta Svärd -liikkeessä on toteutunut eräs naisasian ydinajatus: naisille osa ja vastuu kansakunnan yhteisistä kohtaloista. Naisasia ei tarkoita naisten eristämistä miehistä, vaan yhteistoimintaa ja toinen toisensa tukemista koko kansan hyväksi. Naisilla on edesvastuu myös maan puolustuksesta, vaikka se luonnollisista syistä ei tapahdu käyttämällä samoja muotoja kuin miehet. Lotta Svärd -yhdistykselle tulee suuri kunnia siitä, että se on tämän työnsä kohta itsenäisyytemme saavuttamisen jälkeen taitavasti ja voimakkaasti vapaaehtoisena maanpuolustusjärjestönä organisoinut. (...)
Lotta Svärd -järjestö on kaiken muun toimintansa ohessa tehokkaasti edistänyt naisten kansalaiskasvatusta opettamalla tuhannet ja taas tuhannet naiset asiallisuuteen, järjestykseen ja täsmällisyyteen. Suuri osa naisia on kodeissa ja muualla tottunut siihen, etteivät lupaukset, aikataulut ja tarkat tiedot ole kovin tärkeät, kunhan jotakin jollakin tavalla tehdään. Tätä ylimalkaista ja vastuutonta harrastelua, jota tietenkin tavataan miehilläkin, on vaikeaa tavallisissa naisten järjestöissä juurruttaa pois. Se, joka liittyy Lotta Svärd -yhdistykseen, tietää, että siellä jotakin myös vaaditaan, ja että näiden yhteisesti itselle asetettujen vaatimusten täyttäminen on jokaiselle eduksi. Se tosikansanvaltainen tapa, johon pyritään tehtäviä jaettaessa, on myös parasta kansalaiskasvatusta. Kaikki naisjärjestöt eivät voi toimia samoin muodoin, mutla opittavaa itsekullekin on Lotta Svärd -yhdistyksestä. (...)
(Helle Kannilan kirjoituksesta Naisten Äänessä 4/1941)