Sota-ajan naiskansalaisuus: aseveljeyteen verrattavaa työsisaruutta

Myöhemminkin ja muissakin yhteyksissä Helle Kannila oli taipuvainen kyseenalaistamaan miesten järjestöjen tuki- ja kannatusyhteisöinä toimivien naisosastojen ja -yhdistysten tarpeellisuuden. Talvisodan jälkeen hän kuitenkin päätyi antamaan tunnustusta aikoinaan Suojeluskunnan tukijärjestöksi perustettua Lotta Svärdille luonnehtien sitä "naisten mahtavaksi aikaansaannokseksi". Hän vakuutti järjestön suorastaan toteuttavan "naisasian ydintä", koska se antoi naisille mahdollisuuden ottaa osavastuuta "kansakunnan kohtaloista". Hän totesi järjestön osoittaneen voimansa naisten yhteistyön organisoijana ja yhteishengen luojana. Tätä yhteishenkeä Helle Kannila pyrki itsekin vahvistamaan mm. yrittämällä lieventää niitä ennakkoluuloja, joita naisasiapiireissä tunnettiin Lotta-järjestön toimintaa kohtaan.

Helle Kannila näyttäisi siis ottaneen "luonnollisena" tosiasiana sen, että sota erottaa vääjäämättä nais- ja mieskansalaiset toisistaan langettaen miehille taistelutoimet ja naisille huolto- ja tukitehtävät. Hän pyrki innostamaan naisia kotirintaman työsisaruuteen vetoamalla rintamalla tunnetuun aseveljeyteen.

Mitä rauhanasiastakin innostunut Helle Kannila olisi tuuminut viimeaikaisista naisten asevelvollisuutta koskevista keskusteluista?

(Lähteet: mainitut artikkelit)


Takaisin edelliselle sivulle