Seuran toiminta | Puhekupla | Arkisto

Re: [puhekupla] Suuret & Mahtavat printterit?


From: Pauli Ruonala (pauli.ruonala@enestam.fi)
Date: 03.04.2002 - 15:25:25


Janne Kuusinen wrote:

> Tästä ei käsittääkseni ole Puhekuplassa vielä ollut liiemmin juttua.
>
> Olen hankkimassa uutta printteriä mahdollisimman tarkkaa
> mustavalkosarjakuvien tulostamista ajatellen. Onko muilla panna jakoon
> jonkinmoista kokemuksentynkää: laserin puolelle varmaan mennään, mutta
> lähinnä nuo muste/jauhe/vaimitäsenytonppatruunakustannukset pelottavat
> jo nyt. Haussa on myös kunnollinen, tasainen, musta jälki, jota kelpaa
> katsella edes jotenkuten sitten vielä eläkepäivinä.
>
> Tällä hetkellä esimerkiksi vaahtoavat Helwett-Packard LaserJet'n
> 1200:sesta. Liekö tuo maineensa veroinen peli?
>
> Ystävällisin terveisin
> Janne Kuusinen
> sarjakuvaaja
> jkuusine@siba.fi
> www.jannekuusinen.net

Jaa-a. Ensin disclaimer: Tämän kirjoittaja on työssä kirjoittimia
maahantuovassa firmassa (ei ole Helvett-Packard). Lyhyt vastaus on että se
riippuu kysyjästä ja kysyjän tarpeista.

 Sivun tulostuskustannukset ovat laserkirjoittimilla selvästi alhaisemmat.
Meidän hinnastossa halvin laseri maksaa 330 euroa (toimii vain
Windows-ympäristössä). Yhden sivun tulostuskustannukset (ilman paperia)
ovat 4 senttiä. Jos tarkoitus on tulostaa värikuvia silloin
värimustesuihkukirjoitin on varteenotettava vaihtoehto. Värilaserit ovat
vielä kalliita ja tulostuslaatu ei ole kovin hyvä. Värimustesuihkun
ongelma on suuret käyttökustannukset per sivu. Värit ovat kalliita ja
paras tulostuslaatu edellyttää kalliin erikoispaperin käyttöä. Uusimmissa
malleissa on tulostuspään tukkoon meno estetty siten että kirjoitin
käynnistyy automaattisesti säännöllisin väliajoin ja ruiskuttaa vähän
mustetta ulos. Tästä seuraa että mustekasetti ei kestä kun 6-12 kuukautta
vaikka laitteella ei tulostettaisi ollenkaan. Tasaisen mustan jäljen laatu
ei ole kopiopaperilla paras mahdollinen, siinä näkyy selvästi
vaakaraitoja.

Vertailtaessa laserkirjoitinta ja mustesuihkukirjoitinta joille luvataan
sama erotuskyky huomataan että laserkirjoittimen jälki on paremman
näköistä. Mustesuihkukirjoittimen tekemät pisteet eivät ole tarkalleen
ympyrän muotoisia ja ne voivat olla erikokoisia keskenään tai suurempia
kuin laserin pisteet. Erotuskyvyllä eli sillä millä tarkkuudella pisteet
asetellaan paperille ei ole paljon merkitystä jos pisteet ei ole keskenään
samanlaisia tai ne leviävät imeytyessään paperiin.

Windows-ympäristössä tulostettaavan kuvan laatuun vaikuttaa 3 asiaa:
kirjoitin, näytönohjain ja sovellusohjelma. Näytönohjain liittyy asiaan
siten että varsinkin halvimpien laserien Windows-ohjaimet oikaisevat
tulostusvaiheessa katsomalla näytönohjaimesta minkä näköinen on
tulostettava sivu. Pari vuotta sitten vakioneuvo niille jotka valittivat
tulostuksen takkuilevan oli "hae Windowsiin uusi näytön ohjain".
Sovellusohjelma vaikuttaa asiaan siten että yksinkertaisemmat ohjelmat ei
välttämättä osaa tulostaa kuvaa suuremmalla erotuskyvyllä. Jotkut ohjelmat
voivat tukea joitain tulostuksen erikoisominaisuuksia vain
tietyntyyppisillä kirjoittimilla, esim. taitto-ohjelmat on perinteisesti
toimineet parhaiten PostScript-kirjoittimilla. Oikeaa kirjoitinta
haettaessa on paras lähteä liikkeelle ohjelmasta jolla kuvat tehdään.
Ohjelman dokumentoinnissa voi olla jotain ohjeita asiasta, ohjelman
jälleenmyyjällä saattaa olla kokemuksia jostain mallista, valmistajan
nettisivulla voi olla lisäohjeita. Asiaa vaikeuttaa se että jokaisella on
oma käsityksensä siitä mikä on "hyvä" tulostusjälki. Minulle soitti
aikanaan asiakas joka tulosti laserilla piirtoheitinkalvolle painofilmejä
eikä ollut tyytyväinen mustaan jälkeen. Kun mustaa jälkeä katsoi läpi se
ei ollut tasaisen mustaa vaan jäljessä oli selviä laikkuja. En osannut
ehdottaa muuta kuin koettaa toisentyyppisellä kalvolla. Joskus
CAD-ohjelmien käyttäjät ovat valittaneet että paperille tulostettu kuva on
noin prosentin pienempi kuin ohjelman esittämä kuva. Kun paperi
lämmitetään laserissa siitä poistuu kosteutta ja silloin paperi tosiaan
kutistuu. Silloin voi koettaa lämmittää paperin ajamalla sen ensin kerran
tyhjänä kirjoittimen läpi.

osaaottavin terveisin
Pauli Ruonala


S u o m e n S a r j a k u v a s e u r a n S ä h k ö i s e t S i v u t
pääsivu
| seuran toiminta | kupla-akatemia | piirtäjät | alan toiminta | viikon verkkosarja | posti | linkit