[puhekupla] Mittareita
From: Reima Mäkinen (kuvagra@nic.fi)
Date: 19.09.2001 - 11:04:04
Johdatus:
Tuossa Ilpon ansiokasta selvitystä lukiessa tuli taas mieleen. Luin myös
alkuviikosta läpi Heikki Jokisen tekemän "sarjakuvapoliittisen selvityksen
liittyen valtion sarjakuvalle suuntaamiin apurahajärjestelmiin". (Tuota ei
ole vielä julkaistu/julkistettu.) Lisäksi asia nousee esiin, usein mm.
Festareihin ja Sarjainfoon liittyvissä puheissa. Tämän alusteuksen ei ole
tarkoitus olla kattava tai asiatiedoiltaan oikea ja oikeudenmukainen, vaan
haaste eri intressiryhmien edustajille. Toki virheitä saa oikoa, mutta vedä
niille vaikka omat säikeet. Paitsi tietenkin jos keskustelu tästä aiheesta
ansaitseekin mielestäsi vesittyä.
Aihe:
Ja se asiani on sarjakuvan (mahdollinen) kriisitila, tai pikemminkin sen
määritteleminen. Tuli vaan mieleen, että kannattaisiko miettiä joitakin
"mittareita", joita seuraamalla olisi parempi tolkku asioiden kehityksestä
ja kehityksen vaatimista toimenpiteistä?
Asioitahan vertaa siihen miten ne ennen ovat olleet. "Ennen oli Tampereella
sarjakuvakauppa, ei ole enää." Jollekin sarjakuvaihmiselle tämä on tärkeä
juttu toista se ei hetkauta. Sarjakuvan mahdollisesta kriisitilasta Kukun
poisnukkuminen yksin tuskin kertoo yhtään mitään.
Minulla on sellainen hämärä mielikuva, että Sarjakuvaseuran alkuaikoina
kiinnitettiin aika paljon huomiota siihen, minkä verran ns. laatusarjakuvaa
julkaistaan suhteessa roskaan. Koska tämä koettiin tärkeäksi koko
sarjakuvaharrastuksen kannalta, panostettiin mm. laatusarjakuvan
määrittelemiseen ja valistustyöhön. Toinen tärkeä sarka oli
lehtikirjoittelun seuraaminen ja sarjakuvakritiikin kehittäminen. Tuolloin
oli eri ajat, ja toimintaa ohjaava näkökulmakin oli enimmäkseen lukijan tai
kasvattajan. 1980-luvulla tekijöiden näkökulma nousi (myös itselläni)
lukijoista huolehtimisen edelle ja alan kansainväliset kontaktit ovat aivan
eri sfääreissä kuin aiemmin.
Nyt meillä on scenessä -70 luvun tilanteeseen verrattuna monia uusia
intressiryhmiä ja vaikuttajia: Sarjakuvantekijät ry, yksittäiset
sarjakuvataiteilijat, pienkustantajat, keskisuuret kustantajat,
sarjakuvaopetus(laitokset), Maailman sarjakuvat ry, sekä yksi kokonaan uusi
julkaisukanava (netti).
Lisäksi kentän vanhat tekijät: Suuret kustantamot, sarjakuvakaupat,
divarit, R-kioski ja lastensarjakuva ovat edelleen mukana.
Näillä kaikilla aloilla on varmasti hieman eri näkemys siitä, mihin
suuntaan on menty ja kuinka ankkamaa makaa. Lisäksi monet luettelemistani
tahoista ovat kytköksissä toisiinsa.
Koska listan lukijoiden parista löytyy paljon erilaisia näkökulmia
sarjakuvaan, pyydän teitä miettimään, mikä on omalta kannaltanne tärkeää.
Vielä parempi olisi jos osaisit ehdottaa minkä asian (myönnetyt apurahat,
painoksien suuruus, julkaistut nimikkeet, piirtäjän palkkio per sivu,
jukaistujen kritiikkien palstamillit, sarjakuva-aiheisten nettissivujen
määrä, sarjakuvaopetuksen määrä ja taso, yms.) seuraamiseen pitäisi
panostaa? Mikä on sarjakuvan aseman kehittymisen kannalta oleellista?
Entä millaisia mittareita on jo olemassa? Onko esim. kustantajilta
kerättävissä helposti jotakin relevanttia tietoa yhteiseksi hyödyksi?
Sarjakuvantekijöillä ja Sarjakuvaseuralla on "eri intressit" mitä nämä
ovat? Onko mitään samoja intressejä?
Reima
