Seuran toiminta | Puhekupla | Arkisto

[puhekupla] Re: Mangakeskustelu taas?!


From: Reima Mäkinen (kuvagra@nic.fi)
Date: 12.09.2001 - 12:01:01


>Eikö mangasta voi keskustella ihan niinkuin muustakin sarjakuvasta...?
Voi. Se asia, että saako suomalainen piirtää mangaa, tuli vaan minusta jo
puitua. :)

Mikä mielstäsi tekee mangasta keskustelemisen arvoisen asian?
No. Keskustellaan sitten mangasta... ajatukset pois rähinoistä, elämä jatkuu.

Piirrostyyli on selkeästi se juttu jonka perusteella ensivaikutelma
sarjakuvasta syntyy. Tekstin määrä ja selkeys vaikuttaa varmaan myös, siitä
näkee heti miten keronta painottuu kuvan ja sanan kesken (ja miten huvittaa
lukea). Vasta tämän jälkeen aletaan miettiä jutun lukemista ja useimmat
ovat kai siitä kanssani yhtä mieltä, että tarina, sen
hyvyys/huonous/miellyttävyys on sitten se, mikä vasta oikeastaan ratkaisee
sen pitääkö koko sarjasta?

Ranskalaisbelgialaisen "pottunenätyylin vihaajia" löytyy varmaan yhtä
paljon kuin "mangan vihaajia." Edelleen - mangan vaikutus näkyy jo joka
melki joka maan sarjisskenessä, eikä vähiten Ranskan. Kaikki
mangaentusiastit eivät pidä siitä että joku länsimaalainen piirtää sillä
tyylillä. Mangan nousu on vaan osa maapalloistumista. Toisaalta, hitaasti
mutta varmasti Japanissa on alettu tutustua eurooppalaiseen ja
jenkkikamaan, maailma muuttuu ja muutosvastarintaa on aina.

Manga on aika usein söpöä tai sen maailmassa on ainakin mukana "söpöjä
juttuja" (lapsia ja karvaturreja), meidän näkökulmastamme naiivia
romantiikkaa löytyy myös. Juuri nämä ovat muiden muassa niitä
kulttuurieroja joista olen täällä paasannut. Japanissa aikuistenkin on ihan
OK, tai siis se on yleisempää, ihastella kaikkia leluja ja rihkamaa, joka
täällä luetaan pikkulasten kamaksi.
Aura jo mainitsikin mangan pinnallisuudesta (joka ei ole tietenkään
pelkästään mangasarjakuvan ongelma).

Koko visuaalinen kulttuuri on Nipponissa erilainen, se näyttää muodoiltaan
jotenkin kokeilevammalta, paikoin kovemmalta paikoin pehmeämmältä kuin
täällä. Sikäläisestä näkökulmasta varmaan löytyy aika tarkkojakin normeja
(vrt. esim. meikäläinen julkisivulautakunta). Se on täynnä ikonimaisia
symboleita ja yksinkertaisia kuvia jopa äänimaailma on minusta jotenkin
maireampi - mutta sehän ei näy kuvissa.

Kaupunkiarkkitehtuurista puuttuu monia meille tuttuja elementtejä.
Kutsuttakoon niitä nyt yleisesti vaikka vanhoiksi kivitaloiksi joissa on
klumeruuria, mutta onhan siellä sitten sitä omaa historiallista detaljia
ympäriinsä. Minusta näytti siltä, että kaikki tuotteistetaan tosi
tehokkaasti ja yritetään liittää yhteiseen visuaaliseen kulttuuriin
mahdollisimman nopeasti ja saumattomasti. Länsimaalaista muotoilua
(esineitä ja graffaa) ihailevat ovat oma alakulttuurinen "pieni" ryhmänsä
ihmisiä.

Minusta romantiikka (esim. magassa) on OK mutta söpöyttä kestän vain suht.
pieninä annoksina. Poikkeava visuaalinen ympäristö ja erilaiset käytöstavat
on kynnys joka saattaa aiheuttaa jotain stressin tapaista, epätietoisuus ei
ole kivaa. Ymmärrrän hyvin sen, että joitakuita manga potuttaa. Viestit ja
ärsykkeet joita ei osaa tulkita ovat häiritsevää "noisea", turhaa
visuaalista roskaa. Kaikkien ei tarvitse olla suvaitsevaisia ja kohteliaita
ja lukea mangaa "väkisin".

Itseäni ottaa kuuppaan sekin, että alkuperäinen sarjat on vesitetty
kännöksessä (englanniksi), mutta varsinkin siinä kun sivut peilataan tai
silputaan ja onomatopoeettiset merkinnät tehdään uusiksi. Mitä mangaa se
semmoinen enää on!?
(Tusinatuotteiden kanssa on tietenkin ihan sama kuinka sitä raiskaa... se
voi vain parantua :)

Ja turha kenenkään nillittää, että on olemassa sarjoja joita on käännetty
lempeämmin, säilyttäen alkuperäinen lukemisen järjestys ja äänitehosteet,
nämä ovat kutenkin niin marginaalisen pieni osa siitä mitä lukijan käteen
exyy.

Sotken nyt aiheita, mutta arkkitehtuurista vielä. Hämmentävää miten tutuksi
joku Nykikin on jenkkileffoista tullut. Enää sitä rakennusta ei ole, jonka
katolle King Kong kiipesi parikymmentä vuotta sitten. Tuo visuaalinen
ympäristö on niin tuttu, että tuntuu kuin se olisi fyysisesti lähempänä
kuin onkaan. Ja sitä kautta se on myös henkisesti lähellä ja tapahtumat
järkyttää.

Reima


S u o m e n S a r j a k u v a s e u r a n S ä h k ö i s e t S i v u t
pääsivu
| seuran toiminta | kupla-akatemia | piirtäjät | alan toiminta | viikon verkkosarja | posti | linkit