Seuran toiminta | Puhekupla | Arkisto

[puhekupla] FW: komentteja akatemiaan


From: Jarno Elovirta (jarno@elovirta.com)
Date: 05.04.2001 - 14:25:25


From: Marko Mäenpää <marmaenp@utu.fi>

Sain Turun sarjakuvaseuran sähköpostilistan kautta mailin, jossa
kehoitettiin katsomaan ko. www-sivuja ja kommentoimaan. Sarjakuvan
piirtämisen opettamien ja siitä oppaan tekeminen on varmasti hankalaa.

Toisaalta käyttämänne tyyli, jossa yhdelää sivulla on vähän asiaa on
yleensä hyvä ja se sopii monille kotisivuille selkeytensä vuoksi. Nyt on
kuitenkin kyse oppaasta, josta ei niinkään kai ole tarkoitus hakea
nopeasti tietoa, vaan lukea ajatuksen kanssa. Siksi asioita voisi ehkä
esittää
enemmän kokoanisuuksina. Esimerkiksi värioppi on mielestäni jaettu
turhan pieniin osiin. Jatkuva linkistä toiseen hyppiminen on aika
rasittavaa. Tai ehkä en vain ole vieläkään tottunut hypertekstiin:)

Väriopin osalta voisitte ehkä tarkistaa muutamia termejä. Värioppi on
monesti hyvin hankala esittää, joten fyysikkona mielummin
näkisin suppeamman kuin väärän esityksen.

1. heijastuminen pinnasta (vain musta aukko imee kaiken valon!)
2. suodattuminen (esim. lasimaalaus, TV tai monitori)
3. taittuminen valkoisesta valosta (esim. prisma ja sateenkaari)
4. hajaantuminen eli interferenssissi (esim. öljy veden pinnalla)
5. taivuttaminen, polarisaatio ja fluoresenssi

Sinänä tässä on monta oikeaa termiä, mutta vähän väärissä paikoissa ja
yhteyksissä.

Dispersio eli valon hajaantuminen väreihin tapahtuu prismassa,
sateenkaaressa, mutta myös veden pinnalla ohuessa öjlykalvossa.

Prismassa valon eri komponentit hajaatuvat, koska väliaineen
teitekerroin on eri aallonpituuksille erilainen samoin pisarassa on kyse
tästä ilmiöstä. Eli eri värit taittuvat samassa väliaineesa eri tavalla,
toiset enemmän ja toiset vähemmän ja siksi hajaantuvat.

Interferenssi ohuen kalvon pinnalla johtuu kalvon paksuuden ja valon
aallonpituuden ollessa kyllin lähellä toisiaan. Tällöin kalvon ylä- ja
alapinnasta heijastuneet valonsäteet interferoivat eli sammuttavat tai
vahvistavat toisiaan. Se mitkä aallonpituudet sammuttavat ja mitkä
vahvistavat toisiaan riippuu kalvon paksuudesta ja valon tulo- ja
katselukulmasta. Siksi ohuella kalvolla värit leikkivät ja muutuvat
pinnan eläessä ja katselukulman muuttuessa.

Valo on sähkömangneettisen spektrin osa. Värit ovat ihmiselle
kehittynyt tapa aistia tämän alueen aallonpituuksia. Värit ovat siis
silmälle ominainen tapa aistia eri aallonpituuksia ja värit ovat silmän
ja aivojen yhdessä muodostama aistihavainto. Kolmen perusvärin avulla
voidaan tuottaa kaikki ihmisen aistimat värit. Tämän uskotaan perustuvan
silmän verkkokalvolla oleviin kolmea eri allonpituutta havaitsevia
soluihin. Ihmisen värinäön fysiologia kaikkea muuta kuin täysin
selvitetty;)

Fysikaalisesti oleellisia asioita väreistä tässä yhteydessä on
ainoastaan valon eri allonpituudet eli itse värit, heijastuminen ja
absorptio, jotta painotekniikaan ja monitoritekniikan värijärjestelmien
erot voidaan selittää. Painovärit absorboivat osan aallonpituuksista ja
heijastavat vain osan. Monitori puolestaan säteilee komea eri
allonpituutta (RGB) ja ihminen havaitsee eri värit näiden kolmen
perusvärin kombinaatioina. Valkoisen valon näköhavainto saadaan
yhdistämällä kaikkia kolmea aallonpituutta, luonnonkin valkoisessa
valossa on kaikki värit. Tästä syystä on esim. RGB- ja
CMYK-värijärjestelmät, koska ne perustuvat erilaiseen tapaan tuottaa
näköhavainto. Toisessa lähetään värejä haluttuina aallonpituuksina ja
niitä yhdistämällä ja toisessa sekoitetaan pigmenttejä ja muita
väriaineita, niin, että valoisesta valosta heijastuu vain halutut
aallonpituudet.

Unohtakaa tässä yhteydessä suodattuminen, taittuminen, interferenssissi,
taivuttaminen, polarisaatio ja fluoresenssi. Ne ovat valoon ja
muuhun sähkömangneettiseen säteilyyn liittyviä ilmiöitä, mutta
itse värinäkemisen ja kokemisen kanssa niillä ei ole suoraan mitään
tekemistä.

Jollain sivulla puhuttiin harmaasävykuvista ja käytettiin sanaa
monochromatic tms. Jos kyseessä ei ole mikään erityinen taiteeseen
liityvä ilmaus, niin suomenkielessä käytetään yleisesti sanaa
monokromaattinen, jolla tarkoitetaan yksiväristä, yhtä aallonpituutta
sisältävää säteilyä tai hyvin kapeaa aallonpituuskaistaa (vrt. laser)

Eipä tässä äkkiseltää muuta. Opas vaikutti mielestäni hyvältä ja siinä
on paljon asiaa. Mutta jos mahdollista nin miettikää niitä vähän
yhtenäisempiä asiakokonaisuuksia. Kun asia on mielenkiintoista niin sitä
kyllä kelaa sivua ylös ja alas.

Siellä muutamia esimerkkejä olikin, mutta sarjakuvataiteilijoiden
ruutujen ja tarinan kerronnan viemistä eteenpäin ruutujen avulla voisi
analysoida enemmän esimerkkien avulla. Olen piirtänyt muutaman
sivullisen sarajakuvaa ja tarinan eteenpäin vieminen ruudusta toiseen
on itse asiassa hyvin taitoa vaativa laji ja jos siihen on olemassa
joiatin perusneuvoja tai huomioiota, niin niistä olisi kiva lukea
enemmänkin. Se on kuitenkin aika perusjuttu, jonka pitää toimia
tyylistä riippumatta.

Ystävällisin terveisin,

 --
  ____________________________________________________________________

                           "Some [walks are] straight-on ones, which
    Marko Mäenpää have been made; and others twisty, which
                            have made themselves. These are the best,
    Tornikatu 1 b A 2 because you never know where they will
    20100 TURKU take you. They have been formed as they
                            went along-along, by children and dogs
    puh. 040 595 0739 and others who don´t care about a path
                            being just-so."

  _________________________ J.M. Barrie ______________________________


S u o m e n S a r j a k u v a s e u r a n S ä h k ö i s e t S i v u t
pääsivu
| seuran toiminta | kupla-akatemia | piirtäjät | alan toiminta | viikon verkkosarja | posti | linkit