Vantaa 12.5.1999
Veikko Salovaara
Metsäkäräjien päättyessä
METSÄ JA IHMINEN
Metsäkäräjien loppupuheenvuorot on kohta pidetty. Erkki Lähde, Hannu
Hyvönen ja Lauri Vaara ovat puhuneet - puhuneet hyvin. Itse käräjien
puheenvuoroja ovat hallinneet ammatillisuuden, edunvalvonnan ja tietenkin
rahan sekä vallan näkökulmat. Näitä tärkeitä näkökulmia tärkeämpi on
kuitenkin ihmistä ja ihmisen luontosuhdetta koskeva eettinen näkökulma.
Tämä näkökulma on kaikkein lähinnä perimmäistä todellisuutta - se on
kaikkein velvoittavin.
Eettisen luontosuhteen näkökulma on meidän välineisiin ja niihin
perustuvaan kaiken hyväksikäyttöön rakentuvan kulttuurimme pahin
kompastuskivi ja mahalaskun paikka. Meidän älyltämme puuttuu ymmärrys ja
viisaus, siltä puuttuu sydäntä. Meille kaikki kohdattu on
hyväksikäytettävää, nautittavaa ja suuhun pantavaa. Näin lähellä me vielä
olemme kaukaisia esi-isiämme, joissa ihmisyys vasta oli orastavan
mahdollisuuden aavistus.
Te ehkä nauratte kun väitän, että ihminen syntyy vuorovaikutuksissaan
niiden kohtaamisten laadun mukaan. Olkoon nauru teidän oma vahinkonne.
Toisen ihmisen, lähimmäisen, kohtaaminen on luova teko. Me luomme siinä
itsestämme ihmistä, jota haluttaisiin sanoa Jumalan kuvaksi. Metsän ja sen
kasvien, eläinten, olioiden, eliöiden ... kohtaaminen on samanlainen luova
teko. Siinä meidän on ratkaistava, onko ‘luomakunnan kruunu’ häikäilemätön
alistaja ja hyväksikäyttäjä vai onko hän hyvä hallitsija. Perimmäisen
todellisuuden lähestyminen ja ihmiseksi kasvaminen on näiden asioiden
kohtaamista. Ihminen eettisenä olentona syntyy ja luo itseään näin.
Käytännöllisellä tasolla metsä on kokonaisvaltainen ekosysteemi, jossa
jokainen laji on toinen toiselleen tarpeellinen ja jopa välttämätön.
Metsässä, kuten koko maailmassamme, monimuotoisuus sekä siihen perustuva
luova emergenssi on kaiken kehityksen lähtökohta. Haasteena on ikuinen
harmonisten vuorovaikutusten etsintä. Ihmisen kohdalla tämä tarkoittaa
elämään suostumista sen alistamisyritysten asemesta. Kyse on vastuullisesta
tahdosta.
Metsänhoidon haasteena on ymmärtää metsä em. kokonaisena ekosysteeminä ja
suunnitella toiminta näistä lähtökohdista käsin. Kestävä metsätalous voi
perustua vain tällaiseen luonnonmukaiseen metsänhoitoon. Olen ymmärtänyt,
että metsätiede opiskelee vasta aakkosia tällaisen ekosysteemisen haasteen
osalta ja metsätalous keskittyy tämän haasteen torjumiseen ja kieltämiseen.
Paljon on vielä tehtävää.
Ymmärtäisin niin, että omilla ehdoillaan kasvanut - ja kasvatettu -
monimuotoinen metsä on myös kulttuurisesti paras mahdollisuus ihmiselle
ymmärtää luonnon harmonian etsinnän eetosta ja estetiikkaa. Tällaisen
metsän hävittäminen ja muuttaminen monokulttuuriseksi puupelloksi on
itsetuhoinen erehdys - en halua nähdä tässä toivonsa menettänyttä
tahallisuutta.
Omana loppupuheenvuoronani sanoisin: Kuunnelkaa sydäntänne ja vasta sitten
välineenä järkeänne, metsien naiset ja miehet! Elämää ja metsiä koskeva
eettinen vastuu on henkilökohtainen ja luovuttamaton. Mikään asiantuntemus,
omistusoikeus tai valta ei voi estää tai vapauttaa ihmistä tästä.
-/vassi
Veikko Salovaara
Jousitie 17 C, 01280 Vantaa
Puh. 09 306279
salovaara@vassi.pp.fi
http://personal.eunet.fi/pp/vassi/
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/