Jukka Pietilälle suunnitelmataloudesta
LV:
>> 2. Puunkorjuun tutkimuksessa on teollisuusjohtoisuudesta poikkeavat
>> vaihtoehdot Suomessa poissuljettu yhtä ehdottomasti kuin
>> sosialismista poikkeavat vaihtoehdot Neuvostoliitossa.
JP:
>Aliarvioit pahasti Työtehoseuran metsäosaston arvokasta ja hyvää
> tutkimusta. Tunnetko edes sitä?
Luulen tuntevani. Väitöskirjani toinen esitarkastaja oli
Työtehoseuran metsäosaston johtaja.
LV:
>> 7. Suomessa uskotaan yhtiöiden tehokorjuun menetelmien
>> edullisuuteen niin kuin Neuvostoliitossakin suurkolhoosien
>> edullisuuteen. Silti Suomessa isäntien tienvarteen hakkuut
>> tuottavat halvinta puuta niin kuin Neuvostoliitossakin pienet
>> puutarhapalstat halvimpia maataloustuotteita.
JP:
> Ei tarvitse uskoa, tilastot puhuvat puolestaan.
Missä on sellainen tilasto, josta näkyy yhtiöiden puunkorjuun
edullisuus? Vuoden 1997 tilaston mukaan hankinta- ja kantohinnan ero
oli 20 markkaa, mutta yhtiön korjuu maksoi 66 markkaa kuutiometriä
kohden. Pystykauppapuu maksoi tienvarressa 46 markkaa enemmän kuin
hankintapuu.
>HH:
>>1. Usko raskaan teollisuuden määrällisiin mittareihin ns.
>>tehokkuuden
>> ilmaisijana kts. lähemmin Vaaran väitöskirja.Laatuarvojen
>> unohtaminen. Teollisuuden hallitsema puukauppa, puunkorjuu.
>JP:
>En ymmärrä mitä tarkoitat käsitteellä "määrällinen mittari ns.
>tehokkuuden ilmaisijana". Määrähän on seurausta mm. tehokkuudesta,
>markkinoinnista, tuotteesta jne. Samat lait toimivat kyllä yhtä hyvin
>kevyessä teollisuudessa. Millä tavoin laatuarvot ovat unohtuneet.
>Laatu on aina läsnä, sillä laatu on käyttötarkoitukseen
>soveltuvuutta, eikä tätä kai kukaan voi missään unohtaa.
Tässä joutuu nyt oppimestariksi. Määrällinen mittari ilmaisee
teknistä tehokkuutta, kuutiometrejä tunnissa, kustannusmittari
taloudellista tehokkuutta, markkaa kuutiometriä kohden. Kustannus- ja
laatumittari yhdessä ilmaisevat todellisen tehokkuuden, yrityksen
kilpailukyvyn (vk. s. 106).
Puunkorjuussa on tavoiteltu teknistä tehokkuutta kohottamalla
ihmistyön tuottavuutta eli tekemällä ihmisiä työttömiksi.
Taloudellinen tehokkuus ja korjuutyön laatu ovat olleet sivuseikkoja.
Myös puun laatu on saanut väistyä näennäistehokkaan korjuun tieltä.
Tärkein taloudellisen tehokkuuden mittari, korjuukustannukset on
salattu.
Lauri Vaara
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/