Pekka Palomäki kirjoittaa:
> Ihan on sisäinen pakko kommentoida muutamaan Vaaran esittämään
> suunnitelmatalousperusteeseen.
> Ensimmäinen asia, joka minulle valkeni käydessäni budjetoinnin
> peruskurssia: kaikki talouden tekijät pyrkivät suunnittelemaan,
> kaikki talouden tekijät pyrkivät luomaan varmuutta. Usein se
> johtaa taipumukseen pyrkiä määräävään markkina-asemaan.
> Neuvostoliitossa määräävä markkina-asema ulottui koko
> yhteiskuntaan, mutta markkinataloudessakin varmuuden maksimointi
> johtaa epäterveisiin ilmiöihin. Koska määräävän markkina-aseman
> väärinkäyttö on kiellettyä, yritykset pyrkivät kiertämään
> säädöksiä menettelytavoilla.
Metsäyhtiön keskeisin varmuustavoite on metsänomistajien
puunmyyntihalukkuuden ylläpitämien, sillä toistaiseksi
puunmyyntipakkoa ei ole. Korjuuteknologian on aina joustettava tämän
vaatimuksen hyväksi.
> " 3. Yksityistä yrittämistä ei puunkorjuussa sallita. Yritykset
> ovat Suomen puunkorjuussa yhtä tuntemattomia käsitteitä kuin
> yritykset Neuvostoliitossa." Kirjaimellisestihan tämä ei pidä
> paikkaansa, sillä Suomessa on käsittääkseni ainakin satoja
> puunkorjuun yrittäjiä. Ongelma on se, että suuret ostajat ovat
> niin vähissä, että ns. puunhankinta-alueillaan ne voivat estää
> kilpailun eri puunkorjuumenetelmien välillä. Kun metsäyhtiö ei
> muodosta itse omistamaansa hankintaketjua, sitä on vaikeampi
> todistaa hallitsevasta markkina-asemasta.
Väitteeni pitää kirjaimellisesti paikkansa, sillä koneyrittäjä on
työsuhteessa eikä yrittäjäsuhteessa yhtiöön. Hän tekee puunkorjuuta
yhtiön työnjohdon ja valvonnan alaisena, mikä työsopimuslain mukaan on
työsuhteen syntymisen tunnus (vk. s. 19). Yrittäjät todellakin ovat
metsätaloudessa tuntemattomia käsitteitä, sillä ...
Yhtiön metsäosasto ei ole kannattavuusvastuussa toimiva yritys, koska
se luovuttaa puun tehdasosastolle kuluja vastaavilla hinnoilla.
Metsänhoitoyhdistys on metsänhoitomaksuilla ylläpidetty laitos.
Puunkorjuun koneyritys on työsuhteen luonteisessa sopimussuhteessa
yhteen työnantajaan eikä sillä ole oikeutta itsenäisiin
konevalintoihin tai korjuun urakointiin ulkopuolisille.
Metsänomistajan yritys ei voi päättää oman yrityksensä puunkorjuusta,
ei käyttää siinä omaa työpanosta ja omia koneita, ei myydä
korjuupalveluja naapureille eikä valita, keneltä ostaa
korjuupalveluja.
>"5. Puunkorjuun rationalisointi on Suomessa keskitetty metsäyhtiöille
> niin kuin Neuvostoliitossa metsäkombinaateille.
> Korjuukustannukset salataan tai ne ovat yhtä epäluotettavia kuin
> Neuvostoliiton tilastotiedotkin. Faktojen sijasta yhtiöiden
> puunkorjuuta mainostetaan edistykselliseksi niin kuin sosialismin
> saavutuksiakin. " En epäile hetkeäkään, ettäkö puunkorjuun
> kustannukset eivät olisi metsäyhtiön kannalta halpoja, tottahan
> avohakkuu on näppärämpi tehdä kuin puiden valikointi ja poiminta.
> Kuutiot korvaavat laatuoptimoinnin, jonka etuja ei koskaan saada
> nykytilanteessa selville. Markkinamekanismin puute estää
> kokonaisedun synnyn, joka ulottuisi metsänomistajaan, luontoon ja
> mekaaniseen metsäteollisuuteen.
Metsäyhtiölle on oleellista puun hinta tehtaalla tai tienvarressa.
Vuonna 1997 yhtiön korjaama pystykauppapuu maksoi tienvarressa 46
markkaa enemmän kuin hankintapuu. Silti pystykauppapuuta
ostettiin 78 % puumäärästä. Puun laadussa ei ole eroa. Yhtiöiden
korjuukustannuksia ei ole ennen minun väitöskirjaani tiedetty, mutta
niitä on mainostettu halvoiksi ja yhtiöiden puunkorjuuta
rationaaliseksi. Markkinamekanismin puute estää yhtiöiden omankin
edun toteutumisen.
> "6. Korjuukoneiden edullisuutta ei Suomessa mitata kustannuksilla
> eikä yrittäjien urakointikilpailulla. Koneet määrätään
> metsäyhtiöiden toimihenkilöiden päätöksillä, niin kuin
> Neuvostoliitossakin metsäkombinaatin toverien päätöksillä. "
> Todennäköisesti näin asia onkin, mutta omistussuhteen katkeaminen
> perustelee näkemyksen vapaasta kilpailusta.
Tarkoittanet sitä, että koneet ovat yrittäjien eikä yhtiön koneita,
minkä ansiosta vallitsisi vapaa kilpailu. Yhtiön määräämät koneet
osoittavat, että koneyrittäjät ovat työsuhteessa eivätkä
yrittäjäsuhteessa yhtiöihin. Työsuhteeseen pääsemisessä on saman
verran kilpailua kuin vakinaisen toimihenkilön valinnassa.
Toimihenkilöltä vaaditaan tietty koulutus, koneyrittäjältä yhtiön
hyväksymä kone. Silti koneyrittäjät ovat taloudellisessa vastuussa
yrittämisen kannattavuudesta.
Lauri Vaara
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/