Ihan on sisäinen pakko kommentoida muutamaan Vaaran esittämään
suunnitelmatalousperusteeseen.
Ensimmäinen asia, joka minulle valkeni käydessäni budjetoinnin peruskurssia:
kaikki talouden tekijät pyrkivät suunnittelemaan, kaikki talouden tekijät
pyrkivät luomaan varmuutta. Usein se johtaa taipumukseen pyrkiä määräävään
markkina-asemaan. Neuvostoliitossa määräävä markkina-asema ulottui koko
yhteiskuntaan, mutta markkinataloudessakin varmuuden maksimointi johtaa
epäterveisiin ilmiöihin. Koska määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on
kiellettyä, yritykset pyrkivät kiertämään säädöksiä menettelytavoilla.
" 3. Yksityistä yrittämistä ei puunkorjuussa sallita. Yritykset ovat
Suomen puunkorjuussa yhtä tuntemattomia käsitteitä kuin yritykset
Neuvostoliitossa."
Kirjaimellisestihan tämä ei pidä paikkaansa, sillä Suomessa on käsittääkseni
ainakin satoja puunkorjuun yrittäjiä. Ongelma on se, että suuret ostajat
ovat niin vähissä, että ns. puunhankinta-alueillaan ne voivat estää
kilpailun eri puunkorjuumenetelmien välillä. Kun metsäyhtiö ei muodosta itse
omistamaansa hankintaketjua, sitä on vaikeampi todistaa hallitsevasta
markkina-asemasta.
" 4. Yritysten sijasta puun korjaavat Suomessa jättisuuret yhtiöiden
metsäosastot niin kuin Neuvostoliitossa valtion metsäkombinaatit.
Korjuukustannukset kollektivisoidaan kaikkien metsänomistajien
yhteisvastuullisesti maksettavaksi. "
Voin tietysti olla väärässä, mutta ks. kohta 3.
"5. Puunkorjuun rationalisointi on Suomessa keskitetty metsäyhtiöille
niin kuin Neuvostoliitossa metsäkombinaateille. Korjuukustannukset
salataan tai ne ovat yhtä epäluotettavia kuin Neuvostoliiton
tilastotiedotkin. Faktojen sijasta yhtiöiden puunkorjuuta
mainostetaan edistykselliseksi niin kuin sosialismin saavutuksiakin. "
En epäile hetkeäkään, ettäkö puunkorjuun kustannukset eivät olisi
metsäyhtiön kannalta halpoja, tottahan avohakkuu on näppärämpi tehdä kuin
puiden valikointi ja poiminta. Kuutiot korvaavat laatuoptimoinnin, jonka
etuja ei koskaan saada nykytilanteessa selville. Markkinamekanismin puute
estää kokonaisedun synnyn, joka ulottuisi metsänomistajaan, luontoon ja
mekaaniseen metsäteollisuuteen.
"6. Korjuukoneiden edullisuutta ei Suomessa mitata kustannuksilla eikä
yrittäjien urakointikilpailulla. Koneet määrätään metsäyhtiöiden
toimihenkilöiden päätöksillä, niin kuin Neuvostoliitossakin
metsäkombinaatin toverien päätöksillä. "
Todennäköisesti näin asia onkin, mutta omistussuhteen katkeaminen perustelee
näkemyksen vapaasta kilpailusta.
"7. Suomessa uskotaan yhtiöiden tehokorjuun menetelmien edullisuuteen
niin kuin Neuvostoliitossakin suurkolhoosien edullisuuteen. Silti
Suomessa isäntien tienvarteen hakkuut tuottavat halvinta puuta niin
kuin Neuvostoliitossakin pienet puutarhapalstat halvimpia
maataloustuotteita. "
Vertaus NL:n puutarhapalstoihin ontuu, sillä tämän sektorin tuotteet olivat
ainakin myyntihinnaltaan moninkertaiset verrattuna valtionmääräämiin
kolhoosihintoihin.
t. Pekka
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/