Tervehdys
Siltä varalta ettei kukaan geneetikko seuraa listaa, kirjoitan kaikkien
alojen pinnallisen asiantuntijan ominaisuudessa. Toivottavasti en toistele
vanhentunutta tietoa.
Eri uudistamistapojen vaikutusta jälkeläistön geneettiseen muunteluun on
tutkinut mm. Outi Savolainen (ent. Muona). Tulosten mukaan luontaisella
uudistamisella on vähäinen vaikutus, kuten voi olettaa. Ei voida olettaa
että viljelykään aina kaventaisi monimuotoisuutta, vaan
siemenviljelyssiemenen käyttö voi jopa lisätä lajin sisäistä muuntelua,
koska viljelmälle on kerätty alkuperiä monesta paikasta. Tällainen valinta
(& viljely) pitäisi tehdä varmaan monta kertaa peräjälkeen, ennen kuin
käytetty valintakriteeri voi näkyä monimuotoisuuden vähenemisenä.
Epävarmuutta viljelyssä lisää se, että muualta tuotu siemen ei ole ehkä
niin hyvin 'kasvupaikalle sopeutunutta'. Viljelytaimikoissa on kuitenkin
aina suuri osa paikallista siemennystä, joka vähentää riskiä.
Sopeutumisen geneettistä taustaa pitäisi varmasti selvittää lisää.
Ilmastollinen sopeutuminen tunnetaan jollain lailla ja otetaan huomioon
siemenen käyttöalueita määriteltäessä. Kasvupaikkasopeutuminen tunnettaneen
toistaiseksi kai heikosti, eli onko esim. turvemaan mänty kovin erilainen
verrattuna kivennäismaan mäntyyn. Lukemieni tutkimusten mukaan metsäpuumme
ovat kuitenkin geneettisesti erittäin monimuotoisia ja sopeutumiskykyisiä
eli tässä mielessä villejä eikä missään nimessä viljelykasveihin
verrattavissa. Siitepöly leviää vapaasti alueella vähentäen kasvupaikkojen
ja alueiden välistä erilaistumista.
---Metsätiedotuksesta: mikä muu on saanut aikaan kestävän kehityksen idean, kansainväliset sopimukset monimuotoisuudesta, uudet metsälait, sertifioinnin jne. kuin tiedotusvälineet? Yleinen mielipide on reagoinut ja sitä myötä poliitikot. Aina voisi kirjoittaa enemmän ja paremmin. Jos ei ole kysessä mielipidekirjoitus, painopiste pitää olla metsäpolitiikan sijasta valistuksessa, että lukija voi itse muovata mielipiteensä. Enemmän kuin tiedotuksen tilasta, olisin huolissani suuren yleisön omaksumiskyvystä, jolleivät lapset opi edes puulajeja koulussa/kotona.
Anneli Jalkanen Metsänhoidon tutkija & harrastaja
_______________ Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa". Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/