---------- Forwarded message ----------
Date: Wed, 3 Feb 1999 18:12:56 +0200 (EET)
From: Paivi Onkamo <pao@RNI.Helsinki.FI>
To: opturune@cc.helsinki.fi
Subject: Metsän geneettisestä
Hei!
Laitan tassa Paivi Onkamolta saamani viestin tiedoksi liittyen metsan
genetiikkaan. Paivi on perinnollisyysbiologi ja tutkii diabeteksen
esiintymiseen liittyvia tilastollisia malleja. Pyysin hanelta vain
kommentteja tahan genetiikkakeskusteluun.
...monimuotoisuudesta.
Forwardoimasi pätkä oli näin meikäläisgeneetikon näkökulmasta
ihan hyvää tekstiä, en keksinyt sieltä suoranaisia väärin-
ymmärryksiä ollenkaan. Hyviä oivalluksia.
Tuli mieleeni, että tosiaan Oulun ja Helsingin yliopistoissa
ainakin perinnöllisyystieteen laitokset puuhailevat männyn
ja koivun genomikarttojen rakentelun kanssa, ja lienevätpä
kiinnostuneita myös lajinsisäisesta muuntelusta. Ainakin
tiedän etsityn silmujenpuhkeamisen ajankohtaan liittyviä
geenejä - tai sitten tätä vasta suunnitellaan ja niitä
on vasta etsitty joltain Arabidopsikselta.
Voisi olla loistava idea jonkun kartoittaa metsäpuiden
luonnonvaraisten populaatioiden geneettistä muuntelua
eri puolilla maata ja eri tyyppisissä metsissä etc.
Että siitä olisi ihan faktaa, mitä se on. Lisäksi
ei kai ole mahdotonta rakennella teoreettisia malleja
siitä, mitä polymorfialle tapahtuu ja millaisia keino-
tekoisia valintapaineita (tahatonta "jalostusta")
aiheutetaan erilaisilla hakkuusysteemeillä ja
istutus/siemenviljelytavoilla. Eli
mitä hukataan missäkin vaihtoehdossa ja mikä olisi
polymorfian säilymisen kannalta optimaalisinta
ottaen silti huomioon taloudelliset ja inhimilliset
resurssit. Nythän keskustelu näyttäisi (?) käyvän
aika lailla mutu-tasolla, eli tämä voisi vaikuttaa
näin ja tuo noin, mutta magnitudista ei ole mitään
kuvaa. Pointti on kyllä iso. Jotenkin olisin taipuvainen
uskomaan, että joku on tällaista jo tehnyt? Kannattaisiko
harrastaa kirjallisuushakuja biol.lehdistä tai ottaa
yhteyttä noihin metsäpuita tutkiviin geneetikkoporukoihin?
Tiedätkö itse ketään joka puuhastelisi nuiden kanssa?
Sellainen tulla putkahti vielä mieleen että vertaamalla
vaikkapa 200-vuotiaiden puiden perimän monimuotoisuutta
nykyisten luonnon pikkutaimien (istukkaathan ovat mitä
tiedetään) monimuotoisuuteen
saataisiin tietoa, onko Suomessa harrastettu metsän
hakkuu ja jalostus ja perimän yksipuolistaminen JO
ehtinyt vaikuttaa populaation monimuotoisuuteen vai
onko se vasta tulevaisuuden uhkakuva. 200-vuotiaathan
edustavat geeneiltään juuri sitä monimuotoisuutta mikä
on vallinnut ennen kuin ihminen on suuremmin järisyttänyt
metsien luonnollista uusiutumista (niiden puuvanhusten
vanhemmathan ovat eläneet 1700-luvulla), vai mitä?
t. Päivi
¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤
Päivi Onkamo, M.Sc. tel. +358-9-19122777
Rolf Nevanlinna Institute +358-40-5789189
P.O.Box 4 (Yliopistonkatu 5)
FIN-00014 University of Helsinki, Finland
¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/