Kiitoksia Pekka Palomäki oikein hienosta puheenvuorosta. Joskus vain
tuntuu, että juuri tällaiseen tietoisuuteen Riossa sitouduttiin ja juuri
tämän tapainen ajattelu loistaa metsäalan päättäjien joukossa poissaolollaan!
Kommentoin yhtä Pekan hienoa vertausta:
" Monipuolista geeniperimää voisi ajatella sökön pelaamista usealla
piilokortilla: jos voitto on tulossa pintakorteilla, piilokortteja ei
tarvitse edes näyttää mutta jos vastus on kova, piilokortit voivat pelastaa
tilanteen. Teorian mukaan monipuolinen geeniperimä tarjoaa ekosysteemille
mahdollisuuden reagoida muutoksiin niin, että esim. ilmastonmuutoksen
aiheuttama stressi ei aiheuta ekosysteemin kuolemaa vaan sen muuttumisen
lajiensa summana. "
Tätä samaa asiaa olen miettinyt ja jopa rohjennut ehdotella itse
lajikäsitteen uutta tulkintaa...
Yleensä lajiksi mielletään vain ne kortit jotka ovat näkyvillä,mutta
tosiasiassa suurin osa lajista onkin piilossa toteutumattomina
kombinaatioina kuten 90 prosenttia jäävuoresta veden alla.
Pitäisikö laji selvyyden vuoksi määritelläkin ei lajin yksilöiden joukkona
vaan olemassaolevasta geeniperustasta syntyvien mahdollisten yksilöiden
joukkona. Eli rekombinaatio ei olisikaan todellista lajinkehitystä vaan
pikemminkin lajin ilmenemistä erilaisissa olosuhteissa!
Tässä mielessä, juuri kuten Pekka Palomäki ymmärtääkseni kirjoitti,
geneettinen köyhtyminen lajin sisällä on lajin yksilöiden tulevan
variaation kaventamista.
terveisin
Hannu
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/