Seuraavassa taas muutama metsätalouden hokema:
5:Tehometsätalouden edustajien matipontisin hokema on,että metsissä
on puuta ja ne kasvavat enemmän kuin koskaan
Tämä hokema puun määrästä pitänee paikkansa vain siltä ajalta,jolta
on VMI-tietoja (1920-).Kasvu sen sijaan viimeisten tietojen mukaan on
kääntynyt jo 8. ja 9. inventointien välillä laskuun.Vertailussa esim.
1950-luvun alun VMI-tietoihin unohdetaan aktiivisesti useita
tekijöitä (mm. kannon osuus,osa pieniä puita,poistuman kasvun
laskennan erot),jotka kaikki vaikuttivat tilastoja lihottaen ilman
todellisia lisäkuutioita.Edesmennyt prof. Paavo Tiihonen käsitteli
usein näitä seikkoja kirjoituksissaan.
6:Edellisen hokeman jatkona hoetaan,että kaikki tämä "hyvä" on
aikaansaatu toteutetulla metsänhoidolla.,
Todellisuudessa on parin kolmen vuosikymmenen ajan
hakattu vuosittain yli 20 milj.m3 puuta vähemmän kuin metsien on
tilastoitu kasvaneen.Puumääärän hakkaamaton lisä on kertynyt E-Suomen
runsaspuustoisiin kuusikoihin ,jossa pienelläkin kasvuprosentilla
saadaan suuria tilavuuskasvuja.Samanaikaisesti kerrotaan,että
yksittäiset puutkin kasvoivat nopeammin kuin 50 vuotta sitten.Sekin
hoetaan avohakkuiden ja alaharvennusten ansioksi.Hokema ei voi
vastata todellisuutta.Tiedetään,että typpilannoituksella voidaan
pöhöttää puiden kasvua.Lannoitustaei kuitenkaan onneksi ole tehty
kovin suurella pinta-alalla.Sen sijaan typpisaasteilla on 10-30
kg/ha/v voimalla "lannoitettu" metsiä ja happamalla laskeumalla on
pantu pääravinteet aluksi liukoisiksi.Vaikutus on sama,mutta kyse on
samankaltaisesta ilmiöstä kuin kusemisesta talvipakkasella
pöksyihin.Hetken lämmittää,mutta sitten on entistä
kylmempää.Kasvulukujen lasku saattaa jo viitata siihen. Puumäärien
lisäyksestä vähennettäessä ensin hakkuusäästöt,puustoisten viljavien
soiden ojitukset,hapan laskeumaa ja typpisaasteet ei jää mitään
osuutta varsinaiselle tehometsänhoidolle.
7:Avohakkuu vastaa luonnon omaa toimintaa metsäpalon muodossa (ns.
suuri kierto) ja kulotus tuhkaefektiä.Suomen metsät ovat (luonnon
toimesta) palaneet muutaman kymmenen vuoden välein.
Tutkimukset kuitenkin osoittavat,että kierto täyspuustoisesta
aukeaksi ja takaisin on metsän luontaisessa kehityksessä vain
harvinainen poikkeustapaus.Luonnon metsäpalon jälkeen,joka on rajuin
metsään vaikuttava luonnonilmiö,jää jäljelle houmattava määrä elävää
puustoa.Metsäpaloista puhuttaessa sekoitetaa yleisesti luontaiset
salamaniskusta syttyvät ja ihmisen aiheuttamat palot keskenään.Niiden
vaikutuksista puhuttaessa sekoitetaan lisäksi muutokset
luonnonvaraisesti kehittyneessä metsssä ja ihmisen käsittelemässä
puustossa.Salamaniskusta syttyvä palo sammuu yleensä suhteellisen
pian ukonilmaan kuuluvan sateen ansiosta.Palo leviää tuulen mukana ja
poltta vain osan luonnonvaraisesti kehittyneestä,vaihtelevan
rakenteisesta puustosta.Jos palo sensijaan sattuu ihmisen
käsittelemään yhden puulajin tasaikäiseen puustoon,se helposti
tuhoutuu kokonaan.Ihmisen aiheuttama metsäpalo syttyy yleensä
kuivimpana kevät-tai kesäkautena,jolloin sammuttavaa sadetta saattaa
joutua odottamaan pitkään.Koe-ja näytöstarkoituksessa järjestetyt
metsäpalot eivät myöskään vastaa vaikutuksiltaan luonnon
metsäpaloja,vaan ovat onnistuessaan paljon perusteellisempia.
Luonnon metsäpalot ocat toistuneet aika ajoin.Tarkkaa tilastoa niistä
ei ole.Tilastot kaikista metsäpaloista kuitenkin viittaavat,että
todellisuudessa luonnon metsäpalot ovat olleet suhteellisen
harvinaisia.Pikemminkin on ollut kyse satojen vuosien kuin kymmenien
välein tapahtuneista paloista.
terv. Eki Lähde
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/