Metsätalouden hokemista
Metsätaloudesta käyty keskustelu vilisee erilaisia hokemia,joita
toistetaan papukaijamaisesti myös tutkimuksessa ja opetuksessa,vaikka
ne eivät perustu todennettuun tietoon tai edes käytännön
kokemukseen.Seuraavassa eräitä esimerkkejä,joita on vilissyt
näilläkin käräjäkivillä:
1:Kuusi on varjopuu,mänty ja koivu ehdottomia valopuita hoetaan
opetuksessakin.
Jokainen tarkemmin ajatellen tietää,että kuusi on sekä varjo-että
valopuu.Samoin ovat tietyssä määrin myös mänty ja koivu.Ne uudistuvat
Suomessa tehtyjen mittausten mukaan myös metsän sisällä pienissä
parin jopa yhden ison kaadetun tai kaatuneen puun miniaukossa tai
ajouralla,vaikkeivat yhtä runsaina kuin kuusi.
Em. hokemasta on johdettu toinen hokema,että Suomen oloissa metsät
eivät voi luontaisesti uudistua ja kehittyä erirakenteisiksi kuten
K-Euroopassa toisenlaisissa valo-ja maaperäoloissa ja osittain
toisilla puulajeilla.Hokema on vastoin todellisuutta luonnossa.Jos ei
usko omia silmiään,niin todellisuus on nähtävissä niissä
VMI-tuloksissa,joissa on tarkasteltu metsien runkolukujakaumaan
perustuvaa rakennetta eri vuosikymmeninä.Tulokset osoittavat
vääjäämättä,että metsät,niin kuusi-kuin mäntyvaltaiset,pyrkivät
nimenomaan kehittymään eri tavoin erirakenteisiksi,vaikka niitä olisi
nykykäytännön mukaisesti hakkuilla tasapäistetty.Ylivoimaisesti
yleisin luonnonmetsien rakenne on ollut käännettyä J-kirjainta
muistuttava.Siis juuri se rakenne,johon myös jatkuvalla kasvatuksella
pyritään.
Suomen olot,mm. harvempi ja pienempi puusto,merkitsevät jopa
K-Eurooppaa parempia ekologisia edellytyksiä erirakenteisuudelle
vastoin virallista hokemaa.Kaikissa kasvillisuusvyöhykkeissä
näyttäkin olevan omat valo-ja varjopuunsa,eikä suinkaan niin ,että
jossakin on vain valopuita.
2.Yleinen hokema on,että metsikön geneettinen perimä heikenee,jos
puustoa kasvatetaaan erirakenteisena.
Erirakenteisessa metsikössä pienet puut ovat pääsääntöisesti
uudistuneet isojen puiden siemenistä.Alikasvoksena säilyminen on
edellyttänyt mm. vahvaa varjostuskestävyyttä.Tutkimukset ovat
osoittaneet,että po. alikasvokset vapautettuina kasvavat yhtä isoiksi
kuin vapaassa tilassa ja tiheässä koko ajan
kasvaneet.Jälkeläiskokeiden perusteella tiedetään,että suomalaisten
puiden pituuskasvun periytyvyys on vain noin 20%.Sarvaksen mukaan
metsikön pisimmät puut ovat lisäksi ns. pitkän periodin puita ja
siten heikompia siemenen tuottajia.Alaharvennuksella ja
määrämittahakkuulla saatetaan pitkällä aikavälillä heikentää
perimää,näyttöä ei liene.
3:Tarkoituksellisesti hoetaan,että harsinta,määrämittaharsinta ja
jatkuva kasvatus olisivat samoja menetelmiä.Kyse on suoranaisesta
valehtelemisesta.Harsinta sanan synonyymi on harvennus.Sellaista voi
olla kovin monenlaista,puuntuotoksen kannalta hyvää ja
huonoa.Yleissanana kumpikaaan ei vielä kerro menetelmän
sisältöä.Määrämittaharvennus tai -harsinta kertoo jo jotakin
tarkemmin,mutta ei vielä kerro määrämitan rajaa.Se voi olla vaikka
kuitupuun minimimitasta erikoissahapuiden erikoiskokoon.Moderni
jatkuva kasvatus kertoo kohtuullisen tarkasti menetelmän
pääpiirteet,mutta ei vielä sitä,kuinka paljon hakataan ja hakataanko
yksittäisiä puita poimien ryhmittäin vai niiden yhdistelmin.Sekin
siis vielä vaatii täsmennystä.
4:Innostuneesti hoetaan,että kasvihuoneilmiön voimistuminen merkitsee
meillä puiden kasvun nopeutumista,metsänrajan siirtymistä tuntureille
ja eteläisten puulajien menestymistä.
Nämä hokemat vaikuttavat toki hirveän mukavilta tulevaisuuden
kannalta.Niitä hoettaessa valitettavasti unohdetaan eräät
varaukset.Kasvihuoneilmiön voimistumiseen sisältyy ilmastotutkijoiden
mukaan keskilämpötilan nousun lisäksi mm. säiden rajuja heilahteluja
eli tiheneviä niin kylmiä,sateisia kuin lämpimiäkin ym. ääreviä
sääjaksoja.Siitä voivat olla esimerkkejä tämän talven ja viime
vuosikymmenen pakkasennätyksetkin.Miten siinä sitten käy eteläisten
alkuperien?Kasvihuoneilmiön voimistuminen ei merkitse vain lämpötilan
muutosta,vaan se aikaansaadaan ilmansaasteilla (huomioi myös
otsonikato),jotka vääjäämättä vauriottavat sekä pohjoisia että
eteläisiä puita.Miten yhä pahemmin vauriotuneet puut voivat kestää
esim. säiden äärivaihteluja ja miten ihmeessä ne voivat kasvaa
entistä paremmin?VOI OLLAKIN NIIN ,ETTÄ RUNSASTUMISEN TILALLE TULEE
AUTIUTTA.
Hokemia on toki paljon muitakin.Niitä Hyvösen Hannu onkin
ansiokkaasti puhkonut lukuisilla kommenteillaan näilläkin
kivillä.Hokemilla ylläpidetään erilaisia metsäorganisaatioita ja
niiden yhteisillä verovaroilla ylläpidettyjä kampanijoita. Tällä
hetkellä on menossa Huomisen metsät kampanja,jolla ymmärtääkseni ja
metsässä näkemäni perusteella hävitetään enemmän kuin rakennetaan
tulevaisuutta.
terv.Eki Lähde
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/