METSÄ: KMO:n rahat, duunit, Seppanen, minkit...

Kirjoita käräjille

Tapani Veistola (tapani.veistola@sll.fi)
Wed, 27 Jan 1999 18:51:10 +0000


Kiitän palautemaileista, keskustelun jatkoksi:

* KMO:n rahat

Metsänparannusrahoja leikattiin laman aikana, eikä metsäsektori näy konkurssiin menneen.
Päin vastoin: kaikki kasvaa kohisten.

KMO on MMM:n revanssi, yritys palauttaa nämä laman aikana turhina leikatut
metsänparannusvarat. 150 miljoonaa vuodessa, puolitoista miljardia markkaa KMO:n
kymmenessä vuodessa.

* Verrataanpa maataloutta ja metsätaloutta

Maataloustuet kaikki ymmärtävät ja hyväksyvät. Ilman tukia maatalous ei ole taloudellisesti
kestävää, se ei kannata. Ilman tukia maatalous loppuisi Suomesta.

Mutta metsätalouspa kannattaa.

Se KMO:n 1,5 miljardin veromarkan kysymys onkin: Kun kerran metsätalous kannattaa kaikille
sen piirissä oleville taloudellisesti, miksi ihmeessä veronmaksajien pitäisi siihen lisää
veromarkkoja uhrata?

Tämä on ennen muuta valtionvarainministerille kuuluva kysymys vuoden 2000 budjettia
laadittaessa. (VVM:n edustaja oli muuten käynyt tokaisemassa johtoryhmässä, ettei sen
kansantaloudellisissa laskelmissa taida olla vain yhden desimaalin virhettä.)

* KMO:n työttämyyttä lisäävät vaikutukset

KMO:n työllisyystrikki on, että se ottaa piikkiinsä nuorten metsien hoitokampanjan ja
energiapuun työpaikkalisäykset muka jonkinlaisina uutuuksina.

Mutta metsäsektorilta lähtee - tästä pikku trikistä huolimatta - se yksi jälkiväkidivisioona tai
pikkukaupunki (15 000 exx.) siksi, ettei KMO puutu sektorin työllisyyden ydinkysymyksiin,
kuten sektorin rakenteeseen ja jatkojalostukseen.

Banaanivaltion jalostusasteemme ansiosta Englannissa sama yksi kuutio puuta työllistää 13
kertaa enemmän kuin Suomessa. Ja Tanskan metsäsektori työllistää saman väkimäärän kuin
Suomen, vaikka onko kukaan koskaan kuullut mitään Tanskan suurista metsistä?

Mutta MMM ei osaa tällaisiin isoihin asioihin puuttua. Vaan se näpertelee niissä pikkuasioissa,
joita se on vanhastaan tottunut puuhaamaan. Tällaisia Mera- ja Metsä 2000 -tyyppisiä
puuntuotannon lisäämisohjelmia, jollainen KMO:kin on, joskin lievästi viherpestyssä
muotivärissä. Vaikka sekin vähentää sekä monimuotoisuutta että työllisyyttä.

* Kainuun Seppäsen mailit

Eihän *Metsäradiostakin tuttu* suojelurikkuri, Ylä-Kainuun lsy:n metsävastaava Seppänen,
suinkaan itse käyttänyt ammattitiedottajia ja PR-firmoja. Niiden laskuja on varmasti turhaa
hänen tai kyseisen yhdistyksen tileistä etsiä.

Vaan olennaista on se, että joku käytti Seppästä. Joku maksoi tiedotteen naputtaneelle
ammattilaiselle. Joku maksoi sen internetiinkin jakaneelle PR-firmalle. Joku, joka ei halunnut
näkyä itse vaan piiloutua paikallisen bulvaanin taakse.

* Minkkikitutkimuksista

Linkolakaan ei ole aina oikeassa. Minkistä ja saaristolinnustosta on vuosikymmeniä
kestäneiden seurantojen luomaa tutkimustietoa meiltä ja muualta. Sitä on koottu esimerkiksi
kirjaan Hildén & Hario: Muuttuva saaristolinnusto.

Siksi minkkien vähentäminen on mielestäni samanlaista terapeuttista näennäistoimintaa ja
pikkunäpertelyä kuin tämä KMO:kin. Se ei puutu ydinongelmiin vaan nysväilee kuudennen
luokan sivuasioilla, mukavilla pikkujutuilla. Lintulajien ongelmana kun eivät ole pedot vaan
elinympäristöjen muutokset. Ja metsätaloutemme ongelmana eivät ole sektorin liian pienet
tukiaiset vaan ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden puute.

Tapani Veistola

_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/