Hei!
Vastailen nyt Hannu Hyvosen vaitteisiin omasta kannastani avohakkuisiin.
En mina kannata avohakkuita vaan niin pehmeaa metsankasittelya kuin
mahdollista. SE ei kyllakaan ekologisilla perusteillakaan tarkoita pelkkia
yksittaisten puiden poistelua. Varsinkin pelkkien jareimpien tukkipuiden
poistelu ei vastaa ainakaan minun kasitysta metsan dynamiikan
jaljittelysta. Hannun tapaan tulkitaan minun lauseita ja vedetaan niista
johtopaatoksia aika villisti. Se etta olen todennut minulla olevan
vaikeuksia loytaa riittavia, uskottavia EKOLOGISIA perusteita
TAYDELLISELLE avohakkuukiellolle tarkoittaa ilmeisesti Hannun maailmassa
sita, etten tunnustaisi muita perusteita. Totta ihmeessa tunnustan ja
seuraan siihen liittyvaa keskustelua kiinnostuneena. En koe olevani
riittavan asiantuntija ottamaan tosin niihin puoliin kovin vahvasti
kantaa. Esimerkiksi esteettiset perusteet ovat ongelmallisia. Siihen olen
hieman perehtynyt, tosin pintapuolisesti. Se vain taytyy rehellisyyden
nimissa todeta, etta hehkuvan punaista, kuivaa metsalauhaa lainehtiva
avohakkuuala loppukesalla on joskus kaunis naky, samoin erittain
suorarunkoinen, tasaikainen tienvarsimannikko (sehan on kuin silmissa
mielenkiintoisesti viliseva tilataideteos). Toivottavasti ette nyt
suuttuneet mielipiteestani. Olennainen ja aivan toinen kysymys missa
maarin tallaista kuuluisi olla Suomen metsamaisemassa. Nykyaan naita
maisemia on moninkertainen maara liikaa suhteessa muihin metsamaisemiin.
Aivan hullu vaite on, etta olen huolissani vain pienista aarniometsien
sirpaleista, enka niiden ulkopuolisesta metsaluonnosta avohakkuineen.
Totta kai olen huolissani, kuten metsatalouteen liittyvasta
ojitustoiminnasta metsateiden rakentamisesta, lannoituksista... Jokainen
joka seurannut toimintaa lahelta viime vuosina voi varmentaa taman. Se on
taas strateginen kysymys mihin naen jarkevaksi panostaa tassa
todellisuudessa (ei siis minun paassani tai pienen, asialle vihkiytyneen
porukan sahkopostilistalla). En voi puheenvuoroissani tai muussa
toiminnassani puuttua kaikkiin edes luonnonsuojelun epakohtiin. Miksi olen
panostanut vanhoihin metsiin? Kaikille isommille asioille demokratioissa
tarvitaan laajempi hyvaksynta. Tama hyvaksynta on yleensa hiljainen,
passiivinen luottamus paattajiin ja virkamiehen. Tahan hyvaksyntaan
liittyy olennaisena osana tyypillinen kavhipoytien narina politiikan
likaisuudesta ja Helsingin herroista...Mihinkaan kahvipoytanarinaa
pidemmalle asiat eivat yleensa kehity. Jos taman saat muutettua ja ihmiset
aktivoitua aivan uudella tavalla nyky-yhteiskunnassa, niin ihmemies
minusta olet. Vaipumatta taysin epatoivoon olen lahtenyt asian purkamiseen
pahimpien epakohtien esillenostamisella. Tata kuuluu tehda mahdollisimman
harkitusti, asiantuntemuksella ja uskottovasti, ainakin mielestani kun on
myos jarjeston maine kyseessa. Nain Luonto-Liitto on toiminut esim.
aarniometsien suojelussa. Perusteet lisasuojelun vaatimiselle tehdaan
mahdollisimman vedenpitavaksi tekemalla mm. lajistoinventointeja
esimerkkikohteissa. Jos niinkin mielestani paivanselva
luonnonsuojeluvaatimus kuin "vanhoja metsia ei saa hakata Suomessa" ei
tunnu menevan lapi ja aiheuttavan kahvipoytanarinaa suurempaa reaktiota
yleisossa, niin mita jatkuvalla taydellisen avohakkuukiellon
hokemisella sitten saavutetaan, kun sille ei tutkijoiden ja
luonnonsuojelijoidenkaan piirissa tunnu olevan oikein
tukea. Itse uskon, etta vanhojen metsien tuhoutuminen Suomessa olisi se
asia mika vavahduttaisi riittavasti yleisoa poliitikot mukaanlukien.
Vavahduttaisi niin paljon, etta valittomat suojelusta aiheutuneet
tyopaikkojen menetykset nahtaisiin aiheellisena korvata. Kysymys on
teknisesti todella pieni Suomessa, mutta luonnonsuojelullisesti erittain
suuri vaikutuksen ulottaen satojen vuosien paahan. Ihmisten
vavahduttaminen normaalissa yhteiskunnan toiminnassa piilevien epakohtien
julkiseen kritisoimiseen ja jopa tuomitsemiseen on erittain vaikeaa.
Menestysta valitsemallesi polulle toivottaen
Olli Turunen
Ps. Laitan taman metsakaapelin viestin myos aihkille
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/