Tervehdys
Kun nyt ollaan maallemme tekemässä kansallista metsäohjelmaa, oli
kiintoisaa lukea Metlan johtajanakin toimineen professori Huikarin
historian kirjoitusta niistä vaiheista kun maallemme tehtiin ensimmäinen
metsäohjelma, 60-luvun mera-ohjelma. (Arktisten metsien kasvun ihme, Terra
Cognita, 1999)
Tuolloinhan maassamme siirryttiin suurimittaiseen parturointiin ja
nostettiin vuotuisten avohakkuiden ala kymmenkertaiseksi. Huikari kirjoittaa:
"Metsäteollisuuden Keskusliiton edunvalvonnan mukaista oli edistää tämän
ratkaisumallin valtakunnallista soveltamista käytäntöön erityisesti siitä
syystä, että siten maksimoitiin koko valtakunnan alueella
paljaaksihakkuiden käyttö. Paljaaksihakkuu oli yksi tehokkaimmista
edellytyksistä hankintatöiden koneellistamiseen ja kustannusten
alentamiseen sekä raaka-aineen hankinnan kaikinpuoliseen
rationalisointiin. Sen avulla päästäisiin myös puunkorjuun saamiseen
kokonaan teollisuuden omaan hoitoon. Se johtaisi myös pienmetsänomistuksen
hakkuutulojen pienemiseen ja siten metsän myyntihalukkuuden nousuun."
Kullervo Kuusela oli avainhenkilö tässä teollisuuden operaatiossa, jossa
kantona kaskessa oli silloinen Metla ja ennenkaikkea vahva ja arvostettu
metsäninventointien johtaja Yrjö Ilvessalo. Ilvessalon laskelmien
perusteella paljaaksihakkuisiin ei olisi voitu ryhtyä.
Huikari kirjoittaa:
"Kritiikki käynnistyi Kullervo Kuuselan tohtorinväitöskirjan nerokkaiden
oivallusten avulla. Kuusela kärjisti kritiikin nimenomaan Ilvessaloon
kohdistuvaksi todennäköisesti siten kuin oli taustavoimien toivomus."
Tämän jälkeen operaatio eteni siten, että Kuuselan ns. HKLN -työryhmä teki
parlamentaariselle metsätalouskomitealle uudet hakkuusuunnitteet, joissa
paljaaksihakkuiden ja metsänistutusten määrät moninkertaistettiin.
Huikari todistaa, että tämä suuri operaatio aloitettiin teollisuuden
edusmiesten tavoitteiden vuoksi ja ilman tieteellisiä ennakkotutkimuksia.
Alkoi Huikarin sanoen "... toinen toisensa jälkeen kelvottomaksi todettujen
tarhataimien vyörytys metsätalouden maksettavaksi."
"Metsäteollisuus sai paljaaksihakkuiden avulla erittäin merkittävät
vuotuiset kustannussäästöt puutavaran hakkuissa ja kuljetuksissa. Niillä
rahoilla ei kohotettu raaka-aineen tuottajan tuloja, eikä edistetty
raaka-aineen tuotantoa. Metsänomistajat saatiin "ympäripuhumalla"
valtiovallan kanssa maksumiehiksi markkinavoimien strategiseen operaatioon."
Loppusivuilla Huikari uskaltautuu sellaiseen metsäparlamentarismin
puolustamiseen mihin harvat tässä kolmen yhtiön Metsä-Suomessa uskaltavat:
"Suurin virhe on tehty kaiken tämän tuloksena siinä, että on alettu
käsitellä oman maan metsien tuottamaa raaka-ainetta kansantalouden
kokonaisedusta täysin piittaamatta taloudellisena joustovarana muutaman
superjohtajan päätöksillä hoidetussa markkinavoimien kansainvälisessä
miljardimyllyssä. Metsäteollisuuden strategiat ovat toteutuneet liiankin
hyvin kansantalouden strategioiden näkökulmasta. Parlamentaarinen
päätäntävalta on menettänyt lähes täysin päätäntävallan tärkeimmän
kansallisomaisuutemme käytössä.
Parlamentaarinen Metsäpolitiikan Neuvosto olisi sellainen työväline, jonka
avulla maan hallitus ja eduskunta saisivat kansantalouden edun mukaista
tietoa päätöstensä ja lainsäädännön perustaksi."
Kaikkine puutteineenkin Huikarin kirja antanee ajattelemisen aihetta sekä
metsäopiskelijoille että metsäntutkijoille. Kirjansivuilta välittyy selkeä
kuva siitä prosessista kun itsenäinen metsätiede miehitettiin teollisuuden
mieleisillä miehillä sisältä päin. Ymmärrän, että sisäänrakennettu
kriittisen ajattelun pelko asuu jo syvällä metsäntutkimuksessa, mutta
jaksan toivoa parasta. Olisi aika nähdä miehet oikeissa rooleissaan.
Huikarin kirjan nimi viitannee tuohon kasvun ihmeeseen, jota
metsäammattilaiset ja myös kansallinen metsäohjelma julistavat
tehometsätalouden saavutukseksi. Huikarin todistus on sama kuin tällä
listalla ainakin Lauri Vaaran ja allekirjoittaneen. Paljaaksihakkuilla ei
kasvua nostettu.
Kasvun ihme perustuu kahteen asiaan: ojituksiin ja harsintakauden metsien
kasvuun. Istutukset ovat olleet turhaa puuhaa ja alaharvennuksilla on
kasvua vain pienennetty.
Hannu Hyvönen
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/