METSÄ: Re: METSÄ:_METSA/kysymyksia_sertifioinnista?Reply-to: reijo.pankka@forest.joensuu.fi

Kirjoita käräjille

Reijo Pankka (reijo.pankka@forest.joensuu.fi)
Wed, 27 Jan 1999 20:29:34 +0200


Terveiset täältä pakkasen puremasta Pohjois-Karjalastakin, (- 25
0C)

Rita esitti muutamia kysymyksiä:

> Iltapaivaa taas Amsterdamista!
> Haluaisin esittaa listalaisille muutaman kysymyksen koskien metsien sertifiointia,
>koska nain listaa lukemalla en ole oikein selkeaa kasitysta eri
>osapuolien kannasta saanut. Onko se yleensakaan millaan
>tavalla esilla kaydyissa keskusteluissa? Ymmarran H. Hyvosen
>muutamista listan viesteista, ettei Suomessa juuri ole julkista
>metsakeskustelua viritettykaan, etta lehdisto muutamia poikkeuksia
>lukuunottamatta vaikenee uudesta metsaohjelmasta tyystin.
>Ei ole mitaan sanottavaa, vai ei uskalleta sanoa mitaan? Vai ei osata sanoa mitaan:
>suomalainen todellakin vaikenee kahdella kielellaan?

Sertifiointi siinä mielessä kuin se on kolmannen riippumattoman
osapuolen todistus jonkin tuotteen, kuten puun alkuperästä tai
muusta sovittuja laatu- ym. kriteereitä vastaavuudesta, ei sinällään
herätä suomalaisten metsäomistajan keskuudessa suuria
tunnekuohuja tai vastustusta. Suomeksi: vaikenemme usealla eri
kielellä.

> Mutta siis joka tapauksessa: Tunnetaanko Forest Stewardship Council (FCS) Suomessa?
>Siis sen ohjelmaa ja toiminta-periaatteita? Onko Suomessa
>olemassa kiinnostusta sertifiointiin? Miksi sita vastustetaan niin
>suoraltakadelta (Hemila, Metla, Pietila ja 'metsanomistajat'? Enta
>Ymparistoryhmat?) Miksi sita pelataan? Siksiko vain kun omat
>ministerit osaavat niin hyvin pelotella? Olisiko sertifioinnin
>aloittaminen liian myohaista ja siten riittamaton toimenpide
>yrityksena pelastaa se mita metsista on enaa jaljella?

Ymmärtääkseni suomalaiset tuntevat FSC:n ehkä paremmin kuin
muualla maailmassa keskimäärin, olemmehan taloudellisesti
riippuvaisempia metsiemme hyvinvoinnista kuin missään muualla.
Jos meidän tietämyksemme on vähäistä, millaista se muualla
mahtaa ollakaan?

Ymmärtääkseni Suomessa on kiinnostusta sertifiointiin siinä
määrin, kun jalosteidemme kuluttajilla on tarvetta saada
ulkopuoliselta kirjallinen todistus tuotteidemme
laatuvastaavuudesta, esim. ekologisesta kestävyydestä.
Sertifiointia ei sinällään vastusteta, metsätaloudenharjoittajien
keskellä on vain vallitsevasti pelkoa siitä, että FSC-sertifikaatin
myötä heidän autonomiansa metsiensä käytössä supistuisi ja
edellytykset taloudellisesti kannattavan (=elättävän) metsätalouden
harjoittamiseen hupenisivat. Tuo sertifiointi ja sen edellyttämä
auditointi eli tapahtumien reaaliaikainen todentaminen kun ei ole
vallan halpaa puuhaa. Se on vähän sama kuin banaanin syöntimme
kiintiöitäisiin: säännöllisin väliajoin meidän tulisi ilmoittaa kuinka
paljon olemme taas banaania syöneet ja saisimme varautua siihen,
että joku kaunis aamu terveystarkastaja ilmestyy ovemme taakse,
vaatii saada nähdä jääkaappimme ja laskiämpärimme sekä vaatii
lisäksi vielä virtsanäytteemme. Kaikeksi huipuksi hän vielä
poislähtiessään rahastaa meitä käynnistään. Jos oikein
onnettomasti käy ja näytteestämme löytyy liikaa banaanijäämiä,
saamme kirjattuna kirjeenä maksukehoituksen ja kiellon syödä
banaania vuoteen!

Harvapa meistä lienee riemusta kiljahdellen moista järjestelmää
vastaan ottaisi. Sertifiointi sinällään ei mitään pelasta. Riippuen
kriteereistä, ohjaa se siihen sitoutuneiden toimia. Itse toimet
ratkaisevat, mikä on toimien kohteen, siis metsien tulevaisuus ja
kohtalo. Ilman sertifiointiakin voidaan toimia hyvin ja oikein, mutta
ehkä yksi 'isoveli' lisää valvomassa tuo Uuden Uljaan Maailman -
mene ja tiedä?

> Joka asioita yhtaan seuraa, tietaa kuinka koko Fennoskandian metsavyohykkeen
>kohtalo herattaa kansainvalista huomiota kasvavassa maarin,
>onhan yli 20 % koko maailman metsapinta-alasta tuolla alueella.
>Tarkea hengityselin siis koko maapallolle, sen ymmartaa lapsikin.

Niin, itsekin pidän äärimmäisen valitettavana, että lauhkealla
nahkealehtisellä lehtimetsävyöhykkeellä mm. Keski- Euroopassa
metsät on hävitetty ja raivattu pelloiksi tai asfaltoitu/betonoitu
maanteiksi ja betoniviidakoiksi. Kuinka korvaamaton osa Gaya:n
turkista ja keuhkoista onkaan tuhottu - lapsikin sen ymmärtää.

>Mutta ymmarretaanko se Suomessa, joka kaikesta paatellen
>pasuunat soiden on nyt lahdossa parturoimaan Karjalan metsia
>kehittamallaan maailman kuululla raskaalla metsanhoitokoneistollaan?

Itärajamme on toistaiseksi vielä suljettu, niin ettei Karjalaan ihan
noin vain lähdetä. Toistaiseksi Venäjä on vielä aika suvereenisti
päättänyt mitä alueellaan, myös luovutetulla Karjalalla tekee tai
kuinka sitä hyödyntää. Suomella ei toistaiseksi ole paljon
nokankoputtamista itänaapurin asioissa, kyllä he ovat niin ylpeää
kansaa! Viittausta raskaaseen suomalaiseen
metsänhoitokoneistoon ei ymmärrä, tunnetusti kun itänaapurissa ei
rautaa tai betonia ole säästelty - oli sitten kyse välineistä tai
hallinnosta.

>Kun ei pian ole enaa omia metsia mita parturoida? Ja kun
>Venajan talouden silminkantamaton sekasorto ja
>korruptoituminen tekevat ajankohdan tehohakkuiden aloittamiselle
>helpoksi Suomen metsateollisuudelle? Rajan toisella puolella
>kun ei liene ketaan, joka nostaisi sormensa varoitukseksi
>ahneelle vyorytykselle, on vain sikalainen (metsa)mafia, jonka
>kanssa suomalaiset ovatkin jo kaiketi lahempaa tuttavuutta
>tehneet? Eihan se suomalaiste

Ritan kirjoituksesta saa käsityksen suomalaisista Tsingiskaanin
johdolla raivonneiden hunnien veroisena tuhoojakansana, joka
jättää pelkkää aavikkoa jälkeensä. Aivan näin synkkä ei todellisuus
kuitenkaan taida olla. Itämafiankin kanssa jotkut lienevät lähempää
tuttavuutta tehneet, menettäen joko omaisuutensa, henkensä tai
sielunsa (heroiinille). Muuta reaalista kosketuspintaa en vihjailuille
löytänyt.

> Ystavallisin terveisin R. V.

Kuin myös!

> ps. FSC on paattanyt 4 - 7 joulukuuta -98 Oaxassa pitamassaan vuosikokouksessa
>pyrkia avaamaan Euroopan toimiston mahdollisimman pian.
>Ehka Helsinki voisi olla hyva sijaintipaikka sille?

Ainakin omasta puolestani toivotan FSC:n avosylin tervetulleeksi
konttoreineen Suomeen, mutta mieluimmin tänne Joensuuhun,
onhan tänne jo mm. Euroopan metsäinstituuttikin (EFI) kotiutunut!

Parhain terveisin
Reijo

Reijo Pankka, metsäylioppilas
Joensuun yliopisto
E-mail: Reijo.Pankka@forest.joensuu.fi

_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/