1) Lienemme yksimielisiä siitä, että maaseudun asuttuna pitäminen on poliittinen kysymys.
Puhtaan laissez-faire -markkinatalouden ehdoilla maatalous ei ole syrjäseuduilla - eikä enää
rintamaillakaan - mitenkään mahdollista. Kyse on yhteiskunnallisesta tulonjaosta, missä
maanviljelijät ovat samanlaisia duunareita kuin opettajat ja sairaanhoitajatkin. Minun
puolestani tukipolitiikka jatkukoon.
2) Luonnossa ei ole tasapainoa vaan loputonta muutosta. Metson metsästäjien mielestä niiden
väheneminen on huono juttu. Mutta koska se johtuu metsien vähenemisestä & pirstoutumisesta,
sekin on ihmisen ehdonvallan eli poliittinen kysymys. Järjestelyillä korjattavissa.
3) Saaristomeren kansallispuistossa on tehopyynnillä toki saatu minkkejä vähennettyä ja
joidenkin lajien pesimätulosta joillakin saarilla nostettua. Kuten viittasin, paikallista ja
lyhytaikaista vaikutusta minkillä toki voi olla esimerkiksi saarella X, mutta ei makrotason
valtakunnallisia populaatioita koskevaa efektiä mistään kantakäyristä löydy. Päin vastoin
esimerkiksi Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa huomattiin saaristolinnuston varsin nopeasti
sopeutuneen minkin saalistukseen esim. pesimäsaaria vaihtamalla, mikä on varsin ikävä
temppu minkille. - Ja jokainen tyhjiö täytyy vääjäämättä ennen pitkää, pian niillä saarilla on
taas uusi minkki, eikä sille jahdille loppua tule.
Mutta entäs jos nekin pikkusaarilla näpertelyyn tuhlatut rahat ja vaiva olisi satsattu
Saaristomeren todellisiin habitaattiongelmiin? HELCOMin viimevuotisen raportin mukaan
vesihabitaattien tila on todella huono. Ellei rehevöitymistä saada kuriin, ravintoketjuissa
saattaa piankin tulla muutoksia, joiden rinnalla sinileväkesät ovat vain pieniä kosmeettisia
haittoja. Jotka saattavat mullistaa esimerkiksi mainittujen lintulajien elonehtoja hyvinkin
pitkäksi aikaa. Jos ne minkinloukkupennoset olisi käytetty edes tuon tutkimuksen postitukseen
päättäjien avustajille...
4) Metsäradiopätkässä en kuullut suojelijoiden kommentteja, laitoinkohan radion liian
myöhään päälle?
Sitä vastoin siinä haastateltiin Ylä-Kainuun luonnonsuojeluyhdistyksen metsävastaava
Seppästä. Jonka on kyllä täysin turhaa valittaa sitä, että keskustelua käytiin muka vain
internetissä (aihki-listalla). Esimerkiksi Suomussalmen palaverissa hänellä oli maileja
kauniisti printattun.
Ja muistettakoon, että hänenkin tiedotteensa aikanaan meni internetiin erään PR- firman
jakamana. - Tosin kun kysyin firmalta kuka oli tiedotteen jakelun toimeksiantaja, se kieltäytyi
paljastamasta toimeksiantajaansa liikesalaisuuteen vedoten. Aika erikoinen veto: ensin jaetaan
maailman julkisinta asiaa eli lehdistötiedotetta, ja sitten salataan sen todellinen lähettäjä!
Myöskään tiedotteen teksti ei oikein näyttänyt Seppäsen itsensä kynän jäljeltä. Toki hän sen
varmaan oli hyväksynyt, mutta jäljet veivät kyllä selvästi sylttytehtaalle.
5) Nykymetsätalouden ja KMO:n suurin ongelma on se, että ne EIVÄT todellakaan tue
syrjäseutujen työllisyyttä eivätkä ole sosiaalisesti kestäviä. KMO:n aikana lähtee
metsäsektorilta kilometritehtaalle Jämsän tai Tammisaaren kaupungin kokoinen divisioona, 15
000 miestä. Loputkin työpaikat keskittyvät yhä enemmän Länsi- ja Etelä-Suomeen, sinne missä
tuotteet jalostetaan.
6) En ole vielä oikein keksinyt, millaista todella hinnoiteltavaa haittaa jokamiehenoikeudesta
mahtaisi maanomistajalle olla. Mutta josko MTK lähettäisi hinnastoa, siellä asiaa on mietitty
vuosikausia...
Tapani Veistola
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/