Jatketaan, osin metsästä osin pellosta:
----------
> Kiitos kommenteista:
>
> - Perinneympäristöjen hoidosta & luomutuotannosta saatava maatalouden
> ympäristötuki ovat
> pitemmän päälle syrjäseutujen maatalouden kannattavuuden kannattavuuden
> kynnyskysymys.
> WTO ja Agenda 2000 leikkaavat aikanaan muita maataloustukia, joten tuet on
> pakko siirtää yhä
> enemmän ympäristöperusteisiksi. Näin viljelijöille maksettaisiin ns.
> ekosysteemipalveluista
> muulle yhteiskunnalle. Maaseudun asuttuna pitämistä näyttävät kannattavan
> luonnonsuojelijat
> enemmän kuin esimerkiksi tehotuotantobusinessta kannattava ministeriö & sen
> sellaiset...
Totta on, että tuki tullee siirtymään ympäristöperustaiseksi. Mutta nähdäkseni tässä tapauksessa raha ei ole ainoa ongelma, vaan suurin vaikeus on löytää tekijät. Ympäristömaiseman hoito vaatiin raakaa ruumiillista työtä ja senhän tekijöistä on pulaa kun suuret ikäluokat väistyvät eläkkeelle. Epäilen myös sitä, että kiinnostaako yritteliäintä osaa elää valtion ja EUn elättinä, kun jo näillä tukitasoilla jatkuvasti puhutaan tukiaisista. Lisäksi tukivaihtoehdossa joutuisi elämään jatkuvassa poliittisessa
pävarmuudessa, omin toimin ei voisi elintasoonsa vaikuttaa. Vrt. esimerkiksi myöhempi kommenttisi metsätalouden tulonsiirroista, varmasti joku teknouskova sanoisi maataloustuista samaa. Viljelemään jäisivät vain ns. näennäisviljelijät, jotka tekisivät juuri ja juuri vaaditun sekä asiaan uskovat luomuviljelijät. Niin ja tehoviljelmät maan länsi- ja eteläosassa. EUn mahdollisen itälaajentumisen jälkeen maataloustukien varaan ei voi eikä kannata laskea mitään.
Monet kannattavat maaseudun asuttunapitämistä, kukaan vaan ei tunnu keksivän lääkkeitä, millä hyvät aikeet laitettaisiin toimeksi. Metsätalous ja siihen liittyvä toiminta lienee yksi tukijalka, mutta muitakin tarvitaan.
Jos sianliha ja vehnäkilo maksavat saman sekä Tanskassa ja Suomessa, ja kauppa on vapaata, niin kyllä maatalousministeriön pitää jo virkansa puolestakin kannustaa ns. "tehotuotantoa", johon Suomessa ei kuitenkaan ylletä maantieteen tähden.
>
> - Metson vähentämistä on tutkittu enemmän kuin muita, koska se on riistalintu.
> Ks. esimerkiksi
> Muuttuva pesimälinnusto (Väisänen ym. 1998) ja sen lähteet.
>
> - Pedot eivät yleensä ottaen pysty aiheuttamaan saaliseläimien vähenemistä
> (koska muuten
> nekin alkaisivat vähetä perässä jne.). Poikkeuksia toki on esim.
> tulokaslajeilla (esim. kissa
> Etelämeren saarilla). Meidän tulokaslajeillamme - minkillä ja supilla - ei ole
> (enää) pysyvää
> populaatiovaikutusta lintukantoihin, ne ja saaliinsa ovat sopeutuneet jo
> toisiinsa (mitä helpotti
> muun muassa se, että suunnilleen vastaavia maapetoja meillä on ollut maailman
> sivu, ennen
> vesikko, yhä kärppä, lumikko, kettu jne.)
Jos tasapainotilassa metsokannat ovat 50 % pienempiä, niin kannattaako tämän mukaan sitten murhetta metsokannoista kantaa? Jos saarella on kettuja, kärppiä ja lumikoita, 10 kutakin, ja sinne tulee 10 supia ja minkkiä, mikä on tasapainotilanne?
Paikallista ja hetkellistä
> vaikutusta toki on esim.
> riskiläluodoilla, mutta nyt nekin ovat oppineet vaihtamaan pesäsaaria
> tilanteen mukaan.
> *Pienpetokampanjat* ovat siksi yleensä turhaa puuhastelua, mutta tuleepahan
> ulkoiltua.
Luin vuosi sitten (?) jutun Suomenlahden kansallispuistosta, jossa oli minkit tapettu muutamilta saarilta ja luodoilta. Jutussa väitettiin myös, että lintujen pesimäkannat olivat runsastuneet huomattavaasti ko. luodoilla. Pitääkö paikkansa? Oliko touhu sitten turhaa puuhastelua? Jos minkille sitten ei kannata tehdä mitään, niin kannattaako esimerkiksi jätevesistä kantaa murhetta, saastunut mikä saastunut, näin on käynyt eikä mitään voi.
>
> - Koninkallion louhintaa ei käsittääkseni vielä ole ratkaistu.Luontokohteita
> tulee ajatella
> kokonaisvaltaisemmin kuin yhdestä aspektista. Esimerkiksi Metsähallitus yritti
> lavastaa
> Malahviaa pelkäksi vanhojen metsien kiistaksi, vaikka vanhojen metsien
> suojeluohjelma on jo
> historiaa ja nyt skabattiin tulevista uusista suojelupäätöksistä
> (Kalevala-puisto ja Vihreä
> vyöhyke) joissa se *vanha metsä* on vain yksi aspekti monista. Vastaavasti
Kuuntelin eilen illalla metsäradiota, jossa puhuttiin paikallisten suulla juuri Malahviasta. Mielipiteet olivat jotenkin erilaiset kuin mediasta kuullut. Tietenkin ne olivat jäävejä omalle asialle, mutta mielenkiintoista oli kuulla, miten erilaisia ne olivat. Haastatellut olivat närkästyneitä siitä, että suojelukeskustelu oli käyty jossain täällä internetissä, jonka seuraamiseen ja osallitumiseen kaikilla ei ole mahdollisuutta. Heillä oli jotenkin tuntu, että ainakin osa paikallisista asukkaista oli asi
sta sivuttu. Onko sinulla tietoa missä osoitteessa keskustelu käytiin?
> Helsingin
> kaupunki yrittää lavastaa Vuosaari-kiistan matsiksi Porvarinlahden
> rautatiesillasta, ettei kukaan
> vaingossakaan tulisi ajatelleeksi että suursatama suojelualueen vieressä
> saattaa vaikuttaa
> haitallisesti vähän muuhunkin kuin yhteen osaan aluetta (Porvarinlahti) ja
> yhteen osaan
> lajistosta (linnusto).
>
> - Metsätalouden hyödyt ovat jo nyt mitattavissa markkamääräisesti, ja se on
> harjoittajilleen
> hyvin kannattavaa businessta. Lisäksi KMO merkitsee kymmenessä vuodessa 1,5
> miljardin
> uutta tulonsiirtoa muilta veronmaksajilta metsäsektorin pussiin. (Summa vastaa
> hinnaltaan
> puolta Suomen luonnonsuojeluverkostosta.)
>
Mutta tällä rahalla tuetaan juuri syrjäseutujenkin työllisyyttä ja tulevaisuuden kantorahatuloja. Miksi tässä yhteydessä maaseudun tukeminenei ole suotavaa? Toiseksi, panoksella tuetaan niitä töitä, jotka jäisivät muutoin tekemättä, ehkä kannattamattomina, ja tämä taas mahdollistaa luonnonvaran hyödyntämisen joskus tulevaisuudessa. Ja mainittu 1,5 miljardia maksetaan jo pelkästään metsäveroina alle kahdessa vuodessa, metsätalouden palkkaveroista puhumattakaan.
> - Jokamiehenoikeudesta voi nauttia metsänomistajakin muidenkin metsiessä,
> joten sen
> lopettaminen tai hinnoittelu (mitä MTK näyttää ajavan) ei ole loppujen lopuksi
> kenenkään edun
> mukaista.
En minäkään pidä jokamiehenoikeuden lopettamista mitenkään suotavana, mutta sanoithan juuri aikaisemmassa viestissäsi, että markkinataloudessa kaikki pitää hinnoitella. Voitaisiinhan vielä järjestelmä virittää niin, että omassa kotikunnassa tai -kylässä olisi jokamiehenoikeus.
terveisin,
Jukka Pietilä
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/