Kiitos kommenteista:
- Perinneympäristöjen hoidosta & luomutuotannosta saatava maatalouden ympäristötuki ovat
pitemmän päälle syrjäseutujen maatalouden kannattavuuden kannattavuuden kynnyskysymys.
WTO ja Agenda 2000 leikkaavat aikanaan muita maataloustukia, joten tuet on pakko siirtää yhä
enemmän ympäristöperusteisiksi. Näin viljelijöille maksettaisiin ns. ekosysteemipalveluista
muulle yhteiskunnalle. Maaseudun asuttuna pitämistä näyttävät kannattavan luonnonsuojelijat
enemmän kuin esimerkiksi tehotuotantobusinessta kannattava ministeriö & sen sellaiset...
- Metson vähentämistä on tutkittu enemmän kuin muita, koska se on riistalintu. Ks. esimerkiksi
Muuttuva pesimälinnusto (Väisänen ym. 1998) ja sen lähteet.
- Pedot eivät yleensä ottaen pysty aiheuttamaan saaliseläimien vähenemistä (koska muuten
nekin alkaisivat vähetä perässä jne.). Poikkeuksia toki on esim. tulokaslajeilla (esim. kissa
Etelämeren saarilla). Meidän tulokaslajeillamme - minkillä ja supilla - ei ole (enää) pysyvää
populaatiovaikutusta lintukantoihin, ne ja saaliinsa ovat sopeutuneet jo toisiinsa (mitä helpotti
muun muassa se, että suunnilleen vastaavia maapetoja meillä on ollut maailman sivu, ennen
vesikko, yhä kärppä, lumikko, kettu jne.) Paikallista ja hetkellistä vaikutusta toki on esim.
riskiläluodoilla, mutta nyt nekin ovat oppineet vaihtamaan pesäsaaria tilanteen mukaan.
*Pienpetokampanjat* ovat siksi yleensä turhaa puuhastelua, mutta tuleepahan ulkoiltua.
- Koninkallion louhintaa ei käsittääkseni vielä ole ratkaistu.Luontokohteita tulee ajatella
kokonaisvaltaisemmin kuin yhdestä aspektista. Esimerkiksi Metsähallitus yritti lavastaa
Malahviaa pelkäksi vanhojen metsien kiistaksi, vaikka vanhojen metsien suojeluohjelma on jo
historiaa ja nyt skabattiin tulevista uusista suojelupäätöksistä (Kalevala-puisto ja Vihreä
vyöhyke) joissa se *vanha metsä* on vain yksi aspekti monista. Vastaavasti Helsingin
kaupunki yrittää lavastaa Vuosaari-kiistan matsiksi Porvarinlahden rautatiesillasta, ettei kukaan
vaingossakaan tulisi ajatelleeksi että suursatama suojelualueen vieressä saattaa vaikuttaa
haitallisesti vähän muuhunkin kuin yhteen osaan aluetta (Porvarinlahti) ja yhteen osaan
lajistosta (linnusto).
- Metsätalouden hyödyt ovat jo nyt mitattavissa markkamääräisesti, ja se on harjoittajilleen
hyvin kannattavaa businessta. Lisäksi KMO merkitsee kymmenessä vuodessa 1,5 miljardin
uutta tulonsiirtoa muilta veronmaksajilta metsäsektorin pussiin. (Summa vastaa hinnaltaan
puolta Suomen luonnonsuojeluverkostosta.)
- Jokamiehenoikeudesta voi nauttia metsänomistajakin muidenkin metsiessä, joten sen
lopettaminen tai hinnoittelu (mitä MTK näyttää ajavan) ei ole loppujen lopuksi kenenkään edun
mukaista.
Tapani Veistola
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/