Tapani Veistola kirjoitti
----------
> Tuskin kukaan terve ja tasapainoinen ihminen haluaa modernia avohakkuuta omille
> kotikulmilleen.
Miksei? Ainakin täälläpäin elettäisiin varjossa synkässä kuusikossa, jollei metsiä välillä avohakattaisi tai harvennettaisi. Ja jos kaivaa vanhoja kuvia vuosisadan alusta, ja menee katsomaa samaa maisemaa nyt, huomaa, miten kaikki on metsittynyt, pusikoitunut ja pensottunut, kun laiduntaminen on loppunut. Mikä sitten lie "alkuperäistä" maisemaa?
>
> Paikallisen ihmisen tragedia on se, ettei hakkuista yleensä kuule mitään ennen
> kuin moto on jo
> toiminnassa. Esimerkiksi tien rakentamiseen on se ero, että hakkuista ei
> yleensä kuuluteta
> kunnan ilmoitustaululla. Kuntalaiset eivät voi ottaa kantaa maisemiinsa,
> riistaeläinpopulaatioihinsa, marjapaikkoihinsa, kotijärvensä sinileviin yms.
> vaikuttaviin
> hakkusiin. Ja kun moto käy, silloin on yleensä myöhäistä tehdä mitään.
Riistäeläinpopulaatiot hyötyvät lukemieni tutkimusten mukaan hakkuista. Jos Suomen marjasadosta korjataan alle 10 %, niin paljonko hakkuut pienetävät tätä määrää? Jos metsiä ei harvenneta, niin kyllä marjatkin varjosta häviävät omien havaintojeni mukaan.
Paikallisten ihmisten tragedia ole että heitä ei enää pian ole. Aamu-uutisissa kerrottiin, että maaseutu tyhjenee armotonta vauhtia. Tällöin suojelukiistoista ja metsänhyödyntämisestä tulee helsinkikeskeistä mediamössöä, jossa "paikallisuus" on pikantti yksityiskohta, jolla voidaan perustella mitä vain. Asiasta sitten tulee viestintää ja viestinnästä viestintää. Mielestäni HH:n analyysi aiheesta aikaisemmin tänään tällä palstalla oli hyvä.
>
> Osa ongelmaa on *vapaamatkustajuuden* ja *myöhäisherännäisyyden* ongelma.
> Luonnonsuojelu ei usein kiinnosta ennen kuin ympäristöhaitta tunkee
> koti-ikkunan maisemaan
> (NIMBY-ilmiö). Moniin lähiluonnonkin asioihin voisi kuitenkin vaikuttaa
> ajoissa esim.
> paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kautta. Vaaleista ja sitä
> olennaisemmasta
> jokapäiväisestä *Valintatalon kassalla äänestämisestä* puhumattakaan.
Vaan kun elämä ei ole pelkkää suojeluongelmaa (paitsi tietenkin ulkopuolelta katsoen).
>
> On huomattava, että viimeaikaisissa isommissa kiistoissa - esimerkiksi Forssan
> Konikalliolla
> ja Suomussalmen Malahviassa - aloite tuli paikallisilta kyläläisiltä. Heille
> kysymys oli
> lähiluonnosta, omasta kotikonnusta, isänmaasta. Joka oli menossa pilalle vain
> muutaman
> euron tähden. Vastaavia kansalaisten aktivoitumisia on havaittavissa
> turvesoiden laitamilla
> pitkin Itä-Suomea.
>
> Hakkaajien ainoa mahdollisuus vastapeliin on yrittää lavastaa kiista muotoon
> *suojeljat
> vastaan kyläläisten työpaikat*. Siksipä Metsähallitus pistää kiistan uhatessa
> aina moton
> piiloon ja metsurit töihin. Moto-kaudella työllisyystrikistä on vain tullut
> tosi vaikea tehdä, kun
> työpaikat vie kone eikä suojelu.
Kuka Forssassa lavasti ja mitä? Eihän Forssassa oltu metsähallituksen mailla, koneella se hakattiin ja siellä kiistan takana huhujen mukaan oli muutakin kuin suojelutarve.
Jukka Pietilä
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/