Tuskin kukaan terve ja tasapainoinen ihminen haluaa modernia avohakkuuta omille
kotikulmilleen.
Paikallisen ihmisen tragedia on se, ettei hakkuista yleensä kuule mitään ennen kuin moto on jo
toiminnassa. Esimerkiksi tien rakentamiseen on se ero, että hakkuista ei yleensä kuuluteta
kunnan ilmoitustaululla. Kuntalaiset eivät voi ottaa kantaa maisemiinsa,
riistaeläinpopulaatioihinsa, marjapaikkoihinsa, kotijärvensä sinileviin yms. vaikuttaviin
hakkusiin. Ja kun moto käy, silloin on yleensä myöhäistä tehdä mitään.
Osa ongelmaa on *vapaamatkustajuuden* ja *myöhäisherännäisyyden* ongelma.
Luonnonsuojelu ei usein kiinnosta ennen kuin ympäristöhaitta tunkee koti-ikkunan maisemaan
(NIMBY-ilmiö). Moniin lähiluonnonkin asioihin voisi kuitenkin vaikuttaa ajoissa esim.
paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kautta. Vaaleista ja sitä olennaisemmasta
jokapäiväisestä *Valintatalon kassalla äänestämisestä* puhumattakaan.
On huomattava, että viimeaikaisissa isommissa kiistoissa - esimerkiksi Forssan Konikalliolla
ja Suomussalmen Malahviassa - aloite tuli paikallisilta kyläläisiltä. Heille kysymys oli
lähiluonnosta, omasta kotikonnusta, isänmaasta. Joka oli menossa pilalle vain muutaman
euron tähden. Vastaavia kansalaisten aktivoitumisia on havaittavissa turvesoiden laitamilla
pitkin Itä-Suomea.
Hakkaajien ainoa mahdollisuus vastapeliin on yrittää lavastaa kiista muotoon *suojeljat
vastaan kyläläisten työpaikat*. Siksipä Metsähallitus pistää kiistan uhatessa aina moton
piiloon ja metsurit töihin. Moto-kaudella työllisyystrikistä on vain tullut tosi vaikea tehdä, kun
työpaikat vie kone eikä suojelu.
Tapani Veistola
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/