METSÄ: Lahde:_Metsien_rakenteesta

Kirjoita käräjille

eml (ekometsa@sci.fi)
Thu, 17 Dec 1998 16:03:28 +0200


Ohessa vielä Erkki Lähteen liitetiedostona lähetetty viesti avattuna.

terveisin

Hannu

Eri-vai tasarakenteisena kasvatusta

VMI1(1921-24):n aikaan Suomen metsät olivat vielä lähes luonnontilaisia.
Niinpä tiedot puustojen rakenteesta osoittavat,miten metsät Suomen oloissa
luonnonvaraisesti kehittyvät.Varttuneista puustoista(kasvatus-ja
uudistusmetsät) alle 1% oli tasarakenteisia eli lähes kaikki metsät olivat
eri tavoin erirakenteisia. Valtaosa eli 80 prosenttia oli säännöllisen
erirakenteisia ts. runkolukujakauma muistutti käännettyä
J-kirjainta.Rakenne on sama kuin jatkuvan kasvatuksen
tavoiterunkolukujakauma.Niin pitää ollakin,koska malli on otettu
luonnonmetsistä.
Epätarkassa metsien rakenneluokituksessa on luettu tasarakenteisiksi
sellaisetkin puustot,joiden runkolukujakauma muistuttaa
normaalijakaumaa,vaikka puita on esiintynyt lähes kaikissa mahdollisissa
läpimittaluokissa.Sellaisia eli todellisuudessa kupevan erirakenteisia
puustoja oli viidesosa varttuneista metsistä.
Näiden kahden päärakenteen puuntuotos-ym. eroja voidaan vertailla esim.
VMI3:n vertailukelpoisista aineistoista.Näin olemme tutkijaryhmässäni
tehneetkin. Lisäksi meillä on vertailuaineisto alaharvennuksesta ja
jatkuvasta kasvatuksesta varttuneista metsistä viljavilla kangasmailla eri
puolilta maata.Kumpikin laaja aineisto osoittaa.että puuntuotos on jonkin
verran parempi jatkuvan kasvatuksen rakenteisissa metsissä.Kun otetaan
huomioon, että tasarakenteiskasvatuksessa uudistamis-ja taimikkovaiheessa
puusto ja-kasvu ovat vähäisiä ja monikäyttö-monimuotoisuusarvot huonoja, on
helppoa arvioda,mikä metsänkasvatustapa on kokonaisuudessaan edullisin.
Nykytekniikkaa käytettäessä on ongelmia korjuussa, mutta ne ovat
samanlaisia myös kaikissa muissa harvennushakkuissa.Varovaisempi hakkuu ja
korjuu merkitsee toki lisäkustannuksia, mutta ne eivät ole niin suuria
kuin säästöt uudistamisessa,taimikonhoidossa ja
ensiharvennuksessa.Toimivampaa tekniikkaaakin olisi tarjolla, mutta
metsäorganisaatiot eivät ole siitä kiinnostuneita.Se nimittäin merkitsisi
avohakkuiden ja viljelyn ym. puuhastelujen radikaalia vähenemistä eli
niiden töiden, joiden varassa po. organisaatiot paljolti ovat
olemassa.Samoista syistä ilmeisen tarkoituksellisesti levitetään vääriä
tietoja,vähintäänkin yksipuolisia,vanhoista harsintahakkuista ja modernista
jatkuvasta kasvatuksesta.Ne sekoitetaan määrämittahakkuisiin.Jatkuva
kasvatus eroaa kaikista harsinnanluonteisista hakkuista mm. siinä,että
osa isoimmista puista jätetään aina hakkaamatta mm.monikäyttö-ja
monimuotoisuussyistä.
Erityisen outoa on,että tieteentekijätkin sortuvat -näilläkin
käräjillä-harhaisen paradigman puolestapuhujiksi.Niitä lauluja laulat jne…

terv. Eki Lähde

_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/