Kari Mielikäisen viesti, jota kommentoin ei ilmeisesti tullut koko
listalle, sillä listan ulkopuolelta viestit eivät välity automaattisesti
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi
Eli jos haluaa varmistaa, että viestit tulevat reaaliajassa listalle
kannattaa kirjoittautua listalle. Kari ilmeisesti kirjoittautui välillä jo
ulos.
Mutta tässä kari Mielikäisen terveiset, joita ennätin jo kommentoimaan.
Lista on vapaa foorumi, jossa jokainen vastaa sanoistaan ja tarvittaessa
laitamme myös ulkopuolelta tulleet viestit listalle.
terveisin
Hannu
Tervehdys Erkki ja kiitokset lennokkaasta pamfletista. Kirjoittamistasi
aiheista ja
aineksista "vastapuolesi" (työnantajasi??) saisi aikaiseksi myös hyvin
erilaisen
tarinan. Koska en ole vastapuolesi, en ala tarinoimaan, vaan kommentoin
vain muutamia
kertomuksesi kohtia, joista olen eri mieltä kanssasi.
> Kirjoitit näin:
> Jopa avohakkuuta ja kulotusta on
> väitetty luonnonmukaiseksi toimenpiteeksi. Samoin metsien kaavamaiset
> alaharvennukset, joita eräät metsänomistajat kutsuvat niiden luonteen
> mukaisesti "aborttihakkuiksi", nojaavat tähän samaan kuviteltuun
lähtökohtaan.
Avohakkuu, kulotus, harvennus ja harsinta ovat kaikki yhtä luonnonmukaisia.
Luonto
uudistaa metsää kaikenlaisia "hakkuita" käyttäen. Välillä tuuli kaataa
yksittäisiä
puita, väliin taas myrsky tai tuli tuhoaa suuria tai suunnattomia aloja
kerralla.
Avohakkuun ero tällaisiin katastrofeihin verrattuna on se, että ihminen korjaa
käyttöpuun talteen. Metsän pienimmille jätetään nykyisin pystyyn pökkelöitä
ja.
säästöpuita. Aukot ovat muutaman vuoden ajan aivan yhtä rumia riippumatta
siitä, onko
aukko luonnon vai ihmisen tekemä. Myrskytuhoalue säilyy rumana pitempään.
Miksi ihmeessä ihminen ei saisi metsää kasvattaessaan suosia metsikön
parhaita puita
poistamalla harvennuksissa sekä pelinsä menettäneitä pienimpiä puita
(alaharvennus) ja
myös huonolaatuisimpia isoja puita (yläharvennus)? Tämän lisäksi on
mahdollista
kasvattaa metsiä kahdessa kerroksessa (esim. koivu ja kuusi), vapauttaa
alikasvoksia ja
uudistaa metsiä luontaisesti tai viljellen. Näistä kaikista käytössä olevista
menetelmistä on yllin kyllin käytännön kokemusta ja vuosikymmeniä seurattuihin
kestokokeisiin perustuvaa tietoa. Etkö ole koskaan tutustunut niihin? Anna
meidän
metsänomistajien itse valita menetelmämme.
>
>
> Sanoit myös seuraavaa:
>
> Mikä on tilanne todellisuudessa?
>
> Myöhemmät inventoinnit osoittavat, että huolimatta
> metsäammattikunnan metsien rakennetta yksipuolistavasta ja
vuosikymmeniä
> jatkuneesta työstä metsät ovat edelleenkin hyvin monimuotoisia. Yhden
> puulajin tasakokoinen "puupelto" saadaan aikaan vain suurin
kustannuksin.
> Ainakin männyn "puupelloista" saadaan lisäksi laadultaan tavattoman
heikko
> sato.
Sinäpä sen sanoit. Olen samaa mieltä. Metsämme ovat edelleen hyvin
monimuotoisia ja
tulevat entistä monipuolisemmiksi sekametsiä ja säästöpuita suosivan
metsänhoidon
ansiosta. Männyn puupeltoihin ei ole miesmuistiin enää pyritty. Joka
vanhoja muistelee,
sitä tikulla ... (vai miten se menikään).
> Erkki kertoi seuraavaa:
>
> Tutkimuksen vapautta on rajoitettu
>
> Metsäntutkimuslaitoksessa (METLA) on viime vuosien aikana tehty useita
> sellaisia ratkaisuja ja päätöksiä, joilla on loukattu tutkijoiden
> oikeuksia, tutkimuksen vapautta sekä vaikeutettu ja jopa estetty
avoimen ja
> objektiivisen tieteellisen tiedon tuottamista ja julkistamista.
>
> Harsuuntumisesta ei saanut puhua
>
> Keväällä 1985 pidin "Suomi tulevaisuudessa" -seminaarissa esitelmän
> aiheesta: "Metsä tuhoutuu, miten käy ihmisen?" Siinä toin esiin silloin
> käytettävissä
> olleiden tietojen perusteella huolestuttavia arvioita metsien
> terveydentilan tulevaisuudesta saasteiden vuoksi. Jo vuotta aiemmin
olin
> esittänyt samanlaisia arvioita Rooman Klubin kokouksessa Helsingissä.
> Vertasin mm. Suomen tilannetta Keski-Eurooppaan, josta lähinnä vain
> silloisesta Saksan liittotasavallasta oli silloin saatavissa
konkreettisia
> tietoja puiden neulaskadosta eli harsuuntumisesta.
> Maa- ja
> metsätalousministeriö pyysi METLAlta lausunnon asiasta. Laitos mitätöi
> ilman tieteellisiä näyttöjä ja perusteluja kuulematta arvioni
> epätieteellisiksi. Samalla se ilmoitti, että Suomen metsissä ei esiinny
> saastevaurioita eräitä vähäisiä poikkeuksia lukuunottamatta ja että
> vaurioita ei ole odotettavissakaan.
> Kehitys metsissä on osoittanut, että arvioni olivat likimain oikeita.
> Tilanne on osoittautunut vielä ennustamaani vakavammaksi. Laitos ei
> kuitenkaan ole korjannut virheellistä lausuntoaan. Se on siten edelleen
> METLAn samoin kuin siihen yhtyneen maa- ja metsätalousministeriön
> voimassaoleva virallinen kanta.
Tästä olen Erkki hyvä kanssasi täysini eri mieltä. Laitoksen lausunto on
osoittautunut
runsaan kymmenen vuoden ja vähintää sadan miljoonan markan kotimaisen ja
paljon
suuremman kansainvälisen satsauksen jälkeen harvinaisen oikeaan osuneeksi.
Lisää tietoa saasteiden metsävaikutuksista on saatavissa mm. seuraavista
julkaisuista:
1) HAPRO-happamoitumisprojektin loppuraportti (yli 1000 sivua)
2) Itä-Lapin metsävaurioprojektin loppuraportti
3) Metsien terveydentilan tutkimusohjelman loppuraportti (Mälkönen 1998)
4) Growth Trends of European Forests (toim. Spiecker et. al., Springer
Verlag).
Kyseiset lukuisien suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten ja usean
kymmenen
Euroopan maan laajat selvitykset osoittavat, etteivät Erkki Lähteen ja
kumppaneiden
synkät ennusteet metsien tuhoutumisesta toteutuneet. Tästä olen Suomen
metsien ja
lasteni vuoksi erityisen iloinen; en kenenkään vuoksi kuitenkaan
vahingoniloinen.
Ilman laadusta huolehtiminen meillä ja muualla on luonnollisesti edelleen
yhtä tärkeää
kuin ennenkin.
> Lisäksi Erkki Lähde kertoi seuraavaa:
> Vaihtoehtojen tutkimus keskeytettiin
>
> Kesällä 1988 laitoksen ylijohtaja kielsi "Varttuneen metsän
> metsänhoidollisen käsittelyn vaihtoehdot" eli jatkuvan kasvatuksen
> tutkimuksen työohjelman mukaisten kenttäkokeiden perustamisen laitoksen
> hallinnassa oleville maille.
> Laitoksen johto oli silloin tietoinen tutkimuksen alkuvaiheen
tuloksista.
> Ne osoittivat, että uusi vaihtoehto, jatkuva kasvatus, oli hyvin
toimiva
> käsittelymenetelmä. Laitoksen johto oli jo syksyllä 1985 retkeillyt
> tutkimuksen eräillä koekentillä.
Väitteesi on uskomaton. Miten on mahdollista, että kokeet jo muutaman
vuoden kuluttua
perustamisestaan voisivat osoittaa menetelmän hyvyyden tai huonouden?
Ensimmäisen
viiden vuoden jälkeen tuloksesi alkoivat viitata vanhaan totuuteen (yli 30
vuotta
aiemmin puuntuotoksen tutkijoiden perustamat kestokokeet) siitä, että
yläharvennus
tuottaa varttuneessa metsässä ainakin kerran tehtynä saman verran tai vähän
enemmän
puuta kuin alaharvennus, mikäli hakkuuvoimakkuus on sama. Tuloksessa ei ole
mitään
uutta ja ihmeellistä.
Erirakenteisuuden pysyvyyden kanssa ensimmäisillä tuloksilla ei ollut
mitään tekemistä.
> Sitten kerroit:
> Tilanne oli laitoksen johdon kannalta kiusallinen, sillä useat
laitoksen
> silloisista johtavista sekä myöhemmin johtoon nimitetyistä henkilöistä
> olivat useissa yhteyksissä julkisuudessa väittäneet ilman mitään
> tieteellistä näyttöä, että jatkuva kasvatus merkitsee metsän
> vajaapuustoisuutta ja vajaatuottoisuutta. Pelko heidän
> asiantuntemattomuutensa ja ennakkokäsityksensä virheellisyyden
> paljastumisesta oli ilmeisesti se syy, minkä vuoksi kaikki voitava oli
> tehtävä kiusallisen tutkimuksen estämiseksi.
Niin pienisieluisia en usko muidenkaan tutkijoiden olevan. Kaikilla
tutkijoilla on
ennakkokäsityksiä asioista. Tutkimuskielellä niitä kutsutaan
tutkimusväittämiksi eli
hypoteeseiksi. Hypoteesit jatkuvan kasvatuksen paremmuudesta ja
huonommuudesta ovat
aivan yhtä hyviä. Tutkijan tulee tutkimuksillaan testata se, onko hypoteesi
hyväksyttävä tai hylättävä.
Vahvan pohjan negatiiviselle hypoteesille antoivat käytännön kokemukset ja
pitkäaikaisen kestokokeet (Ruotsi, Norja, Suomi) vuosisadan alkupuolelta.
Tuolloin
menetelmä ei onnistunut, vaan johti vajaatuottoisten jätemetsien
syntymiseen. Et kai
epäile, että kenenkään rehellisen tutkijan tavoitteena olisi todistaa
ennakkokäsityksensä tuloksista välittämättä oikeiksi. Tällaisten
tutkijoiden olisi
syytä vaihtaa alaa.
> Sitten kerroit seuraavaa:
> Ylijohtaja määräsi laitoksen professoreista kootun uuden
tarkastusryhmän
> tarkastamaan tutkimusta. Myös minut eli tutkimuksen johtaja
hyväksyttiin
> työryhmään.
> Lähes välittömästi virkaansa astumisen jälkeen uusi ylijohtaja päätti
> vuoden 1989 alussa uuden tutkimusjohtajan esittelystä keskeyttää tämän
> laitoksen hallituksen aikanaan työohjelmaan hyväksymän tutkimuksen.
> Ylijohtaja määräsi tutkimusjohtajan yksin tarkastamaan jo kahteen
kertaan
> tarkastettua tutkimusta.
Todellisuudessa tutkimus tarkastettiin kolmeen kertaan. Yhteistä kaikille
tarkastuksille oli se, että tarkastajille esittämäsi kokeet jouduttiin
hylkäämään
erilaisten epäselvyyksien vuoksi. Kyseisten kokeiden pohjalta ei voitu tehdä
tilastollisiesti päteviä vertailuja. Kyseiset kokeet hylättiin
yhteisymmärryksessä
kanssasi. Miksi et esitellyt ryhmille parempia kokeita?
> Sitten kerroit seuraavaa:
> Jatkona näihin perättömiin tietoihin perustuviin ratkaisuihin laitoksen
> hallitus päätti myöhemmin eli vuoden 1990 alkupuolella lopettaa
jatkuvan
> kasvatuksen tutkimus eli alkuperäinen hanke ja aloitti uuden,
toisenlaisen
> tutkimuksen toisen professorin johdolla.
Tässä kerrot uudesta tutkimushankkeesta, jonka tutkimussuunnitelma tehtiin
työryhmässä,
jossa oli mukana sekä oman ryhmäsi tutkija että myös asiantuntemusta
puuntuotokset,
ekonomian ja tilastotieteen puolelta. Tutkimussuunnitelma hyväksyttiin ja
tutkimusta on
tehty sen jälkeen niillä kyvyillä ja (vähäisillä) rahoilla, joita
tutkimukseen on
annettu. Tutkimus on toisenlainen tutkimusmenetelmältään. Tavoite on
kuitenkin sama
kuin lakkautetullakin tutkimuksella eli eri-ikäisen metsikön kasvatuksen
mahdollisuudet.
>
Seuraavaksi sanoit seuraavaa:
>
>
> Ekokunnan kokeilut keskeytettiin
>
> Ylijohtaja teki toisenkin tutkimuksen siirtopäätöksen heti vuoden 1989
> alkupuolella. Hän määräsi saman professorin johtamaan "Suomussalmen
> ekokunnan vaihtoehtoiset metsänhoidon mallit" tutkimusta, joka kuului
> johtamani metsänhoidon tutkimusosaston työohjelmaan. Mitään asiallisia
> perusteluja päätökselle ei esitetty eikä minua tälläkään kertaa kuultu
> asiassa.
Tämäkään väitteesi ei pidä paikkaansa. Kuten itse hyvin tiedät, olit
suunnitellut
tutkimusta Suomussalmen ekokunnan tutkimuksesta yhdessä metsähallituksen
kanssa.
Metsähallitus ei kuitenkaan hyväksynyt esitystäsi vaan pyysi Metlalta uutta
tutkimussuunnitelmaa.
Minut määrättiin yhdessä tutkijasi Matti Oikarisen kanssa laatimaan uusi
tutkimussuunnitelma. Teimme suunnitelman innolla ja voimiamme säästämättä.
Valitettavasti meidänkään suunnitelmamme ei kelvannut metsähallitukselle.
Päinvastoin
kuin sinä, en ole kuitenkaan katkera. Tokihan metsähallitus saa itse päättää,
millaiseen tutkimukseen se lähtee. Ajatustakaan siitä, että minusta olisi
tullut
kyseisen tutkimushankkeen vetäjä, ainakaan minulla ei ollut.
> Edelleen Erkki kertoo:
> Metsäntutkimuslaitos käynnisti vuonna 1990 uuden tutkimuksen
(Eri-ikäisen
> metsän kasvatus) puuntuotoksen tutkimuksen professorin johdolla.
Sillä oli
> tarkoitus korvata hylätty jatkuvan kasvatuksen tutkimus. Suunnitelman
> mukaisesti oli tarkoitus perustaa uudet, hylättyä tutkimusta
"paremmat ja
> tieteellisemmät" koekentät. Syksyyn 1992 mennessä, vaikka uuteen
> hankkeeseen oli jo uhrattu useita miljoonia, ei yhtään uutta koekenttää
> kuitenkaan ollut saatu perustetuksi. Sen sijaan mainitun professorin
> johdolla tutkimus alkoikin käyttää hylätyn tutkimuksen kokeita. Tällä
> kertaa tutkijat valikoivat hylätyn tutkimuksen arvotuista koejäsenistä
> heille sopivat koealat. Mittaustyö aloitettiin jo kesällä 1991 ja se
jatkui
> seuraavina kesinä. Parissa vuodessa epätieteelliseksi väitetyt kokeet
> olivat siten muuttuneet tieteelliseen työhön kelvollisiksi.
Ole Erkki huoletta. Uusia kokeita, joissa tehdään tarkkoja siemensato-,
itävyys,
kuolleisuus-, kylvö-, kasvu- ym. mittauksia kaksi kertaa vuodessa on
perustettu sitä
mukaa kuin köyhä laitos on antanut tutkimusryhmälle rahaa (liian vähän).
Tiedät varmaan syyn myös siihen, miksi koealasi ovat muuttuneet toisissa
käsissä
"tieteellisiksi". Kyseessä on yksinkertaisesti tutkimusmenetelmien ero. Uuden
tutkimusryhmän metelmä perustuu yksin puin tapahtuvaan metsikön kehityksen
simulointiin, sinun menetelmässäsi tavoitteena oli verrata kehitystä eri
tavoin
käsiteltyjen koealojen hehtaarikohtaisen vertailun pohjalta. Hehtaaripohjalta
tilastollisesti kelvottomienkin kokeiden yksittäiset koeruudut soveltuvat
yksittäisten
puiden syntymis-, kuolleisuus- ja kasvumallien laatimiseen ja testaamiseen.
>
> Esimerkit osoittavat selvästi tiettyä tarkoitushakuisuutta peitellä
> laitoksen johdon esittämiä epätieteellisiä ja virheellisiä
> ennakkokäsityksiä.
Minä en usko mihinkään salaliittoteoriaan. En myöskää usko tiedemiesten uusiin
mielipiteisiin (en omiinikaan) totuutena, ennenkuin ne on tutkimuksin
todeksi havaittu.
Oletko Erkki sitä mieltä, että vain sinä olet aina sorrettu ja erehtymätön?
Minä
ainakin olen erehtynyt eri asioissa monta kertaa ja myös sen myönnän.
Myös jatkuvan kasvatuksen käyttökelpoisuus käytännön tasolla on edelleen
mielipiteen
(hypoteesin) asteella. Tiedämme siitä vain seuraavat asiat:
1.) Metsissämme esiintyy eri-ikäisiä (erirakenteisia) metsiköitä
2.) Metsän alle syntyy hyvinä siemenvuosina paljon sirkkataimia, joista
valtaosa
kuolee.
3.) Varttuneen metsän yläharvennus ei alenna metsän kasvua, mikäli hakkuu
ei ole liian
voimakas.
Sen sijaan kukaan meistä ei tiedä vielä tiedä sitä, mikä on tällaisen
rakenteen
pysyvyys. Se meidän tutkijoiden tulee pyrkiä selvittämään.
Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa ja sitäkin parempaa Uutta Vuotta 1999
kaikille
Kari Mielikäinen
>
>
>
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/