ViSiOn Seminaari 8.10.
Tiistaina 8.10. järjestettiin vanhalla ylioppilastalolla seminaari
kansallisesta metsäohjelmasta. Seminaari onnistui hyvin: alustukset
olivat asantuntevia ja perusteltuja sekä nostivat hyvin esiin kmo:n
keskeiset puutteet: kmo ei turvaa metsäluonnon kestävää kehitystä, sen
työllisyystavoitteet nojaavat hakkuukertymän kasvattamiseen
jatkojalostamisen sijaan ja kmo:prosessina ei täytä YVA:n perusvaatimuksia.
Tapio Reinikaisen ja Ilpo Kurosen alustuksista on tiivistelmät, jotka
saatte listalle luettavaksi mahdollisimman pian. Jan Kunnas on tiivistänyt
hyvin yhteen Elovirran näkemyksiä kirja-arvostelussaan, joten laitan sen
omana erillisenä viestinä listalaisille. Sama näkemys suomalaisen
metsäteollisuuden työllistävyydestä- tai pikemminkin
työllistämättömyydestä- on tiivistetty myös edellä lähettämääni Vihreän
Liiton tiedotteeseen.
Edellisten herrojen lisäksi seminaarissa oli alustajana Mikael Hilden
Syke:stä.
Hilden arvioi kmo:prosessia YVA näkökulmasta. Hänen mielestään kmo:prosessi
on aloitettu avoimesti (lausunnot, laajat työryhmät, kansalaisfoorumit ja
verkkoesittelyt/keskustelut), mutta ongelmiakin on. Prosessin laajuus on jo
askel eteenpäin, mutta ei riittävä sellainen: osallistuminen kun ei vielä
ole yhteistyön ja avoimen neuvottelun tae.
Yksi muutoinkin seminaarissa esiin noussut ongelma on prosessin nopeus. Kun
luonnos valmistui 2.11.98, on siitä melko vaikea saada aikaan laajaa
keskustelua ennen kun se menee johtoryhmän käsittelyyn 10.12. Yleisesti
kyseltiin myös sitä, miksi ministeriryhmän on tehtävä päätöksensä jo
joulu-tammikuussa, vaikka sama hallitus istuu maaliskuun loppuu.
Toinen ongelama liittyy siihen, että kukaan ei oikein tuunu tietävän, onko
kmo sittenkin päätös vai prosessi. Ja jos se on päätös, niin mitä sille
tapahtuu hallituksen vaihtuessa, voidaanko se myös haudata (toivon
kipinä?). Tämä liittyy myös suunniteltuun seurantaprosessiin ja sen
funktioon: onko vaihtoehdot jo valittu vai onko niiden vertailu vasta
alkamassa? Kuinka laajoihin uudelleenarviointeihin seurantaryhmä voi ryhtyä?
Hildenin mukaan kmo on ollut osallistava prosessi, mutta se ei tarkoita,
että se olisi tehty yhteistyössä. Hänen mielestään prosessin suurin heikkos
onkin siinä, että YVA:n kaksi keskeistä vaatimusta, vaikutusten
selvittäminen ja vaihtoehtojen vertailu, on jätetty väliin tai tehty vain
osittain. Tähän liittyen voidaan kysyä, onko hakkuuvolyymi riittämä
muuttuja päätöksenteossa. Tavoiteltava 70 milj. kuution hakkukertymä
perustuu mela-ohjelmaan, mutta sen rinnalla pitäisi voida paremmin arvioida
tavoitteen sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. Nyt hakkuukertymän
ympäristövaikutusten arvio on jätetty muutamien asiantuntijalausuntojen
varaan.
Mukana ollut yleisö voi kenties omalta osaltaan täydentää näitä mietteitä.
Reunalan puhe meni minulta valitettavasti ohi, mutta ehkä joku paikalla
ollut voi kommentoida myös sitä. Lopuksi kysyttiin myös sitä, mitä
merkitystä tällaisella seminaarilla on. Johtoryhmälle lähteneeseen
raporttiin esitetty kritiikki ei enää ennättänyt, mutta esimerkiksi
työryhmien jäseniä oli paikalla runsaasti ja muutamat heistä kiittelivät
kovasti seminaarin antia. Ja toivoa saa, että Reunala sai uusia mietteitä
johtoryhmän tapaamiseen. Ellei kansalaislähtöiseti järjestetyillä
seminaareilla ole prosessissa mitään vaikutusta , osoittaa se oikeaksi
kmo:n prosessiluonnetta kohtaan esitetyn kritiikin.
seminaariterveisin,
Katja Alvoittu
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/