NÄKEEKÖ MEDIA METSÄÄ AMMATTILAISILTA?
Lokakuussa 1997 Ekometsätalouden Liitto ryhtyi kiinnittämään sekä
päättäjien että median huomiota siihen, että maassamme valmistellaan
pienellä piirillä ja suljettujen ovien takana metsäpoliittista selontekoa,
joka antaisi suuntaviivat kansalliselle metsäohjelmalle. Liiton
selvityksen mukaan kävi ilmi kaksi seikkaa:
1. Epädemokraattinen menettelytapa loukkasi Suomen allekirjoittamaa
hallitusten välisen metsäpaneelin sitoutumusta johon oli kevättalvella 1997
sitouduttu
2. Kun metsäohjelmaa valmisteleva Metsäpolitiikan neuvottelukunta
toukokuussa 1997 valtioneuvostossa nimitettiin, ei hallitukselle kerrottu
kansainvälisestä kontekstista.
Tilanne oli kummallinen. Harhauttiko Maa- ja metsätalousministeriö
hallitusta nimityspäätöksessä? Harhauttivatko virkamiehet maa- ja
metsätalousministeriä?
Vai oliko yksinkertaisesti niin, että valmistelevat virkamiehet eivät edes
olleet tietoisia hallituksen välisen metsäpaneelin päätöksistä?
Toimituksellisilla kriteereillä mikä tahansa em. vaihtoehdoista on uutinen,
jopa ns. skuuppi, ainakin missä tahansa eurooppalaisessa maassa.
Mutta ei Suomessa.
Huolimatta ankarasta mediatyöstä ja tiedottamisesta sähköinen media ei
nostanut ohjelmaprosessiin liittyviä ongelmia esille.
Kansalaisjärjestöille selontekoasiakirjat "vuosivat" vasta kaksi päivää
ennen eduskuntakäsittelyn alkua ja siinä vaiheessa Ekometsätalouden Liitto
ilmoitti avaavansa internetissä keskustelun ja skannasimme asiakirjat
verkkoon.
Tässä vaiheessa Nelosen uutiset teki metsäohjelman valmistelun
kummallisuuksista jutun. Seuraavana päivänä hallitus perui selonteon
antamisen eduskunnalle. Perustelua ei esitetty, jos sellaisena ei voida
pitää pääministerin tokaisua: -Kun eduskunnalla ei kuitenkaan olisi ollut
mitään uutta sanottavaa asiasta...
Tässä vaiheessa käynnistyi uusi vaihe Hemilän johtaman ministerityöryhmän
valmistelemana.
Aiemmat demokratiapuutteet aiottiin nyt korjata. Internettiin avattiin
jopa avoin keskustelufoorumi
(www.mmm.fi/kmo). Kaikissa maakunnissa järjestettiin näyttävät
metsäfoorumit ja lausuntoja ohjelmaa varten kirjoitettiin satoja.
Numeroilla mitaten kaikki näyttäisi olevan kunnossa, mutta kuinka
todellisuudessa?
Maakunnalliset metsätilaisuudet ovat olleet itseasiassa maakunnan
metsäammattimiesten propagandatilaisuuksia, jossa he ovat kehuneet oman
työnsä erinomaisuutta ja vaatineet valtiolta ja metsänomistajilta
puolenmiljardin lisäpottia ja hakkuiden nostamista. Internetin foorumi on
kyllä vapaa, mutta ohjelman tekijät eivät siellä vastaa esitettyihin
keskusteluhaasteisiin. Koko revohka näyttääkin korporaatioiden
masinoimalta teatterilta ja todellinen osallistuminen ja keskustelu on
jäänyt tapahtumatta.
Maakunnallinen media tuntuu joutunee metsäammattikunnan jyräämäksi ja osin
suorastaan höynäyttämäksi, muttei myöskään sähköisen viestinnän piirissä
tunnu uskallusta tutkivaan journalismiin löytyvän.
Tilanne median osalta on kestämätön. Helsingin Sanomat julkaisi
näyttävästi kilpauvirastolle tehdyn selvityspyynnön, muut lehdet eivät
sitäkään. Liiton kritiikkiä kansallisesta metsäohjelmasta ei ole lehdistä
löytynyt, vaikka päivittäin erilaiset metsäalan organisaatiot saavat
kannanottoja ja uutisia omista tapahtumistaan esille. Kansalaisjärjestöjen
kritiikkitilaisuus Vanhalla eilen ei näyttänyt ylittäneen uutiskynnystä.
Median olisi korkea aika ojentautua. Maakuntien metsäammattilaisten
hegemonia ei kuvasta todellisia mielipiteitä metsänomistajienkaan
keskuudessa saatikka jokamiesten ja jokanaisten. Alistuessaan yhden
ammattikunnan masinoimaan kampanjointiin lehdet menettävät myös omaa
uskottavuuttaan.
tervehtien
turhautunut tiedottaja
Ekometsätalouden Liitosta
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/