Metsäteollisuus kiistää toimineensa laittomasti
Pystykauppojen tekemistä on mahdotonta lopettaa
Suuret metsäyhtiöt kiistävät jyrkästi toimineensa
kilpailulakien vastaisesti suosiessaan
pystykauppoja raakapuuta ostaessaan. Nykyiset
korjuumenetelmät ovat Enson,
Metsäliiton ja UPM-Kymmenen mielestä niin tehokkaita, ettei
hankintakaupoille ole
taloudellisia edellytyksiä.
Kilpailuvirasto selvittää lähikuukausina, onko yleisin
puukauppatapa, pystykauppa,
metsän myyjälle kohtuuton. Tutkimuspyynnön viranomaiselle on
tehnyt
Ekometsätalouden liitto, joka väittää pystykauppoihin
liittyvän hinnoittelun estävän eri
metsänhoitomenetelmien vapaan kilpailun.
Tarpeet ja
taksat neuvotellaan
Liiton mielestä järjestelmä rajoittaa pienten ja
keskisuurten puunjalostajien
mahdollisuutta ostaa metsänomistajilta tarvitsemiaan
puutavaralajeja.
Pystykaupalla metsän myyjä luovuttaa ostajalle
hakkuuoikeuden määräalaan.
Hankintakaupassa metsänomistaja kaataa puut ja toimittaa
rungot tienvarteen.
UPM-Kymmenen metsäpäällikkö Hannu Vainio sanoo, ettei
hänen yhtiönsä ole
tehnyt Enson tai Metsäliiton kanssa mitään
pystykauppasopimusta.
"On vaikea kuvitella, mistä me olisimme edes voineet
sopia. Jokainen yhtiö lähtee
omien tehtaidensa tarpeista ja neuvottelee itse taksoista
koneyrittäjien kanssa", Vainio
sanoo.
Jos metsänomistaja haluaa myydä puuta, hän saa UPM:ltä
tarjouksen joko pysty- tai
hankintakaupasta, ei molemmista.
"Kahdenlaista tarjousta emme tee, koska kaupan kohteet
ovat eri asioita.
Pystykaupassa ostamme hakkuuoikeuden, hankintakaupassa
valmista puuta", Vainio
sanoo.
UPM suosii pystykauppamenetelmää, koska se nivoutuu
parhaiten yhtiön koko
hankintaprosessiin.
"Saavutamme tasaisen puuvirran, ja voimme korjata puuta
ympäri vuoden. Kun puun
käyttäjä vastaa korjuusta logistinen ketju on
tehokkaimmillaan. Kun meillä on tiedossa
osoite kaikille puutavaralajeille, mahdollisimman vähän puuta
jää mihinkään seisomaan",
Vainio sanoo.
Kylmiä
tosiasioita
Enson metsäpäällikkö Voitto Pölkki huomauttaa, että neljä
viidestä
metsänomistajasta haluaa pystykauppatarjouksen.
"Katsotaanpa kylmiä tosiasioita. Suomen korjuujärjestelmä
on maailman tehokkain,
sillä se perustuu hyvään suunnitteluun ja prosessin
ohjaukseen. Sen ansiosta
suomalainen teollisuus kykenee maksamaan maailman korkeimpia
kantohintoja", Pölkki
sanoo.
Pölkin mielestä pystykauppajärjestelmän romuttaminen ei
olisi metsänomistajien etujen
mukaista. "En usko, että metsänomistaja kykenisi luomaan
sellaista tehokkuutta, joka nyt
vallitsee."
Pölkin mukaan sahojen tarvitsemia tukkeja on erityisen
vaikeaa ostaa hankintakaupalla.
"Kun moto ajaa aamulla metsään, vasta silloin sahoilta
saadaan ohjeet, minkälaisiin
mittoihin rungot on katkottava. Asiakaslähtöisyyttä on
hankalaa toteuttaa, jos
hankintamieheltä menee kuukausia ennen kuin hän saa urakan
tehtyä."
Metsäliiton varatoimitusjohtaja Harri H. Lallukka
luonnehtii Ekometsätalouden
liiton ajattelua uskomattomaksi.
"En voi ymmärtää, miten metsäomistajien tai
hankintamiesten joukko pystyisi edes
teknisesti toimittamaan tievarsille teollisuuden tarvitsemaa
määrää puuta. Ei ainakaan
sellaisella hinnalla, joka olisi edullisempi kuin meidän
puunkorjuu", Lallukka sanoo.
Lallukka suosittelee metsänomistajille keskittymistä
sellaisiin leimikoihin, joissa
miestyö antaa kunnon palkan konehakkuisiin verrattuna. "Niitä
ovat esimerkiksi ojalinjat
ja ykkösharvennukset."
MTK haluaa
lisää avoimuutta
Metsänomistajien etujärjestön MTK:n metsäjohtaja Martin
Lillandt kaipaa lisää
avoimuutta leimikoiden hinnoitteluun.
"Olemme esittäneet, että firmat tekisivät tarjouksen
pysty-, hankinta- tai
tehdashintaisina. Tällöin metsänomistajan voisi itse
päätellä, mikä olisi hänelle sopivin
ratkaisu", Lillandt sanoo.
Keski-Euroopassa metsäomistajat vievät traktoreillaan puut
metsästä suoraan tehtaan
pihalle, mutta Suomessa se ei ole mahdollista. "Suomessa
sokerijuurikkaan viljelijät
ajavat satonsa sokeritehtaalle. Vastaava mahdollisuus pitäisi
tarjota myös
puuntuottajille", Lillandt sanoo.
Suomessa raakapuun hinnoittelua ohjaa myös Euroopan
unionin myöntämä
poikkeuslupa. Sen mukaan metsäyhtiöt ja metsänomistajat
saavat sopia vain yhdestä
puun hintaodotuksesta. Se voisi olla esimerkiksi puun hinta
tienvarressa, mutta
toistaiseksi teollisuus on suostunut vain pystykaupan
mukaiseen kantohintaan.
Tiistaina 8. joulukuuta 1998
JYRKI IIVONEN / Helsingin Sanomat
Sähköpostiosoitteet:
Toimittajille voi lähettää
henkilökohtaista sähköpostia
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/