Pekka Heikura kirjoitti:
>
> On ilmeisen selvää, että metsän "terveyden" kannalta kesähakkuut ovat
> varsin haitallisia. Kantokäsittely pienentää vaurioita, mutta millaisia
> ovat koneiden ajourien aiheuttamat vauriot? Ainakin täällä Orivedellä
> palstat ovat usein 50 metriä leveitä suikaleita ja kun raskas moto ajaa
> tälläisena kesänä päätehakkuiden yhteydessä palstan reunaa, voi olettaa,
> että naapuripalstan puuiden juuristo vaurioituu. Onko koneiden
> aiheuttamia vaurioita tutkittu, ja mistä voisin saada aiheesta tietoa?
Asiasta voisi kysellä osoitteesta matti.siren@metla.fi, osannee ainakin ohjata oikeille lähteille.
Juuriston kannalta kyseessä ei ole ongelma kesähakkuu vs. talvihakkuu. Pohjimmiltaan kyse on siitä, kantaako maa vai ei. Kesällä kuiva maa kantaa ja märkä ei, talvella routaantunut maa kantaa ja sula ei. Esimerkiksi märkänä (viime)kesänä ei kanna kun taas kuivana (toissa)kesänä kantaa. Talvena 96-97 metsät eivät jäätyneet, eikä routa siten kannattanut koneita, joten kesäkorjuu oli tällöin maan ja juurien kannalta paljon parempi ratkaisu (jälkiviisaasti yleisesti ajatellen). Vaikeilta näyttävät tulevat
alvikorjuukelit nytkin, lumi sataa sulaan maahan, jolloin maa ei routaannu. Joten mielestäni maan ja juuriston kannalta ei kysymys korjuun kalenteriajankohdasta ole niin keskeinen.
Juurien kannalta puita kaatava metsuri tai hakkuukone ei ole uhka, vaan se on puiden kuljtetus metsästä pois, koska tällöin akselipainot ovat paljon suuremmat.
>
> Kantokäsittely on vapaaehtoista: tietääkseni Orivedellä ainoastaan Antti
> Uotila on ottanut hakkuiden yhteydessä kantokäsittelyn metsiinsä.
> Millaista kiusaa nämä metsänomistajat ovat aiheuttaneet naapureilleen
> (ja itselleen) säästämällä muutaman markan olemalla ottamatta
> kantokäsittelyä?
Ovat aiheuttaneet kiusaa eniten itselleen. Tuoreista harvennuskannoista pääsee kuusella tyvilaho ja männyllä tyvitervastauti leviämään maanalaiseen juuristosysteemiin. Eri puiden juuristot ovat yhteydessä toisiinsa, jolloin myös hakkuussa jätetyt puut sairastuvat, kuuselle tyvilahoon, joka lahottaa puun juuristoa ja arvoikkainta osaa, tyveä. Laho puu ei kelpaa tukiksi, ainoastaan heikkohintaiseksi sellupuuksi. Tämän takia tehtäessä harvennushakkuita äitien- ja isänpäivän välisenä aikana, pitäsi kannot k
sitellä. Kauppakirjaan voi laittaa kesähakkuun ehdoksi sen, että kannot käsitellään tyvilahoa vastaan.
>
> Olen ymmärtänyt, että yksi tärkeä syy kesähakkuisiin on tuoreen kuidun
> saannin varmistaminen mekaanista massaa tuottavissa laitoksissa? Onko
> jossakin päin maailmaa olemassa tekniikoita, joilla mekaanista massaa
> voidaan tuottaa kesäaikaan talvella kaadetuista puista? Pitäisikö puita
> ryhtyä taas varastoimaan vesistöissä tai vaihtoehtoisesti
> keinotekoisissa vesialtaissa, jos luovuttaisiin kesähakkuista?
Esimerkiksi Suomessa. Puu voidaan varastoida esimerkiksi lumen sisään, jolloin se säilyy jäisenä ja tuoreena kesään. Vaikeutena on vain se, että jos kesähakkuista luovuttaisiin, säilöttävät puumäärät ovat niin suuria, että talous tulee vastaan. Lumivarastointia on kokeiltu kelirikkokausia varten, jolloin tiet ja metsät eivät kanna.
Vesivarastointikaan ei ole ongelmatonta. Puu kelluu ja tällöin sellun keittoon ja massan hiertoon tulee kahta erilaista puuta, kuivaa pinnan yläpuolelta ja liotettua pinnan alta. Tästä seuraa jalostuksessa puuhukkaa ja kustannukset kasvavat. Lisäksi vesivarastoinnissa puuhun tulee väriä kuoresta ja vedestä, joka lisää valkaisun tarvetta ja sitä kautta kustannuksia ja ympäristörasitusta. Ja ravinteikkaat kuorenpaloja sisältävät varastointivedetkin ovat jonkinmoinen ongelma.
>
> Vai onko niin, että päästäksemme eroon kesähakkuista, meidän pitäisi
> luopua mekaanisen massan tuotannosta?
Tuskin tälläkään päästäisiin eroon. On vielä sahoja, jotka tarvitsevat tuoretta puuta ja sellun keitossakin puun tuoreus on nykyään kiistaton etu. Sahoillakin kastelu aiheuttaa tukkeihin vikoja (väri, sienet ja halkeilu), jotka alentavat sahatavaran laatua. Riippuen vielä siitä, miten kesähakkuut määritellään, hakkuukausi voi täällä etelässä jäädä hyvin lyhyeksi. Jos viime talvea ajatellaa, kunnon talvikelejä oli vain 1,5 kk kevään korvalla, joten tässä ajassa koko vuoden puumäärän hakkaaminen on mahdot
nta.
>
> Mikäli joku metsäammattilaisista vastaisi näihin tyhmiin kysymyksiini
> olisin kovin kiitollinen.
Eivät nämä tyhmiltä vaikuttaneet.
Hyvää viikonloppua,
Jukka Pietilä
>
> _______________
> Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
> osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
> Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/
>
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/