Hannu ja muu käräjäväki,
En ole voinut vastata Hannu Hyvösen kommentteihin lomani takia.
Keskustelu onkin edennyt Hannun, Anneli Jalkasen ja Kari Mielikäisen
ansiosta niin, ettei minulla ole paljon lisättävää.
Niinpä esitänkin tässä ainoastaan pari kohtaa, jotka
mielestäni eivät voi jäädä mainitsematta.
> Käsiteselvennykset ovat aina paikallaan. Voi olla, että olen käyttänyt
> käsitettä nuori metsä omavaltaisesti maalaisjärjellä.
> Minusta on järkyttävää, jos metsäntutkija vaatii minua hämärtämään
> käsitteistöä ja samalla ymmärrystä siten, että tuollainen alue
> pitäisi jo mieltää täysmetsäksi. Metsähän on vasta palaamassa
> avohakkuussa hävitetyn ekosysteemin tilalle!
Sehän on ihan normaalia keskustelussa, että käytetään samaa nimeä
mutta tarkoitetaan eri käsitettä. Tarkoitukseni ei ollut pyytää sinua
hämärtämään käsitteitä vaan päivastoin kertomaani mitä
tarkoitat, minkä sitten teitkin. Nyt käräjäväki ymmärtää mitä
kumpikin tahollamme tarkoitimme.
> Jännittävää. Minusta tulos on päivän selvä, eikä mitenkään
> vallankumouksellinen. Jos minulla on hehtaari päätehakkuukypsäksi
> luokiteltua metsää ja sen vuotuinen kasvu olisi 8 m3 ja jos kasvattaisin
> sitä eteenpäin vaikkapa vain 5 kuution vuosikasvulla poimintahakkuilla
> seuraavat 50 vuotta olisin saanut tukkikasvua sinä aikana 250m3. Jos taas
> olisin sen avohakannut olisin saanut taimikonhoitokulut, ehkä vajaat 50 m3
> ensiharvennusriukua. Eli tukkipuuston lisäys olisi 250m3 ja entinen
> pääoma olisi olemassa. Tietenkin tukkikasvua verotettaisiin määräajoin
> poimintahakkuissa.
Kasvu- ja tuotosvertailuja ei ole mielekästä tehdä ottamalla
metsikön kiertoajan alusta pätkä ja vertaamalla sitä
hypoteettisen poimintahakkuumetsikön arvioituun tuotokseen. Miten
seuraavalla jaksolla kävisikään? Voisit hakata 50-vuotiaan
metsikkötalouden metsiköstä sen koko puusadon ensiharvennusta lukuun
ottamatta, eli 40 vuoden sisällä sellaiset 600 m3/ha, josta
450 m3/ha tukkia. Tämähän keikauttaa vertailusi tuloksen täysin
päinvastaiseksi, jos oletetaan, että pidennetyn kiertoajan
poimintahakkuumetsä tuottaisi edelleen samalla nopeudella kuin
edellisellä jaksolla eli 200 m3/ha/40 vuotta.
Kestävän metsätalouden periaatteen mukaan toimiessasi sinulla
olisikin 30- ja 50-vuotiaat metsiköt päätehakatun metsikön vieressä,
joiden avulla siis päihittäisit pidennetyn kiertoajan
poimintahakkuumetsikön mennen tullen.
Esitit tuotosten suhteeksi 5/8 eli että pidennetyn kiertoajan
poimintahakkuumetsä tuottaisi pitkällä aikavälillä vain 63 %
metsikkötalouden metsikön tuotoksesta. Suomen metsien kasvun
pudottaminen noin jyrkästi ei mielestäni sovi kestävän metsätalouden
periaatteisiin, joihin Suomikin on kotimaisessa metsäpolitiikassa
sitoutunut kansainvälisin sopimuksin.
Kiertoajan pidentäminen -tutkimuksessa oli siis kysymys Markku
Larjavaaran gradun ennakkotiedoista Maaseudun tulevaisuudessa. Olin
siellä minäkin eli autoin vähäiseltä osaltani Markkua ko. gradu-
työssä. Tältä pohjalta uskon, että meidän voi olla viisainta tutustua
paremmin työn lähtökohtiin, menetelmiin ja päätelmien perusteisiin
ennen kuin rupeamme antamaan käytännön suosituksia merkittävästi
pidemmistä kiertoajoista. Kiertoaika on hyvin monien
tekijöiden summa, jossa puuntuotos (motteina) on vain yksi
tärkeimmistä.
Jos nykyiset kiertoajat tuntuvat lyhyiltä, on syytä
muistaa, että jokainen metsänomistaja saa tietenkin käyttää
niin pitkiä kiertoaikoja kuin haluaa.
Sauli Valkonen
--------------------------------------
Sauli Valkonen
Finnish Forest Research Institute
P.O.Box 18, FIN-01301 Vantaa, Finland
tel. +358-9-857 05 318, fax +358-9-857 05 361
Sauli.Valkonen@metla.fi
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/