Olen hyvin kiinostuneena ja ikaan kuin ulkopuolelta seurannut metsakarajianne siella Suomessa. Taallakin Suomen metsahakkuut tulevat aina silloin talloin puheeksi seka julkisuudessa etta yksityisissa keskusteluissa.Esimerkiksi viime kevaana yksi maan paalehdista levaytti puoliaukeamaa asiasta teemalla 'Kuinka paljon suomalaista ikimetsaa on kaadettu taman numeron tekemiseen?' Jutun henki oli enemman tai vahemman se, etta vaikka suomalaiset olisivatkin niin lyhytnakoisia, etta myisivat ikimetsansa halpan
sanomalehtipaperina tanne Keski-Eurooppaan, me sita ostaisi, me emme halua olla kanssarikollisia. Paikalliset luonnonsuojelijat esittivat samassa yhteydessa valmiutensa tulla Suomen ainutlaatuisia metsia puolustamaan, jos suomalaiset eivat sita itse alya tehda.
Yksityisella tasolla tormaan aiheeseen tuon tuostakin. Hyvin monet ihmettelevat kuinka sellainen maa, jonka ei pitaisi olla mikaan kehitysmaa, ryostomyy metsansa ja maisemansa kuin se olisi loppumaton ja aareton. Vertaus jo menetettyihin sademetsiin nousee usein esiin, kuten myos kysymykset paikallisista metsansuojelulaeista. Ja etta ovatko suomalaiset niin helposti hoynaytettavia ja taloudellisen kasvunsa lumoissa, etta syytavat samalla osan arvokkaasta luonnostaan ja kulttuuriperinnostaan paperiteoli
uuden Moolokin kitaan? Etta millainen valtionuskonto ja Pyha Lehma se puunjalostusteollisuus Suomessa oikein on? Ei mitenkaan mukavia kysymyksia vastattaviksi, sanoisin. Luulisin, etta nyt kun Suomen tunnettavuus nuorena EU-jasenena muutenkin kuin Joulupukin maana pakostakin muissa Euroopan maissa lisaantyy, ei raiskiolla oleva metsakysymys maan imagolle mitenkaan hyvaa tee... uskottavuushan siina karsii.
- Keskustelussanne on myos vilahtanut tunnealy-teema (Salovaara contra Mielikainen) ja oikeutus sen kayttoon tallaisia monisyisia kysymyksia pohtiessa. Termi emotional intelligence on taalla mm. tyoelamassa laajasti hyvaksytty ja kayttokelpoiseksi todettu. Yha useammin tyohonottohaastatteluissa tyonhakijan tunnealy testataan, ja monta kertaa mita korkeammasta asemasta on kysymys, sita tarkeampi tekija tyopaikan saamiseksi henkilon tunnealyn kehittyneisyys on. Tunnealy nahdaan osana luovuutta, kykyna rat
aista eritasoisia ongelmia ja olennaisena osana hyvaa suhdetoimintaa joka taas lisaa yrityksen kilpailukykya. Kehittynyt tunnealy antaa tervetta rohkeutta ottaa riskeja ja haasteita niin yksityis- kuin yrityselamassakin, luoda uutta vanhan toistamisen sijaan.
- Viela yksi juttu: jos Discokuningas-Mielikaisella on aikaa ja harrastusta lukemiseen loytyy, ehka Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneen William Goldingin teos Lord of the Flies tarjoaa nakokulmaa noihin Sinun eettisiin ongelmiisi. (Loytynee myos suomeksi nimella Karpasten herra.)
Ystavallisin terveisin R.V.
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/