Edelläkävijä vai takapajula
Jukka Pietilä kirjoitti perjantaina klo 8.20.
>Jos pystykauppa on muualla lähes tuntematonta, niin eihän se vielä
>todista sen huonoutta. Sehän voi johtua maanomistusoloista,
>kulttuurista tms., eikä itsestään korjuutavasta. Tai edelläkävijä on
>omaksunut uutta ensin.
Olemme pystykauppoinemme kehitysmaiden, Kanadan metsäerämaiden ja
Venäjän seurassa. Näiden maiden konsessiot ja meidän pystykauppa ovat
sama kauppatapa. Kumpikin on metsänvuokrausta. Pystykaupan sukulainen
löytyy myös Meksikosta. Siellä pientilojen omistajat oli ohjattu
siirtymään yksinomaan sokeriruo’on kasvattamiseen monopolisoituneiden
sokeritehtaiden raaka-aineeksi. He eivät saaneet itse korjata satoa,
vaan sen hoiti tehdas, joka laskutti viljelijöitä palstojen
vartioimisesta, sadonkorjuusta ja kuljetuksesta (vk. s. 142).
Pystykauppa on peräisin merkantilismin kauden metsänvuokrauksista
1800-luvun puolivälistä. Kerroin väitösluennossani ja
Lakimies-lehdessä (no 5/1998), että pystykaupan tulkitseminen
puukaupaksi perustuu merkantilismin kaudella annettuun asetukseen.
Ruotsissa laki määrittelee pystykaupan metsänvuokraukseksi.
Olemme puukaupan kehityksessä 100 vuotta jäljessä eurooppalaisesta
kehityksestä. Olemme takapajula.
Lauri Vaara
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/