Vantaa 18.11.1998
Veikko Salovaara
SUOMALAISTEN METSÄN TULEVAISUUS
Lähestyn nyt Metsäkäräjien keskustelua tulevaisuuden tutkijan roolista
käsin. Esiinnyn usein tässä roolissa. Olen ymmärtänyt niin, että tämän
keskustelun tarkoituksena on tuoda lisäväriä valmisteilla olevaan Suomen
metsäpolitiikkaan. En tietenkään pysty käsittelemään ongelmaa
yksityiskohdissaan. Esitän siihen vain joitakin periaatteellisia huomautuksia.
Haluan tulkita politiikka -termin tarkoittavan strategista suunnittelua.
Suunnitteluaikaväli on toisin sanoen pitkä ja suunnitelma tavoittelee
tulevaisuuden visiota ja sinne viitoitettavaa polkua. Kyse on toisin sanoen
tulevaisuuden suunnittelusta. Jos metsäpolitiikka tarkoittaakin lyhyemmän
aikavälin taktista suunnitelmaa, huomauttaisin että taktiikkakin tarvitsee
tähtäyspisteen tulevaisuushorisontissa ollakseen järkevää. Me tarvitsemme
suuntamerkin, kun me tänään teemme tulevaisuutta.
Tulevisuuden suunnitelmia yritetään usein tehdä jonkin yksityiskohdan osalta
irrallaan systeemisestä taustastaan, esimerkiksi metsäpolitiikkaa irrallaan
yhteiskuntapolitiikasta. Seurauksena on, ettei palikka sovi kehyksiinsä. Se
osoittautuu mahdottomuudeksi tai sitten se ei tavoita haettua muutosta.
Tietenkin täysin väärä palikka voi osoittautua jopa tuhoisaksi. Suomalainen
metsäpolitiikka on aina osa suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa. Jos
muutokseen pyritään, on molempien muututtava keskenään harmonisessa suhteessa.
Demokraattisessa kansalaisten yhteiskunnassa pyritään - ainakin pitäisi
pyrkiä - hyvään kehään: Hyvät ihmiset ilmaisevat käsityksensä hyvästä
elämästä. Tämän jälkeen yhteiskuntaa kehitetään sellaiseksi, että hyvä elämä
voisi toteutua. Tällä tavalla rakennetussa hyvässä yhteiskunnassa kasvaa
hyviä ihmisiä, jotka tarkentavat hyvän elämän määrittelyjään ja prosessi
jatkuu. Tässä hyvässä kehässä on suomalaisen metsäpolitiikan tarkoittaman
metsän oltava yksi yhteensopiva elementti hyvässä yhteiskunnassa. Hyvän
metsän ominaisuudet on määriteltävä hyvän elämän sisältöjä koskevassa
yhteiskunta- ja kansalaiskeskustelussa sekä sitten tähän perustuvassa
yhteiskuntasuunnittelussa.
Metsäpolitiikka ei voi olla yksinomaan metsäteollisuuden,
metsäammattilaisten eikä metsäntutkimuksen taloudellisiin ja tieteellisiin
rationaliteetteihin tai spekulaatioihin pohjautuvaa. Kyse on suomalaisten
metsästä, jolla on erittäin laaja ja monisisältöinen kosketuspinta koko
yhteiskuntaan ja sen kaikkiin kansalaisiin. Metsä on tietenkin resurssi,
mutta se on paljon muuta tärkeää. Ihmiset eivät elä pelkästään leivästä,
niin kummalliselta kun tämä kuulostaakin.
Nyt käyty metsäkeskustelu on ollut voittopuolisesti puhetta tekniikoista ja
rahasta. Näin meillä hyvää elämää suunnitellaan. Järkevä rationaalisuus
näyttää olevan meillä hyveistä tärkein. Näiden tuottavuus - tehokkuus -
taloudellisuus ihmisten itseriittoisuus sekä huvittaa että tympäisee. Jotkut
sentään näkevät, että metsät ovat eräs maaseudun paikallistalouden ja
henkiinjäämisen mahdollisuus. Oikea metsä ympäristönä, ystävänä, elämän
lähteenä ja innoittajana, satuna, runona, lauluna ... Hyvät naiset ja
herrat! Nämä ovat se varsinainen osa ihmisen hyvää elämää ja kulttuuria.
Kulttuurissa on elämän syvin motivaatio ja eetos. Hyvässä elämässä ja
yhteiskunnassa teknikoilta tilataan palveluja, heidän ei odoteta sanelevan.
Hyvä tulevaisuuden visio on aina näkemys hyvästä elämästä ja yhteiskunnasta.
Se on vain vähäisessä määrin matematisoitavissa oleva optimointitehtävä.
Vision mahdollisuuksien ja reunaehtojen määrittelyssä tarvitaan kaikkia
ihmisen tietoja ja taitoja, mutta sisällöt ovat sydämen asioita. Ongelmana
on se, kuinka tämä "tunneälyn" siivittämä yhteinen sopimus saavutetaan.
Suomalaisten metsän tulevaisuus ratkeaa tässä.
VAS
___________________________
Veikko Salovaara
Jousitie 17 C,01280 Vantaa
Puh. (90) 306279
kotisivu: http://personal.eunet.fi/pp/vassi/
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/