METSÄ: Vs: METSA:Re: METSA:_Kumpi_parempi

Kirjoita käräjille

Jukka_Pietila (jukka.pietila@mtt.fi)
ke, 04 marras 98 08:20:24 PST


Edelleen puukaupan vaihtoehdoista,

>
> Mitkä ovat Jukka Pietilän, Taneli J. ja Kari Mielikäisen
> vaihtoehdot tuossa tilanteessa? Jätän vastaamisen teille. Juuri
> vaihtoehtojen torjunnan vuoksi pystykauppa ja hankintakauppa eivät
> voi Suomessa elää rinnakkain niin kauan kuin yhtiöt pyrkivät
> työllistämään miehistöään ja koneita. Ruotsissa kauppatavat elävät
> rinnakkain, koska yhtiöt eivät pakota pystykauppoihin vaan tekevät
> puunkorjuuta rehdin kilpailun perusteella. Pystykauppoja on vajaa 20
> prosenttia. Kaikissa muissa maailman maissa pystykauppa
> yksityismetsissä on lähes tuntematon käsite.

Vaihtaisin rautakauppaa, jos en tarvitse kotiinkuljetusta. Suomessa hankintakauppojen osuus on vaihdellut 15 - 25 prosenttiin. Eikö tämä ole rinnakkaineloa?

Jos pystykauppa on muualla lähes tuntematonta, niin eihän se vielä todista sen huonoutta. Sehän voi johtua maanomistusoloista, kulttuurista tms., eikä itsestään korjuutavasta. Tai edelläkävijä on omaksunut uutta ensin.

> Monitoimikone korvaa 20 metsuria ja enemmänkin, kun sille saadaan
> ympärivuotinen vuorotyö. Mutta ei olekaan kysymys metsurin ja koneen,
> vaan vaihtoehtoisten koneiden vertailusta, mikä selviää vain
> kilpailulla. On paljon tietoa maataloustraktoreiden edullisuudesta
> puunkorjuukoneina ja muitakin vaihtoehtoja on kehitetty (väitöskirja
> s. 122).

Mikseivät yhtiöt sitten käytä enempää maataloustraktoreita puunkorjuussa? Silloinhan yrityksen voitot kasvaisivat kun puun hankintakustannukset laskisivat? Eiköhän syy liene siinä, etteivät maataloustraktorit ole kaikkialla niin käyttökelpoisia kuin erikoiskoneet, metsäkoneet.

Toisaalta, voihan hankintapuutkin korjata hakkuukoneella tai voihan puutavaran välittäjäkin käyttää hakkuukonetta ja metsätraktoria. Lisäksi osa metsänhoitoyhdistyksiäkin, jotka hakkaavat ja välittävät puuta jäsentensä lukuun, käyttävät koneellista puunkorjuuta, joten hankinta- tai välittäjäkauppa ei välttämättä tarkoita maataloustraktorin käyttöä.

>Siksi on todennäköistä, että vaihtoehdot lisääntyisivät, jos
> kilpailu toteutuisi. Edellisessä viestissä jo kerroin
> maataloustraktoreiden yleisyyden muissa maissa. Vaihtoehdoissa on
> sijansa myös metsureilla joissakin työvaiheissa.

Muissa maissa metsätöissä käytettävät "maataloustraktorit" ovat hyvin varusteltuja ja rakenneltuja metsätöihin eikä niitä yleensä muissa töissä käytetäkään. Maataloustraktori, joka on kesät pellolla ja talvella metsässä, on hyvin skandinaavinen erikoisuus.

> Yhtiöt eivät rikastu eivätkä köyhdy kalliista puunkorjuuta, koska ne
> vähentävät korjuun kustannukset puun hinnasta. Viime vuonna kallis
> korjuu alensi puunhintaa noin 17 mk/m3 eli vuositasolla noin 700
> miljoonaa markkaa.

En oikein keksi, missä vaiheessa korjuuta olisi näin paljon löysyyttä.

Terveisin,

Jukka Pietilä

_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/