Pysty- ja hankintakaupasta,
En ymmärrä, miksi pysty- ja hankintakauppa asetetaan vastakkain? Eiköhän
kumpaakin tarvita, senhän jo osoittavat puunmyyntitilastotkin, kummallakin
tavalla puuta on myyty ja tullaan myymään. Ja oli kauppatapa kumpi
tahansa, niin jokin syy myyjällä on tämän valintaan, ja usein vieläpä
järkiperäinen.
> Puutun puukauppakeskusteluun paikallistalouden kannalta. Paikallistalouden
> kestävyys on koko kestävän metsätalouden perusta. Myös Rioprosessissa
> edellytetään että metsätalous hyödyttää paikallista, metsien keskellä
> elävää väkeä. (Tokihan voidaan metsätaloutta harjoittaa kuten suomalaiset
> yhtiöt Karjalassa, eli että paikallistaloudelle jäävät vain kannot.)
Suomalaisessa puukaupassa hyöty myös, ja erityisesti, paikallistaloudelle,
kantorahana (puun hintana) pystykaupoissa ja kantorahana+hankintatyötulona
hankintakaupassa. Ja asuvathan pystykauppoja yhtiöille urakoivat metsurit,
konekuskit, urakoitsijat ym. jossain paikassa, usein vielä varsin lähellä.
> Kumpi malli on paikallistalouden kannalta kestävää, pystykauppa vai
> tienvarsikauppa?
Molemmat.
> Pystykaupassa kaikki puutavaralajit menevät yhdelle ostajalle epäselvässä
> könttäkaupassa. Tienvarsikaupassa on mahdollisuus laatulajitteluun ja
> kukin puutavaralaji etsisi markkinoilta omat ostajansa. Syntyisi aito
> kilpailutilanne esim kuusen tyvitukista, mäntypylväistä jne. Kukin
> puutavara ohjautuisi tässä järjestelmässä arvokkaimpaan laatujalostukseen.
Kuusen tyvitukista tulisi, mutta pylväistä ehkä ei. Jos pylväitä ostavat A,
B ja C, niin näillä on omat pylväsasiakkaansa, joilla on omat pituus- ja
läpimittavaatimuksensa. Jos tehdään hankintakauppa ja katkotaan pylväät A:n
käyttämille mitoille, niin tuskin B:ltä ja C:ltä saa tarjouksia. Joten
tarjoukset kannattaa pyytää silloin kun puut vielä ovat pystyssä. Eri asia
sitten on, kuka ne korjaa kaikkein parhaiten.
> Pystykauppajärjestelmässä varsinaisia puutavaramarkkinoita ei synny,
> vaan
> kolme integraattia saavat täydellisen niskalenkin koko maan puuvirroista.
Niin saavat, koska ne käyttävät suurimman osan puusta. Käyttävät
todennäköisesti suurimman osan hankintapuistakin.
> Kanadassa asiaa on tutkittukin ja ns. Vernon mallissa havaittiin, että
> puutavaran laatulajittelulla metsänomistajille saatiin parin kymmenen
> prosentin tulonlisä. Samalla laatupuu ohjautui paikalliseen
> laatujalostukseen ja hyödytti sitä kauttakin paikallistaloutta.
Suomessakin asia on havaittu. Se edellyttää, että hakattavasta metsästä
saadaan erikoispuita ja että joku on niistä valmis maksamaan.
> Kolmas etu hankintakaupoilla paikallistaloudelle on tietenkin se, että
> se
> synnyttää avoimet markkinat puunkorjuutyölle ja tarjoaa maaseudun
> konekannalle ja väelle töitä, ennenmuuta talviaikana.
Totta, paikallistaloudesta edellä.
> Ja neljäs etu hankintakaupalla paikallistaloudelle on metsänhoidollinen.
> Metsiä voidaan hakata niin, että turhia uudistamis- ja taimikonhoitokuluja
En ymmärrä moista ahneutta. Miksei metsään voi sijoittaa, jos sieltä kerran
korjataan puuta (ja rahaa)?
>
> Pystykauppajärjestelmä rakentaa maahamme todellakin tilanteen, jossa
> yhtiöt toimivat metsissä isäntinä, ottaen pois sen mitä on saatavissa ja
> vastuut ja kustannukset jäävät yhteiskunnalle ja metsänomistajille.
>
> Luonteeltaan tämä ei ole kestävää metsätaloutta lainkaan, vaan todellakin
> kerman kuorintaa, paikallistaloutta alistavaa ryöstömetsätaloutta.
Ote Metsänhakkuusopimuksesta ("pystykauppasopimis")
Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden hakkauttaa omistamiltaan tiloilta kaikki
alla selostetuilla tavoilla ja määritellyltä alueelta leimatut puut:
1. Leimikko metsänkäyttöilmoituksen mukaan
2. Leimikko metsätaloussuunnitelmän mukaan
3. Kaikki alla määritetyltä hakkuualueelta leimattavat puut.
(rasti ruutuun).
Joten kun tekee käyttöilmoituksen tai leimaa halunsa mukaan taikka teettää
haluamansa laisen metsäsuunnitelman, niin ei se firma metsässä kukkona pyöri.
Tervehtien,
Jukka Pietilä
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/