Hei
Pari pientä kommenttia vielä Lauri Vaaralle
Kannatan lämpimästi metsänomistajana kilpailun edistämistä puukaupassa ja
korjuussa, mutta voiko isot metsäfirmat velvoittaa tekemään puunkorjuusta
erillistä sopimusta, jolleivät ne vapaaehtoisesti siihen ole valmiita?
Kanto- ja hankintahintojen ero on todella hämmästyttävän pieni Metsälehden
julkaisemissa Metlan puunhintatilastoissa. Jos suuryritykset eivät
maksakaan kunnon hankintalisiä, jokin paikallinen puuta käyttävä yritys
voisi maksaa, jos saisi juuri tarpeitaan vastaavaa puuta. Ongelmana tässä
vaihtoehdossa on kuitupuu, josta selluteollisuus maksaa liian vähän. Ehkä
osaratkaisun tarjoaa pieniläpimittaista pyöröpuuta käyttävä teollisuus.
>Sinun ei tarvitse edes tinkiä kantohinnasta, jos hankintakaupassa
>valitset muun kuin yhtiön korjuun. Väitöskirjassani laskin, että
>vuonna 1990 yrittäjien tai metsänhoitoyhdistysten korjuu olisi
>alentanut korjuukustannuksia niin paljon, että puun pystyynmyyjien
>nettotulo olisi noussut 13 markkaa.
Erillinen puunkorjuusta sopiminen olisi varmaan kokeilun arvoinen
vaihtoehto. Olisiko se jollekin päänavaajayritykselle (Metsäliitto?) etu
kilpailtaessa markkinoille tulevasta puusta? Uskoisin että moni
metsänomistaja olisi valmis tinkimään kantohinnasta tietäessään, että
korjuu tehdään hänen ohjeidensa mukaan.
Kerettiläisesti kysyn vielä, onko varmaa, että teollisuus maksaa tällä
hetkellä hankintapuusta liian vähän, vaan maksaako se pystykauppapuusta
'liian paljon', koska se on heidän kannaltaan arvokkaampaa pystyssä
seisovana puuvarastona, jolloin sekä puun laatu että toimitusaika ovat
täydellisesti hallinnassa. Metsänomistajan tai hänen edustajansa on melkein
mahdotonta valvoa että apteeraus tehdään myös hänen kannaltaan
edullisimmalla tavalla, jolloin yritys voi ottaa leimikosta jossain määrin
erilaisia puutavaralajeja kysynnän mukaan. Asiaa voisi selvittää
hinnoittelemalla samoista leimikoista ensin pystykauppahinta ja korjaamalla
ne sitten hankintana eri menetelmillä, mutta miten hinnoitellaan arvo
sille, että yritys saa puuta 'juuri oikeaan tarpeeseen'?
>Kesäkorjuuta tarvitsevat vain korjuun
>erikoiskoneet, koska niitä ei voi käyttää muissa töissä.
On myös erikoistapauksia, kuten saaret (vain talvikorjuu) ja jyrkkien
mäkien takana olevat metsäpalstat, joilla kuljetus ei onnistu talvella
ainakaan turvallisesti (vain kesällä ajo, tai niputus ja vesikuljetus
mahdollinen). Mutta ne ovat tässä keskustelussa toki sivuseikka.
Terveisin Anneli Jalkanen
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/