Subject: matkaraporttia
From: Tuovi Kurttio (kurttio@kaapeli.fi)
Date: to 04 kesä 1998 - 17:28:31 EEST
Hei ystävät kalliit yms.!
Tässä matkaraportointia:
_______________________
Mitä EU-edustusto tekee Brysselissä?
Keskiviikkona 27.5. klo 17
Suomen EU-edustusto, Rue de Treves 100
Matkallamme parlamentista Suomen EU-edustustoon - ja se matka ei
tosiaankaan ole metreissä pitkä - saimme kokea kuuluisan belgialaisen sään:
aurinkoa, kaatosade, ukkonen ja rakeita. Juuri sopiva "seikkailu on oikein
otettu epämukavuus".
Edustaja Timo Rannalla oli kolme aihetta käsiteltävänään:
A) Mitä edustusto tekee?
B) Mihin puheenjohtajuus velvoittaa (tai mitä se tuo mukanaan)?
C) Pohjoinen ulottuvuus
Aikaa taisi kulua vajaa tunti, ja tässä se, mitä minä sain aiheesta irti:
A) Mitä edustusto tekee?
Edustuston työ liittyy aina ministerin työhön, siis ministerineuvoston työhön.
Työtä tehdään kolmella tasolla:
3) Edustustojen rivimiehet tekevät asiantuntijatyötään, valmistelevat
työryhmissä (joita on yli 200, mutta niistä ei ole missään listaa)
neuvoston päätöksiä. Kaikissa työryhmissä on suomalainenkin työntekijä; osa
ryhmistä tosin lähinnä nukkuu, eikä suinkaan kokoonnu vähintään kerran
viikossa, kuten ryhmät yleensä kuulemma tekevät. Edustustossamme on
asiantuntijoita noin 50. Heidän tehtävänään on Suomen kantojen esittely.
Jos työryhmät päätyvät (yleisessä ja yksityiskohtaisessa) käsittelyssään
yksimielisyyteen, valmisteltu asia menee suoraan ministerineuvoston
päätettäväksi (A-asia).
Asiantuntijat auttavat ministeriä saamaan Suomen näkemyksiä neuvoston
kantoihin; neuvostohan - toisin kuin parlamentti - edustaa kansallisia
kantoja, ei puoluekantoja.
2) Neuvottelijat ovat EU-suurlähettiläitä, jotka saavat käsiinsä ne
eteenpäin vietäviksi nimetyt asiat, joista asiantuntijat eivät ole päässeet
sopuun. Neuvottelijat laativat kompromissiehdotuksia ja muutenkin
viilailevat auki olevia kysymyksiä neuvoston äänestystä varten. Tämän
pysyvien edustajien komitean (COREPER) jälkeen voi neuvoston käsittelyyn
päätyvistä asioista korkeintaa 1/5 olla avoimena, muista on sopuun jo
päästy (sovitut asiat muuttuneet B-asioista A-asioiksi).
Komitean jäsenet huolehtivat siitä, että asiat ovat linjassa eri
ministeriöiden suhteen. Suomessa asiaa auttaa koordinaatiojärjestelmä,
jonka mukaan virkamies tietää jo valmisteluvaiheessa valtioneuvoston kannan.
COREPEReja oli muistaakseni kaksi: COREPER I käsittelee lainsäädäntöä,
KTM:n YM:n, OPM:n... asioita ja COREPER II "varsinaisesti poliittisia"
asioita. Kakkosessa edustavat suurlähettiläät, ykkösessä heidän
kakkosmiehensä.
1) Ministerit tekevät pääökset ministerineuvostoissa.
Virkamiehet paitsi istuvat neuvottelupöydissä ja auttavat ministeriä
myös osallistuvat näkymättömästi EU-keskusteluun ja kertovat edustajille
EU-toimielinten tuntoja (vaikuttaen näin hallituksen kannanmuodostukseen).
B) Mihin puheenjohtajuus velvoittaa (tai mitä se tuo mukanaan)?
Puheenjohtajuus tuo edustustolle uuden tehtävän, puheenjohtajakauden
juoksevat työt tehdään näet Brysselissä. Suomessa pidetään lähinnä vain
Euroopan Neuvoston kokous ja liuta muita kokouksia. Uusi homma tuottaa myös
kymmeniä uusia virkamiehiä Brysseliin, nykymiehitys on noin 80 henkeä.
1) Puheenjohtajamaa johtaa neuvoston työtä kaikilla eri tasoilla, eli
kaikkiin työryhmiin ja komiteoihin ja neuvostoihin tulee suomalainen
puhenjohtaja.
Kyse on ensisijaisesti teknisestä puheenjohtajuudesta (ja se on noin 60 %
puheenjohtajuuden mukanaan tuomista hommista).
Työryhmissä on puheenjohtajan lisäksi myös suomalainen työntekijä.
Puheenjohtajalle on tärkeää saada suunsa auki, kuunnella muita ja ymmärtää
mistä puhutaan. Ministeri johtaa puhetta omalla kielellään.
Perussubstanssi tulee komissiosta ja puheenjohtajan pitää kuulemma olla
erittäin varovainen omien kantojensa esittelyssä, ettei tilanne käänny
itseä vastaan. Oleellista on saada aikaiseksi (neuvoston) päätöksiä. Rannan
mukaan puheenjohtajamaan tarkein ase on asialista. Sitä voi käyttää
pelivälineenä, eli virkistää torkkuvia asioita ja herätellä niihin
liittyviä uinuvia työryhmiä.
2) Puheenjohtajamaa myös edustaa neuvostoa. Puheenjohtajamaan näkökulmasta
tämä on noin 20% koko työtaakasta. Ministerit menevät komissioon ja
parlamenttiin ja edustavat neuvoston kantoja kolmansiin maihin ja
kansainvälisiin järjestöihin (YK) päin.
3) Neuvostolla on maailmanpoliittinen rooli (esim. kontaktiryhmän
muodostaminen Kosovon kriisissä) joka teettää hommia puhenjohtajamaalla,
samoin kaikenlaisten kokousten ja vierailujen isännöinti.
Puheenjohtaja on toiveiden tynnyri, joka kuuntelee jäsenmaiden toiveita
osana neuvoston toiminnan yleistä suunnittelua.
Tällaiset hommat työllistävät puheenjohtajamaata loput 20%
puheenjohtajuuden yleisesti työllistävästä vaikutuksesta.
Siis: "Otetaan olemassa oleva EU ja asialista sellaisena kuin se on ja
tehdään mitä voidaan."
C) Pohjoinen ulottuvuus (PU)
Ajatuksen etenemisen vaiheet:
1) Aluksi valmisteltiin epävirallisissa tilanteissa suhteessa muihin
jäsenmaihin ja komissioon.
2) Luxemburgissa asia oli kypsä uitettavaksi esiin.
Haluttiin "komission raportti" asiasta, sillä jäsenmaalla ei näissä
asioissa ole aloiteoikeutta. PUn toimeenpano edellyttää yhteisöllisiä
toimenpiteitä.
Nyt raporttia odotellaan.
3) Kunhan komission aloite tulee, se käsitellään EUn toimielimissä ja
aletaan miettiä toimeenpanoa. Asia tulnee Euroopan Neuvostoon Itävällan
puheenjohtajakaudella.
Yhä useammin PUta verrataan eteläiseen ulottuvuuteen, Barcelona-prosessiin,
joka rauhoittaa Välimeren alueen paineita. Tämän yhdenkaltaisuuden takia,
ja koska PU on vain järjestelykysymys, eikä edellytä uusia rahoja tai uusia
toimielimiä, se on saanut kannatusta eteläisiltä EU-mailta (Espanjalta ja
Portugalilta ainakin).
Suomen kannalta on tärkeää, että PU näkyy asialistoilla meidän
puheenjohtajakaudellamme niin, että meillä on ollut edes yksi oma asia;
muutoin kannattaa keskittyä yhteisiin intresseihin.
_____________________
Siinä se; kuten tekstistä näkyy Pohjoinen ulottuvuus ei oikein auennut
minulle, ehkä siksi, ettei minulla ole ollut asiaan suuremmin aiempaa
kiinnostusta, enkä siis oikein tiedä mistä on puhe.
Pahoittelen mahdollisia kirotusvihreitä.
Voikaa paksusti - tai ohuesti, kuinka haluatte!
Tapamisiin ensiviikolla
Tuovi
joka on ylpeä itsestään kun kerrankin sai jonkun läksyn tehdyksi
Tuovi Kurttio
koulutussuunnittelija
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus ViSiO
tuovi.kurttio@kaapeli.fi
Uudenmaankatu 24 A 3. krs.
00120 Helsinki
p. 09 60 40 10
fax 09 60 40 22
This archive was generated by hypermail 2a24 : ma 29 huhti 2024 - 01:20:15 EEST