Miten Internet palvelee toimittajia?Ja miten toimittajat palvelevat Internetiä?Esitelmä Radio- ja tv-instituutissa 7.10.1997 |
Kiitos kutsusta tulla uudestaan Radio- ja tv-instituutin "tietokoneavusteisen journalismin" kurssille puhumaan aiheesta "Miten Internet palvelee toimittajia".
Aion aluksi käsitellä aihetta samasta näkökulmasta ja samalla tavalla kuin tammikuussa. Tosin olen päivittänyt ja lyhentänyt silloista luentoani. Tämän lisäksi - koska luennolleni ja keskustelullemme taitaa olla jonkun verran enemmän aikaa kuin viimeksi - yritän luennon toisessa osassa vastata kysymyksiin, jotka sain faksista: "missä mennään, mitä on odotettavissa, missä uhat, missä mahdollisuudet".
I Osa: Miten toimittajat palvelevat internetiä? |
II Osa: missä mennään, mitä on odotettavissa, missä uhat, missä mahdollisuudet? |
Lisäviitteitä |
I Osa: Miten toimittajat palvelevat internetiä? |
Ehdottamani näkökulma internetiin on julkisuus. Internet kiinnostakoon meitä tässä ensisijaisesti uutena julkisuuden muotona. Tämä näkökulma vie suoraan kysymyksiin demokratiasta, sillä demokratia seisoo tai kaatuu julkisuuden kanssa. Julkisuus on demokratian elinehto ja elinympäristö. Julkisuus on kansalaisten kyberavaruus, joka mahdollistaa yhteiskunnallisten prosessien takaisinkytkennän inhimilliseen järkeen. Niin sanottu "julkinen vuoropuhelu" muodostaa julkisuuden ytimen. Sen rakenteita ovat laitokset, jotka edistävät "keskustelevan yleisön" syntymistä ja olemassaoloa - esim. kahvilat, kirjastot, vapaa lehdistö y.m. Julkisuus muodostuu määritelmän mukaan juuri "keskustelevasta yleisöstä" (Habermas), joka pyrkii tekemään järkeviä päätöksiä eli ohjaamaan kehitystä julkisen keskustelun ja päätöksenteon kautta.
Halusin tällä pienellä julkisuuden ylistyksellä kiinnittää huomionne "tietokoneavusteisen journalismin" käsitteen erääseen mahdolliseen puutteeseen. Mielestäni on olemassa vaara, että Computer-Aided Journalism pelkistyy uusien tietokoneohjelmien käytön oppimiseen tai sellaisten oivallisten käytännön neuvojen antamiseen, joiden avulla toimittaja voi saada enemmän irti uudesta internet-liittymästään.
Adam S. Miller jakaa "tietokoneavusteisen reportaasin tekemisen"
(Computer-aided reporting eli CAR)
kahteen osa-alueeseen nimittäin "elektroniseen tietojen kokoamiseen"
(electronic gathering)
ja "elektroniseen jakeluun"
(electronic distribution).
Miller kertoo Detroitin neloskanavan
uutistoimituksen (missä hän on työskennellyt) ottavan CAR:ista kaiken irti
tutkimalla ensin juttujen taustat verkosta ja jakelemalla sitten uutisiaan
internetiin.
Kääntäkäämme siis tämän luennon otsikon
- Miten internet palvelee toimittajia? -
päälaelleen. Kysykäämme mieluummin:
"Miten toimittajat palvelevat internetiä?".
Oma käsitykseni toimittajista on seuraava:
Toimittajat ovat yleisön palvelijoita.
Yleisöllä tarkoitamme järkeviä kansalaisia (itsenäisiä subjekteja,
Kantilaisessa mielessä), jotka osallistuvat julkiseen
vuropuheluun. Vuoropuhelun tarkoituksena on yhteisistä
asioista päättäminen. Toimittajien tehtävänä on pitää yleisöä ajan
tasalla jakamalla (toimittamalla) tietoja ja muodostamalla käsityksiä
siitä, miten yhteiset asiat kehittyvät.
En väitä tämän olevan uutta tai mullistavaa. Mutta toivon, että
toimittajat omalta osaltaan tuntevat vastuunsa myös
internetistä, joka on ihmiskunnan yksi uusi tapa muodostua
keskustelevaksi yleisöksi. Journalisteilla on ainakin tärkeä
osavastuu julkisuudesta.
Miten internet palvelee toimittajia ja miten toimittajat palvelevat internetiä.
Olen koonnut vastauksia näihin kysymyksiin kahteen taulukkoon.
Siis ensinnäkin: Internet voi monella tavalla palvella toimittajia
heidän työssään. Havainnollistan tätä
ensimmäisen taulukon avulla:
Tämä edustaa jo hieman laveampaa käsitystä toimittajan suhteesta internetiin.
Toimittaja esiintyy tässä paitsi tietojen saajana myös antavana osapuolena.
Edelleen internet nähdään kuitenkin pelkästään keinona tai välineenä.
1
On aivan selvää, että
internet tarjoaa journalisteille
joukon uusia keinoja ammattinsa harjoittamiseen ja että sellaisten
keinojen oppiminen kuuluu "tietokoneavusteisen journalismin"
keskeiseen sisältöön. Yhtä selvää pitäisi olla,
että internet pakottaa
ajattelemaan jossain määrin uudestaan
journalistin ammattia ja journalistin
tehtäviä yhteiskunnassa.
Olkoon myös kyberavaruus toimittajien erityinen vastuualue.
Miten Internet palvelee toimittajia?
Internet-palveluita
Tiedonhaku
Online-arkistot ja -kirjastot
Kaunokirjallisuus,
Lehti- ja uutisarkistot,
Newsgroup-arkistot, Postituslista-arkistot,
Luettelot, tietokannat
Plussa,
Yahoo,
HurrarNet,
"hyödyllistä"
Hakukoneet
Altavista
, NewBot,
Ihmemaa,
DataFonden y.m.
Kyselyt, Haastattelut sähköposti 2, news, listat, WWW-lomakkeet
Tiedonsiirto
(esim. toimittajalta toimitukselle)Tekstin välitys sähköposti, listat
Kuvan välitys sähköposti, ftp, WWW
äänen välitys sähköposti, ftp, WWW
Yhteistyö ja organisaatio
Tiedotusvälineen/toimituksen sisällä sähköposti, listat, suljetut WWW-sivut
Tiimit ja projektit sähköposti, listat, suljetut WWW-sivut
Markkinointi
Mainonta
tiedotusvälineen/toimituksen/toimittajan kotisivut
Suhdetoiminta ja juttujen myynti WWW, sähköposti, ecash
Mutta toiseksi - ja kuten olette huomanneet, minä pidän oikeastaan tätä
puolta kiinnostavampana kuin ensimmäistä näkökulmaa:
Toimittajatkin voivat ja heidän tuleekin monella tavoin
palvella Internetiä. Internet nähdään tällöin julkisen elämän uutena
ulottuvuutena ja Internetin käyttäjiä tarkastellaan vastaavasti
uudenlaisena yleisönä. Tätä yritän nyt havainnollistaa
toisella taulukolla:
Toimittajien (toivottuja) panoksia
Miten toimittajat palvelevat internetiä (yleisöä)?
Tiedon kritiikki ja valikointi. Kertomusten kyseenalaistaminen
Internet-toimittajat? (vrt. lehti-, radio- ja TV-toimittajat).
3
* käsitteiden ja mielipiteiden muodostajina
Kokonaisuuksien (kertomusten) hahmottaminen
Taustatietojen julkaiseminen verkkoon, tapahtumien
ja taustatietojen linkittäminen(!)
Tiedotusvälineiden ja toimitusten online-arkistot
(esimerkki: Le monde diplomatique)
* yleisön (yhteisön) muistin ylläpitäjinä
Toimittajien henkilökohtaiset online-arkistot
(esimerkki:
toimittaja Duncan Campbellin kotisivu)
Toimittajien, kirjastonhoitajien ja arkistonhoitajien
yhteistyö
Missä keskustelu tiedon saatavuudesta ja saavutettavuudesta?
Miten paljon toimittaja antaa itsestään?
* uusien keskustelu- ja palautekanavien avaajina
Toimittajien oppiminen ja kehittyminen
II Osa: missä mennään, mitä on odotettavissa, missä uhat, missä mahdollisuudet?
Missä mennään? |
Uhka |
Mahdollisuus |
julkisuuden rakennemuutos | julkisuuden surma
* kenenkään huomaamatta? |
julkisuuden kukoistus
* ilman poliittista visiota? |
tiedon digitalisointi | tiedon kapitalismi
* tietoa vain maksua vastaan? |
tiedon kommunismi (kuva)
* tai ainakin sosialidemokratia? (ja yleisiä kirjastoja?) |
tuotannon uudelleenorganisointi | digitaalinen proletariaatti
* 20:80 yhteiskunta |
vapautus raadannasta
* myöskö kulutusyhteiskunnasta? |
rahavirtojen globalisoituminen | maailma yhtiöiden vankina
* Valmistaudu lokakuun 18. päivään 1997: Kansainväinen Nike-tietoisuuspäivä |
sosiaalinen mailmantalous
* Tobin-verollako? |
maailmanverkko | kilpailuverkko
* jouduimmeko loukkuun? |
yhteistyöverkko
* esimerkkinä Kaapelisolmu? |
epävarmuus kirjan tulevaisuudesta | epävarmuus kirjan tulevaisuudesta
* vauhtisokeus |
varmuus kirjan tulevaisuudesta
* kirjan näkeminen |
television ja internetin sulautuminen | Hollywood ja Microsoft
* tajuntateollisuuden yliote |
yhtäältä televisio, toisaalta internet
* alas Netti-TV! |
sanomalehtien ja internetin sulautuminen | markkinalähtöinen journalismi
* Kts. Journalisti-lehden paljastava artikkeli |
yhtäältä hyvää journalismia,
* toisaalta erilaisia kanavia |
toimittajat ihmettelevät | miten internet palvelee toimittajia | miten toimittajat palvelevat internetiä |
historia jatkuu | historia loppuu
* unohdus voittaa (muistiteknologian edistymisestä huolimatta) |
nykyisyys mahdollisuutena
* muisti (ja järki) on tallessa |
1 "Computer-assisted reporting is a tool, and should be handled as such", see "Cartalk", by Adam S. Miller at the address http://www.webcrossings.com/cartalk.html
Lisäviitteet 2 Internet sisältää myös sähköpostin, jota voidaan hyödyntää esim. erilaisten yksityisten, yhteisöllisten tai julkisten yhdistysten, kokousten ja tapaamisten - siis yleensä sosiaalisen toiminnan - järjestämiseen (sitäpaitsi kirjeiden vaihtaminen on itsessään sosiaalista toimintaa). Tämän lähinnä terminologisen huomautuksen teen sen takia, että olen viime aikoina usein kuullut ihmisten sekoittavana Internetiä World Wide Webiin, vaikka WWW on ainoastaan yksi Internetin peruspalveluista. Muita peruspalveluita ovat tiedostonsiirto (ftp), etäkäyttö (telnet), elektroniset konferenssit (news) ja kuten sanottu, "simple message transfer protocol" (smtp) eli sähköPosti.
3 Internet-toimittajista tai journalistisesta toiminnasta "vuorovaikutteisissa moniviestinverkoissa", kts tamperelaisen tiedotustutkijan, Pasi Karosen erinomaiset websivut osoitteessa http://www.uta.fi/~typakar/jr/vv.html 4