Ay-liike kamppaili vastaan:
Lounais-Viron rautatiet brittiyritykselle
- työntekijöiden enemmistöltä työpaikka
(14.12.2000) Brittiläinen rautatieyhtiö GB Railway on ostanut Lounais-Virossa rautatieliikennettä harjoittavan Edelraudteen. Kauppahinta on runsaat 40 miljoonaa markkaa. Brittien tarjoukseen sisältyy noin 100 miljoonan markan investointilupaus.
     Ay-liike vastusti Edelraudteen yksityistämistä, koska brittiyhtiö aikoo irtisanoa vuoteen 2003 mennessä yli puolet Edelraudteen 830 hengen henkilökunnasta. - Lähde: STT:n uutinen Kauppalehdessä 30.11.2000

Kunnallinen työmarkkinalaitos:
Kilpailu osaavasta työvoimasta
kiristyy - menestyäkseen kuntien
on  kohennettava työelämän laatua
(14.12.2000) Kunta-alalla työskentelee noin 410 000 palkansaajaa. Kolmannes heistä jää eläkkeelle vuoteen 2010 mennessä. "Kunnat joutuvat varautumaan kilpailuun osaavasta työvoimasta. Pystyäkseen kilpailemaan palvelujen tuottajina niiden on parannettava toimintansa tuloksellisuutta rinnan työelämän laadun kanssa", Kunnallinen työmarkkinalaitos totesi 30-vuotisen työnsä juhlatiedotteessa.  - Lähde: Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedote 29.11.2000

Kumous Ruotsin jätehuoltoalalla:
SITA ja energia-alan ulkomaista pääomaa WMI:n tilalle
(14.12.2000) Syyskuun 29. päivänä Ruotsissa ilmoitettiin, että 300 työntekijän Miljöservice on yhdessä voimayhtiö Sydkraftin kanssa ostanut 1 100 työntekijää työllistävän WM Sverigen. Tapaus mullisti Ruotsin jätehuoltoalan omistusrakenteen. Eräs ruotsalaislehti innostui otsikoimaan kauppaa koskevan uutisensa toteamalla, että Daavid osti Goljatin. Totuus on kuitenkin toinen ja vielä kiinnostavampi - myös monimutkainen.
     Miljöservice on Euroopan suurimpiin jätehuoltoyhtiöihin kuuluvan, ranskalaisen SITAn tytäryhtiö, jonka palveluksessa on 60 000 työntekijää 23 Euroopan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maassa. SITA puolestaan on vain vielä jättimäisemmän Suez Lyonnaise des Eauxin osa. Emoyhtiö tunnetaan myös vesihuollon valtaamisesta ympäri maailmaa.
     Sydkraftissakin määräysvalta on ulkomaisissa käsissä. Yhtiön verkkojulkaisun tietojen mukaan (10.12.2000) 33 prosenttia sen osakkeista omistaa saksalainen voimayhtiö PreussenElektra. Se on aiemmin tänä vuonna tehtyjen yrityskauppojen seurauksena osa E.ON-yhtymää, joka on Euroopan toiseksi sähköntuottaja ja -jakelija. Vajaan 30 prosentin osuus Sydkraftista on Norjan valtion vesivoimayhtiöllä Statkraftilla. Malmön kaupunki ja kolme muuta ruotsalaista kaupunkia omistavat 27 prosenttia Sydkraftista.
     Ostamalla WM Sverigen SITAn ja Sydkraftin allianssista tuli Ruotsin suurin jätehuoltoyhtiö. Kotimaassaan Yhdysvalloissa taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut WMI on myynyt yrityksiään ympäri Eurooppaa. Ruotsin jätehuollossa se merkitsi yhdysvaltalaisen yrityksen johtoaseman vaihtumista ranskalais-saksalais-norjalaisen ryhmittymän hallitsevaan asemaan.
     Sydkraft sijoitti WM Sverigen ostamiseen noin 850 ja Miljöservice/SITA runsaat 400 miljoonaa markkaa. Vuoden 2000 alussa WMI luopui Suomessa tytäryhtiöstään WM Ympäristöpalvelut Oy:stä. Sen osti suomalainen monialayhtiö Lassila & Tikanoja noin 600 miljoonalla markalla.

Italian työelämässä yli 400 000 lasta
(14.12.2000) Italiassa työelämään osallistuu yli 400 000 alle 15-vuotiasta lasta. Lähes puolet heistä työskentelee kahviloissa ja ravintoloissa (47 prosenttia). Katukauppaa harjoittavien osuus on 17 prosenttia ja huoltoasemilla ja parkkialueilla toimivien 15 prosenttia. Kymmenes Italian lapsityöläisistä löytyy rakennusalalta, jossa he kuuluvat ammattitaidottomien muurarien sekä putki- ja sähköasentajien joukkoon.
     Yli puolet Italian lapsityöläisistä tekee yli 8-tuntisia työpäivä.
     Italiassa oppivelvollisuus koskee alle 15-vuotiaita. Lapsityöläisistä 42 prosenttia on jättänyt koulun kesken. Äskettäin Italian parlamentissa kaatui aloite laatumerkistä, joka olisi myönnetty tuoteille, jonka tuotantoprosessissa ei ole käytetty lapsityövoimaa. - Lähde: Euroflash 19-2000 (PSI:n ja EPSU:n yhteinen julkaisu)

Tuore tutkimustulos Yhdysvalloissa:
Tuotannon siirtämisellä uhkailu yleistä - vaikutus työehtoihin ja ammatilliseen
järjestäytymiseen merkittävä
(14.12.2000) Onko totta, että yritykset uhkaavat työläisiä tuotannon siirtämisellä toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille, jos paikallinen ay-liike voimistuu ja puolustaa tehokkaasti työntekijöiden etuja? Yhdysvalloissa valmistui syyskuussa aikaisempaa laajempi selvitys asiasta. Sen mukaan Yhdysvalloissa yli puolet yritykset koettaa estää paikallista ammattiosastoa saamasta virallisen neuvottelu- ja sopijapuolen asemaa uhkaamalla tuotannon siirrolla. Erityisen korkea uhkailevien työnantajien osuus - 68 prosenttia - on tavarantuotannossa, jossa tuotannon siirtäminen on käytännössä realistinen vaihtoehto.
     Tutkimus osoitti, että uhkailulla on vaikutusta. Mitä vakuuttavammin työnantaja sitä harjoittaa, sitä laihemmiksi keskimäärin ovat jääneet järjestäytymiskampanjoiden tulokset.
     Bronfenbrenner ehdottaa kahta uudistusta uhkailun vaikutuksen torjumiseksi. Ensiksi tuotannon siirtämisellä uhkailu on tehtävä laittomaksi ja siitä on määrättävä kova rangaistus. Toiseksi  kaupan, investointien ja verotuksen sääntöjä täytyy kehittää niin, että yrityksille tulee nykyistä vaikeammaksi rajoittaa ammatillista järjestäytymistä uhkailemalla tuotannon siirtämisellä.  - Lähde: Uneasy terrain: The impact of capital mobility on workers, wages and union organizing, Kate Bronfenbrenner, Cornell University, 06.09.2000 (pdf-tiedosto)

Ay-aktiiveille:
Stop the World! 2000
- PSI:n aineisto globalisaatiosta
ja ay-liikkeen strategiasta

PSI:ltä myönteinen kommentti:
OECD hankkii lisätietoa eettisistä
ja korruptionvastaisista toimista julkisten palvelujen hallinnoinnissa
(07.12.2000) Teollisuusmaiden taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on viime vuosina alkanut suhtautua vakavasti korruptiosta johtuviin kehityksen esteisiin. Hiljattain järjestö pani alulle hankkeen, jossa   selvitetään sitä, miten julkisten palvelujen hallinnointi eri jäsenmaissa ottaa huomioon eettisyyden vaatimukset. Julkisalojen kansainvälinen liitto PSI pitää tutkimusta tarpeellisena ja korostaa, että se tukee ay-liikkeen pyrkimyksiä. PSI:n mukaan OECD:n aiemmat korruptioselvitykset ovat tarjonneet tietoa siitä, miten yksityistäminen vaikuttaa korruptioon. - Lähde: PSI:n Research Network News 36-2000

Suomi houkuttelee taas ulkomaisia
huippuasiantuntijoita alentamalla veroa
(07.12.2000) Suomi kilpailee taas ensi vuonna ulkomaisista huippuasiantuntijoista alentamalla heidän verotustaan. Progressiivisen tuloveron sijaan heidän tuloistaan peritään 35 prosentin lähdevero. Asian valmistelu etenee eduskunnassa.
     Vastaava houkutin oli voimassa 1996-1999, jolloin siitä hyötyneiden määrä vuosi vuodelta nousi ollen noin 150 vuonna 1999. Viime vuonna huippuasiantuntijoihin ei sovellettu alennettua veroa, koska Suomi halusi varmistaa Euroopan komissiolta, että säädös ei ole ristiriidassa unionin lainsäädännön kanssa. Suomi sai komissiolta siunauksen linjalleen kesäkuussa. - Lähde: Jouni Mölsä, Helsingin Sanomat 30.11.2000

Tasavallan presidentti:
"Työntekijöiden pystyttävä
yhteistoimintaan yli rajojen"

(07.12.2000) "Elämä yleensä ja myös työelämä on muuttunut hyvin kansainväliseksi. Näin on käynyt myös siihen liittyville ongelmille", sanoi tasavallan presidentti Tarja Halonen tervehdyksessään uuden Palvelualojen ammattiliiton (PAM) edustajiston ensimmäisen kokouksen avajaisissa 29.11.2000.
     "Näemme kuinka monet teollisuustyöpaikat muuttavat maasta toiseen sen mukaan, mistä omistajat saavat rahalleen suurimman tuoton. Globalisaatio on asettanut meidät jatkuvaan kilpailutilanteeseen. Ihmisen ja luonnon etujen puolustaminen edellyttää yhä laajempaa kansainvälistä yhteistyötä", Halonen totesi.
     "Globalisoituva maailma on haaste myös ammattiyhdistysliikkeelle. Sen on nyt toimittava kaikkialla maailmassa monikansallisissa yrityksissä ja edistettävä ihmisoikeuksien toteutumista eri puolilla maailmaa. Toisaalta palvelualat ovat nopeimmin kasvava elinkeinolohko kehittyneissä maissa. Nämä alat ovat usein naisvaltaisia ja matalapalkkaisia. Työntekijöiden on pystyttävä yhteistoimintaan yli rajojen. Vahva, nopeasti reagoiva sekä ongelmiin näkyvästi tarttuva kansainvälinen ammattiyhdistysliike on alan työntekijöille välttämätön tuki myös Suomessa."
     "Ulkomaalaisten ihmisten määrä työmarkkinoillamme kasvaa tasaisesti. Tulokkaiden ensimmäinen työpaikka on useimmiten yksityisillä palvelualoilla. Näin on suomalaisillla ulkomailla ja vastaavasti ulkomalaisilla Suomessa. Euroopan Unionin laajentumista koskevassa keskustelussa on esitetty uhkakuvia siitä, miten paljon uusien jäsenmaiden myötä Suomeen tulevien ulkomaalaisten työntekijöiden määrä voisi nousta. Huoli on sinänsä ymmärrettävä, mutta on hyvä muistaa, että työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista. Se ei sellaisenaan ole ongelma. Asiasta tulee ongelma vasta, jos perusvapautta käytetään hyväksi siten, että sen avulla poljetaan ihmisten oikeuksia ja toimintamahdollisuuksia."
     "Mitä ammattiyhdistysliike sitten voi tehdä tässä asiassa? Työntekijöiden ammatillisen järjestäytymisen edistäminen niin omassa maassa kuin muuallakin on paras keino vaikuttaa siihen, että työelämässä noudatetaan sovittuja pelisääntöjä. Ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluminen on ulkomaalaiselle työntekijälle myös turva työpaikoilla esiintyvää syrjintää ja rasismia vastaan." - Lähde: Tasavallan presidentin Tarja Halosen verkkosivut

Yhdysvaltojen reaalipalkat polkeneet
paikoillaan pian kolme vuosikymmentä
(07.12.2000) Yhdysvalloissa keskimääräiset reaalipalkat ovat nyt samalla tasolla kuin 27 vuotta sitten. Ero sodan jälkeiseen yhtä pitkään jaksoon on hätkähdyttävä, koska silloin reaaliansiot nousivat 80 prosenttia, päätellään yhdysvaltalaisen Center for Economic and Policy Researchin syyskuussa julkaisemassa selvityksessä.
     Vastaavaa kasvun jyrkkää hidastumista tutkijat havaitsivat useimmissa selvityksen kohteena olleissa maissa. Esimerkiksi Latinalaisen Amerikan maiden talous henkeä kohti kasvoi 75 prosenttia vuosina 1960-1980, mutta ainoastaan 6 prosenttia 20 viime vuoden aikana.
     "Ainoa suurenluokan poikkeus kehitystrendistä on Kiina, joka jatkaa pankkien tiukkaa valtiollista valvontaa, eikä ole sallinut valuuttansa vapaata vaihtoa, ja on muutoinkin toiminut olennaisesti toisin kuin Maailmanpankki ja Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF kehitysmaille suosittelevat", keskus toteaa. - Lähde: Weisbrot-Naiman-Kim, The Emperor has no growth, declining economic growth rates in the Era of Globalization, 26.09.2000

Maailmanpankilla ja IMF:llä selittämistä: Kiina ja Intia kasvattavat talouksiaan ripeästi poikkeamalla kansainvälisten rahalaitosten ehdottamasta linjasta
(07.12.2000) Maailmanpankin ekonomistin William Easterlyn tuore tutkimus asettaa Maailmanpankin ja IMF:n kiusallisen kysymykseen eteen. Miksi Kiinan ja Intian taloudet ovat kasvaneet vauhdilla pitkään ja ne ovat onnistuneet vähentämään köyhien määrää, vaikka ne poikkeavat selvästi Maailmanpankin ja Valuuttarahaston resepteistä?
     Sen sijaan lukuisat maat, kuten Sambia ja Filippiinit, ovat yltäneet Maailmanpankin ja IMF:n ehdotuksia toteuttamalla Kiinaa ja Intiaa huonompiin taloudellisiin ja sosiaalisiin tuloksiin.
     Tutkimuksessaan Easterly päättelee, että köyhät ihmiset eivät pysty hyödyntämään IMF:n strategisen näkemyksen korostamia korkean teknologian työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa. - Lähde: Global Policy Networkin tiedote

"Kauppa- ja teollisuusministeriön tuore energian säästöohjelma sisältää lupaavia ehdotuksia kasvihuonekaasujen päästöjen leikkaamiseksi. Vaikuttaa siltä, että ilmastopolitiikan valmistelussa pääosaa näyttelevä ministeriö on ensi kertaa ottanut vakavasti tutkimuslaitosten esittelemät energian säästömahdollisuudet." - toimittaja Joonas Pörsti Vihreä Lanka 48-2000:n pääkirjoituksessaan Suomella ei kehumista ilmastopolitiikassa

"Maapallon aikakaudella solidaarisuutta tarvitaan yli rajojen. Sieltä jostainhan tulevat ne banaanit, t-paidat ja merkkilenkkarit, joiden halpuus on yksi syy meidän elintasoomme." - päätoimittaja Kauko Ala-Nikula Kunta ja Me 15-2000:n pääkirjoituksessaan  Kuka on velkaa kenelle

Kehitysyhteistyö, unelmat ja suvaitsevaisuus puhuttivat SASK:n solidaarisuuspäivillä, Ulla Puustinen, Kunta ja Me 15-2000

Globalisaation peikko pani vauhtia työelämän oikeuksiin, Kunta ja Me 15-2000

Voi Bosniaa, Reima Tylli Kunta ja Me 2000:ssa Bosnia-Hertsegovinan julkisten palvelujen ay-toiminnasta

Asiantuntijaryhmä: Valuuttavirtojen rajoittaminen ei estä talouskriisejä, Annukka Oksanen, Helsingin Sanomat 9.12.2000

Tutkimus: Tiedon puute estää laatutason nostoa, Paavo Rautio, Helsingin Sanomat 8.12.2000

Historiallinen askel: Kolme keskusjärjestöä Venäjältä liittyi VAKL:oon / VAKL laajeni myös Gruusiaan ja Azerbaidzhaniin / VAKL:ssa 150 miljoonaa järjestäytynyttä työntekijää, Ay-uutiset maailmalta 01.12.2000

Annual Survey of violations of trade union rights 2000, ICFTU (pdf-tiedosto)

Kehitysmaiden ulkomainen velka 30.11.2000, OECD:n, IMF:n, Maailmanpankin ja BIS:n yhteinen tilasto (pdf-tiedosto)

"Ei suomalaisuus mitään takaa", Helsingin Sanomat 26.11.2000. Jutussa Teknillisen korkeakoulun laatuohjauksen professori Paul Lillrank arvioi, että suomalaiset yritykset ovat vasta viime vuosina havahtuneet laadun tärkeyteen. Sen mukainen muutos ei Lillrankin mukaan ole kuitenkaan pitkällä.

Miksi latinot eivät syö jäätelöä, Kepan verkkojulkaisu 1.12.2000. Jutussa taustoitetaan suomalaisyritysten vaatimattomia tuloksia Latinalaisessa Amerikassa.

Oulunsalo siirtää ensimmäisenä kaikki tiensä yksityisen hoitoon, Marja Salmela, Helsingin Sanomat 2.12.2000

Venäjä alentaa tuontitullejaan ensi vuoden alussa, St Petersburg Times raportoi 1.12.2000

ILO asetti Myanmarin boikottiin pakkotyön vuoksi, Kati Toivonen, Helsingin Sanomat 3.12.2000