Haitilaiset kehittävät vaihtoehtoa
Aristiden valtaeliitin politiikalle

(STT / Savon Sanomat / Keskipohjanmaa marraskuu 2001) Jean-Bertrand Aristide aloitti toisen kautensa Haitin presidenttinä 7.2.2001. Ensimmäinen virkakausi alkoi tasan kymmenen vuotta aiemmin. Silloin viranhoito katkesi sotilasvallankaappaukseen kestettyään vain kahdeksan kuukautta, mutta jatkui 1994-1995 Yhdysvaltojen sotilaiden ja massiivisen kansainvälisen rahoitusavun turvin. Aristideen kohdistuneet odotukset virkakausien alussa 1991 ja 2001 olivat täysin vastakkaiset.

Haitin oikeusasiamies juurruttaa
laillisuutta  mielivallan maahan

(Lakimiesuutiset 2-2002) Florence Elie on työskennellyt pari vuotta Haitin tasavallan oikeusasiamiehenä. Sirorakenteinen juristi puhuu työmaastaan rauhallisesti ja uskottavasti, vaikka tehtävä vaikuttaa ulkopuolisesta epätoivoiselta. Haitissa kuilu oikeusvaltion ja todellisuuden välillä on poikkeuksellisen syvä.

Talkoot haitilaisittain

(Palkkatyöläinen 2-2002) Mathieu Marcel, 28, elää Capotillen kylässä Haitin koilliskulmassa. Hänen kotiseutunsa on läntisen pallonpuoliskon köyhimmän maan köyhintä aluetta, mutta Mathieu ei valita.

Kuljettajana Haitissa

(Auto- ja kuljetusala 2-2002) Minkälaista on työskennellä autonkuljettajana läntisen pallonpuoliskon köyhimmässä maassa Haitissa? - "Ei hullumpaa", Camdio Jean Joseph vastaa. Harva haitilainen kuljettaja vastaisi samalla tavalla.

PAM edistää Haitissa lukutaitoa
ja ammatillista järjestäytymistä

(PAM 1-2002) Puolet Karibian saarivaltion Haitin aikuisista on lukutaidottomia ja enemmistö elää köyhyydessä. Maa itsenäistyi mustien orjien kapinan tuloksena jo vuonna 1804, mutta vallanpitäjien ahneus ja epädemokraattinen hallinto ovat jarruttaneet kehitystä pahasti vuosikymmenestä toiseen.

Tyttöjä orjan asemassa

(PAM 1-2002) Mirta, 14, käy aamupäivisin koulua, pärjää opinnoissaan hyvin ja sanoo aikovansa isona lääkäriksi. Hienoa, tätä Haiti tarvitsee. Tarinan toinen puoli on synkkä.

Haitin kestämätön malli

(Kehitys Utveckling 2-2002) Haitissa virallinen bruttokansantulo henkeä kohti laski 1980-luvulla vuosittain 2,1 prosenttia ja 1990-luvulla keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. Silti UNDP:n kotitaloustiedustelun alustavat tulokset kertovat huomattavasta sosiaalisesta edistymisestä sitten 1970-luvun.

Galleria  © Jerry Bergman

haiti1.jpg (28 kb)  haiti2.jpg (28 kb)  haiti3.jpg (28 kb)  haiti4.jpg (28 kb)

haiti5.jpg (28 kb)  haiti6.jpg (28 kb)   haiti7.jpg (28 kb)  haiti8.jpg (28 kb)

haiti9.jpg (28 kb)  haiti10.jpg (28 kb)   haiti1.jpg (28 kb)  haiti12.jpg (28 kb)

Haití: la institucionalización del caos
Haitilaisen kollektiivin espanjankielinen arvio maan tilasta joulukuussa 2001, pian epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen

Haiti Itsenäinen tasavalta vuodesta 1804 - pinta-ala 28 000 neliökilometriä; kolmannes Hispaniolan saaresta Karibialla; rajanaapuri Dominikaaninen tasavalta - 8 miljoonaa asukasta; lisäksi 2 miljoonaa haitilaista asuu Yhdysvalloissa ja Kanadassa - pääkaupungissa Port-au-Princessä 2 miljoonaa asukasta - mustien osuus 95 prosenttia; mulatteja ja valkoisia 5 prosenttia - roomalais-katolisia 80 prosenttia; protestanttisten kirkkojen kannattajia 19 prosenttia; puolet väestöstä voodoo-uskonnon vaikutuspiirissä - virallisen tilaston mukaan bruttokansantulo henkeä kohti laski 2,4 prosenttia vuodessa kaudella 1980-2000 - yksi läntisen pallonpuoliskon köyhimmistä maista - 80 prosenttia väestöstä kärsii köyhyydestä - viennin arvo vuonna 2000 kolmanneksen tuonnin arvosta - ulkomainen velka 1,2 miljardia dollaria - tuhannesta lapsesta 70 kuolee alle 5-vuotiaana - 5 prosenttia aikuisista HI-viruksen kantajia - tuorein vallankaappausyritys joulukuussa 2001