HELSINKI: VUOSAAREN PAIKALLISAGENDA 21

  Mustalahti/Aurinkolahti

  Aurinkolahden kanava

  Etu-Töölön arkkitehtuuriopas

  Uutela

  Kansallinen kaupunkipuisto

  Merellinen kansallinen kaupunkipuisto

  Pohjois-Vuosaari

  Vuosaaren suursatama

  Vuosaaren liikennejärjestelyt

  Osallistu nettikeskusteluun

Kannanotto Vuosaaren kaavoitustilanteeseen

Luonnoksen laati Vuosaaren paikallisagendaryhmä . Lopullisen kannanoton ovat allekirjoittaneet myös Vuosaari-seura, Vuosaaren asukastoimikunta, Vuosaari-säätiö ja Pelastetaan Vuosaari-liike. Tämä teksti sisältää osia kannanotosta.

Vuosaari rakentuu noin 38 000 asukkaan tytärkaupungiksi Helsingissä. Liikenneväylät, metro ja Vuotie, Vuosaaren keskustaan sekä suuri osa palveluista ovat jo valmiit. Asuntorakentaminen jatkuu.
KSV Kaavoituskatsaus -99 / Vuosaari

Tehokas rakentaminen on puolusteltavissa vain siten, että se vastaavasti jättää koskemattomaksi riittävän paljon laajoja, yhtenäisiä luontoalueita. Tällaisten alueiden olemassaolo on välttämätöntä sekä asukkaiden virkistyksen että biodiversiteetin kannalta. Vuosaaressa vielä olemassa olevat yhtenäiset luontoalueet Uutela ja Mustavuoreen välittömästi liittyvä Niinisaarentien pohjoispuoli tulee kokonaan säästää rakentamiselta

Vuosaaren viheralueet ovat oleellinen osa alueen identiteettiä ja niiden tulee ohjata vuosaarelaista kaupunkisuunnittelua. Väkiluvun Vuosaaressa ja Helsingissä nopeasti kasvaessa myös viheralueiden käyttöpaineet lisääntyvät ratkaisevasti. Vuosaaren viheralueet on nähtävä osana Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun viheralueverkostoa, joka palvelee kaikkia alueen asukkaita.

Vuosaaressa on viime vuosina menetetty tai ollaan lähitulevaisuudessa menettämässä laajoja luontoalueita rakentamisen alle. Esim. Aurinkolahden rakentaminen merkitsee toteutuessaan nykyisen rannan sekä merkittävien luontoarvojen tuhoutumista.

Vuosaaren runkokaavassa on jo rakennettujen tai asemakaavoituksen piirissä olevien alueiden lisäksi osoitettu asuntorakentamista sellaisille luontoalueille, joiden säilyminen koskemattomana tässä tilanteessa on vuosaarelaisille erityisen tärkeää. Tällaisia alueita ovat mm. ns. Pohjois-Vuosaari eli Niinisaarentien pohjoispuolinen alue (Mustavuoren eteläreunasta välittömästi jatkuva luontoalue) sekä Uutelan länsireuna (suunnitellun Aurinkolahden kanavan itäpuolinen alue). Lisäksi yleiskaava 2002 / alueiden käyttösuunnitelmaluonnoksessa on esitetty tutkittavaksi Uutelanniemen itärannan pohjoisosaa mahdollisena uutena asuntoalueena.

Näiden alueiden rakentamisesta on agendaryhmän mielestä syytä käydä ajoissa laaja kansalaiskeskustelu. Keskustelua Aurinkolahdesta ja kanavasta on myös jatkettava. 

Pääkaupunkiseudulle suuntautuva jatkuva muuttopaine pakottaa kaavoittajat etsimään yhä uusia alueita asuntorakentamisen käyttöön. Tulevaisuuden näkymä ei kuitenkaan voi olla sellainen, jossa asuntoja ja työpaikkoja pullistelevan pääkaupunkiseudun asukas joutuu autolla jahtaamaan luonnonrauhaa satojen kilometrien päästä.
On pohdittava sellaisia vaihtoehtoja, joissa pääkaupunkiseudun rakentamispaineita suunnataan laajemmalle alueelle. Ehdotuksiin uusien kaupunkialueiden rakentamisesta esim. pääradan varteen on suhtauduttava vakavasti.

Tästä laajemmasta näkökulmasta on nähtävä myös Vuosaaren tulevaisuus. Vuosaari on pitkään ollut Helsingin nopeimmin kasvava kaupunginosa. Metron valmistumisen myötä on tehokas rakentaminen ollut perusteltua tiettyyn pisteeseen saakka. Nyt rakentamisen rajat Vuosaaressa ovat tulossa vastaan.

Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen merkitsee sitä, että tehokas rakentaminen kohdistetaan joukkoliikenteen asemien vaikutusalueelle ja luonnon- tai maisemallisilta ominaisuuksiltaan "vähemmän arvokkaille" alueille mahdollisuuksien mukaan. Sen sijaan raskas rakentaminen rantaviivalle sekä rakentaminen kaupunginosan tärkeimmille luontoalueille ja luonnonsuojelualueiden läheisyyteen on kaupunkisuunnittelutapana hylättävä, koska se ei huomioi niitä luonnon- ja kulttuuriarvoja, jotka ovat tulevaisuudessa todelliset kilpailuvaltit.

Nyt suunniteltu rakentaminen vuosaarelaisten perinteisille ulkoilualueille Mustalahden rantaan, Niinisaarentien pohjoispuolelle ja Uutelanniemeen edustaa vanhanaikaista kaupunkisuunnittelullista ajattelutapaa. Alueet sijaitsevat lisäksi suhteellisen kaukana metroasemilta, joten niiden asukkaat eivät välttämättä olisi innokkaita joukkoliikenteen käyttäjiä.

Kaupunginosa on terve vain, jos kaupunkirakenteessa on rinnakkain sekä asuntoja, työpaikkoja että palveluja. Liike- ja palvelutilaa tulee kaavoittaa tulevaa väestömäärää vastaavasti. Jos vanhaa liiketilaa puretaan, on rakennettavien talojen alakertaan kaavoitettava vastaava määrä uutta liiketilaa, jotta pienyrityksillä ja palveluilla on mahdollisuus sijoittua alueelle. Erityisesti mainittakoon, että luontoa säästävää ja pitkäaikaistyöttömiä työllistävää kierrätystoimintaa hoitaville Meri-Vuosaaren Työttömät ry:lle ja Työ & Toiminta ry:lle on voitava osoittaa uudet tilat Vuosaaressa, jos eteläinen ostoskeskus puretaan.

Vuosaaren kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen ensisijaisuus, jotta viihtyisä ja ekologisesti kestävä kaupunkirakenne voidaan taata. Kevyen liikenteen väyliä on oltava riittävästi ja niiden on oltava turvallisia. Polkupyörien parkkialueita ja turvallisia säilytyspaikkoja tarvitaan. Erityisesti Vuosaaren silta on tällä hetkellä kevyen liikenteen pullonkaula.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että moottoriajoneuvot eivät pääse hallitsemaan virkistyskäyttöön tarkoitettuja, ekologisesti herkkiä ranta-alueitamme.

MUSTALAHTI/AURINKOLAHTI

"Helsinkiä mainostetaan merellisenä kaupunkina. Koko maata ajatellen itäisen Helsingin luonto on harvinaisen monimuotoinen ja kaunis kokonaisuus. Rantabulevardeja voidaan rakentaa minne vain ja esim. keskusta-alueille ne sopivat hyvin. Esikaupungeissa ihmiset kuitenkin arvostavat luonnonmukaisia alueita, joista löytyy vielä kallionkoloja ja ruovikkokiviä, joihin voi piiloutua omiin oloihinsa nauttimaan luonnonrauhasta¼" Tiina Raivikko

Rakentamisen Mustalahdella tulee sopeutua alueella jo olemassa oleviin luonnon- ja kulttuuriarvoihin sekä aluetta käyttävien vuosaarelaisten tarpeisiin.

Ehdotamme luopumista rantaan suunnitellusta korkeasta talomuurista ja Mustalahden ranta-alueen säilyttämistä luonnonmukaisena puistoalueena. Rantaviivan säilyttäminen luonnonmukaisena tukisi luontoarvojen lisäksi alueen kulttuurihistoriallisen identiteetin säilymistä.

Aurinkolahden kanava on epäekologinen, kallis ja liian mahtipontisena luomus, kun kysymyksessä on neitseellinen, kallioinen metsämaa. Merellistä luonnonmaisemaa tulisi pyrkiä hyödyntämään asuinalueen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa olemassa olevia maastonmuotoja säilyttävällä tavalla.

Aurinkolahden kaavasta

Mustalahden-Uutelanniemen aluekokonaisuus on luontotyypeiltään, kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan rikas, sijaintinsa vuoksi erityisen hyvin opetukseen ja virkistykseen soveltuva alue joka Aurinkolahden rakentamisen seurauksena menettää arvoaan.

Kaavasuunnitelman toteutuessa menetetään laajalti arvokasta, luonnonmukaista merenrantaa ja poikkeuksellisen edustavaa, vanhaa kilpikaarnamännikköä, joka on Helsingin oloissa harvinainen jäätikköjoki- muodostumaan liittyvä metsäalue.

Mustalahden rannan rakentamisen seurauksena paitsi välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Uutelanniemen myös Uutelan ja Kallahdenniemen luonnonsuojelualueiden käyttäjämäärät lisääntyvät. Tämä uhkaa näiden alueiden säilymistä elinvoimaisina.

Vuosaaren kasvava asukasmäärä edellyttää riittäviä virkistys- ja ulkoilualueita (RakL § 34). Jo olemassa olevan virkistysalueen, Mustalahden rantakaistaleen tuhoaminen ei edistä tätä päämäärää. Sekä vuosaarelaiset että muut helsinkiläiset haluavat nauttia tällä alueella olevista mm. yli satavuotiaista puista ja rantamaisemasta vielä tulevaisuudessakin.

Aurinkolahden kaavaluonnoksessa ei ole riittävästi säilytetty myöskään Mustalahden alueen huvilamiljöötä. Tuomalla uudisrakentaminen lähelle suojelluksi tarkoitettuja huviloita menetetään huviloiden pihapiirien mukana kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen tehokas rakentaminen hävittää huviloiden ja niiden ympäristöjen välisen logiikan erottamalla huvilat rannan yhteydestä.

Alue voitaisiin suunnitella siten, että rantaa kohden rakennustehokkuus pienenisi ja rakennustyyli ja materiaalit noudattaisivat ainakin jossain määrin alueella sijaitsevien huviloiden luonnetta ja siten muodostaisivat huviloiden kanssa yhtenäisen miljöön. Rantaviivan säilyttäminen luonnonmukaisena tukisi luontoarvojen lisäksi alueen kulttuurihistoriallisen identiteetin säilymistä.

Kauniin, viihtyisän merenrannan täyttäminen ja täyttömaan päälle rakennettava korkea talomuuri edustavat 70-lukulaista ajattelutapaa: Maisemallisesti parhaat paikat rakennetaan, vaikka ne tulisi päinvastoin säilyttää luonnontilaisina nopeasti kasvavassa ja tiivistyvässä suurkaupungissa, jossa asukkaat kipeästi tarvitsevat henkireikiä. Rakentaminen raskaasti alkuperäisestä maisemasta ja maastosta lainkaan välittämättä on paitsi ekologisesti tuhlailevaa ja taloudellisesti kallista myös kaupunkisuunnittelullisesti virhe, jota luultavasti tullaan pian katumaan.

Mustalahden alueen arvo kaupunginosana muodostuu ainutlaatuisesta luonnon- ja kulttuuriarvojen yhdistelmästä. Luonnon- ja rakennusperintöä vaalimalla tuetaan seudullista identiteettiä ja luodaan kerroksellista ja omaleimaista asuinympäristöä.

Aurinkolahden rakentaminen on aloitettu syksyllä 1999. Kaupunginhallitukselle jättämässään muistutuksessa Aurinkolahden länsipuolen kaavasta 1.10.1998 Vuosaaren agendaryhmä on ehdottanut luopumista rannan korkeasta talomuurista ja Mustalahden ranta-alueen säilyttämistä luonnonmukaisena puistoalueena kuten se on vuoden 1992 yleiskaavaan merkitty.

Aurinkolahden kanava

Aurinkolahden itäosan asemakaavaan on suunnitteilla kanava, joka sijoittuu suunnilleen nykyisen Uutelantien kohdalle.

Vastustamme kanavaa epäekologisena, kalliina ja liian mahtipontisena luomuksena, kun kysymyksessä on neitseellinen, kallioinen metsämaa. Merellistä maisemaa on Vuosaaressa yllin kyllin. Eikö merellistä luonnonmaisemaa osata hyödyntää asuinalueen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa olemassa olevia maastonmuotoja säilyttävällä tavalla?

Suunniteltu kanava tuhoaisi laajalti nykyisiä, arvokkaita luontoalueita. Se on myös välillisiltä ympäristövaikutuksiltaan ja toimivuudeltaan arvaamaton ja kustannuksiltaan kohtuuton. Korkeuserojen vuoksi suhteessa merenrantaan (nousu n. 8 m) talot joudutaan rakentamaan pengerrykseen, joka viettää kohti kanavaa. Metsäpohja myös itärannalla tulee siten laajalti käsitellyksi. Alue tulee viemään n. 200 m metsää Uutelassa. Kanavan leveys on 10 m ja molempien rantojen leveys, siis käsitelty alue on paikoitellen jopa 100 m, jotta kanavasta ei tulisi jyrkkäreunainen. Kanava tulisi tuhoamaan Uutelan nevan ja alueella kasvava esim. rauhoitettu suovalkku häviää kokonaan.

Kanava maksaa veronmaksajille ainakin 100 milj. mk. Kuka hyötyy kanavan rakentamisesta? Ovatko rahat pois alueen muista rakentamisrahoista, esim. hidasteet tai muut jo asutetun ympäristön parantamistoimenpiteet? Kanavasta koituu myös käyttökustannuksia.

Haluamme kiinnittää huomiota myös kanavasta mahdollisesti aiheutuviin meluhaittoihin. Tulevatko äänekkäät moottoriveneet käyttämään sitä läpikulkuväylänään? Entä levänkasvu kanavassa? Voimakkaamman leväntuotannon mahdollisuus lämpiminä ja pitkinä kesäkausina on mainittu myös kaupungin omassa vesioikeudelle jätetyssä lupahakemuksessa.

Kuva: Kiti Jauhiainen

UUTELA

Uutelan alue on vielä kohtalaisen suuri ja yhtenäinen metsäalue -viimeisiä Helsingissä. Suunnitellun kanavan itäpuolelle / Uutelan länsireunaan suunnitellaan asuinaluetta, myös Uutelanniemen itäreuna heti suunnitellun satama-alueen eteläpuolella on merkitty "tutkittavaksi uudeksi asunto- ja muuksi rakentamisalueeksi".

Turvatakseen asukkaidensa henkisen ja fyysisen terveyden on kaupungin säästettävä myös suurempia metsäalueita helposti saavutettavilla paikoilla. Vuosaarelaisille Uutela on erityisen tärkeä, perinteinen ulkoilualue. Myöskin turvataksemme eliö- ja kasvilajien säilymisen pääkaupunkiseudulla olisi säästettävä tarpeeksi suuria yhtenäisiä alueita ja riittävän leveitä viherkäytäviä

Katsomme, että rakentamisen raja Uutelan suuntaan tulee olla Uutelantie ja kyseisten asuinalueiden rakentamisesta tulee kokonaan luopua. Uutela on säilytettävä yhtenäisenä luontoalueena.

Suunnitellun kanavan itäpuolelle / Uutelan itäreunaan on yleiskaavaluonnoksessa merkitty asuinalue. Vuosaaren paikallisagendaryhmä katsoo, että rakentamisen raja Uutelan suuntaan tulee olla Uutelantie ja kyseisen asuinalueen rakentamisesta tulee kokonaan luopua.

Yleiskaava 2002 alueiden käyttösuunnitelmaluonnoksessa on Uutelanniemen itäreuna heti suunnitellun satama-alueen eteläpuolella merkitty "tutkittavaksi uudeksi asunto- ja muuksi rakentamisalueeksi". Alueella on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä huviloita, jotka tultaisiin säilyttämään mahdollisesti samalla tavalla kuin Aurinkolahdessa. Mielestämme tämän alueen rakentamisesta on kokonaan luovuttava.

Uutela on koko Helsingin mittakaavassa ainutlaatuinen ulkoilu- ja luontokohde ja vuosaarelaisille erityisen tärkeä. Alueelle muodostuneiden uusien polkujen syntyminen kertoo siitä, että viimeisten viiden vuoden aikana tarve virkistymiseen alueella on entisestäänkin kasvanut.: alue tulee säilyttää luonnonmukaisena niin nykyhelsinkiläisille kuin tuleville polvillekin.

Uutelan ja Skatan alue on vielä kohtalaisen suuri ja yhtenäinen metsäalue -viimeisiä Helsingissä. Ympäristöalan tutkijat ovat viimeisimmissä tutkimuksissaan todenneet ja vahvistaneet jo ennestään tiedetyn tosiasian, että turvataksemme eliö- ja kasvilajien säilymisen myös pääkaupunkiseudulla olisi säästettävä tarpeeksi suuria yhtenäisiä alueita ja riittävän leveitä viherkäytäviä. Pienet metsäsaarekkeet ovat riittämättömiä.

Uutelan alueella on monenlaista biotooppia kangasmetsästä kalliomaastoon jäkälineen ja sammalikkoineen. Soistuvaa metsäaluetta, ruovikkoa ja helmenä vielä neva karpaloineen. Alueelta löytyy iäkkäitä puita mm. kilpikaarnamäntyjä ja vanha arboretum erikoisine kuusineen. Juuri alueen monipuolisista kasvustotyypeistä johtuen lajeja on runsaasti, sillä kahden eri biotoopin yhtymäkohta on aina lajirikkain alue.

Myös sosiologian tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että turvatakseen asukkaidensa henkisen ja fyysisen terveyden on kaupungin säästettävä myös suurempia metsäalueita helposti saavutettavilla paikoilla. Siihen eivät riitä Nuuksion tai Sipoon metsäalueet, koska suurelle osalle pääkaupunkiseudun asukkaita ne ovat saavuttamattomia kohteita joko terveydellisistä, taloudellisista tai ajankäytöllisistä syistä.

Kaavassa on merkitty Uutelaan paljon "ohjattuja" vapaa-ajan toimintoja. Vaarana on, että autoliikenne tulee entistäkin voimakkaammin hallitsemaan Uutelan rantateitä. On tärkeää sijoittaa pysäköinti, ajoneuvoliikenne ja erilaiset toiminnot, myös nykyisen koirapuisto, siten, että liikennehaitat minimoidaan.


POHJOIS-VUOSAARI
Niinisaarentien pohjoispuoli / Mustavuoren alue

Niinisaarentien pohjoispuoli on välittömästi Mustavuoren luonnonsuojelualueilta etelään jatkuva metsäalue, joka rajautuu Niinisaarentiehen. Alue on osa arvokasta luontokokonaisuutta, johon kuuluu luonnonsuojelualueita ja josta asukkaiden on helppo päästä nauttimaan hienon lenkkipolkuverkoston avulla. Mustavuoren aluekokonaisuus on nopeasti kasvavassa Vuosaaressa välttämätön henkireikä kaikille sen asukkaille. Myös koko ripeästi kasvava Helsinki tarvitsee henkireikiä eli riittävän suuria ja yhtenäisiä luonnonmukaisia virkistysalueita. On lyhytnäköistä tuhota rakentamalla harvoja isoja luontoalueita kun tiedetään, kuinka arvokkaita ne ovat sekä biodiversiteetin että asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Valinta on peruuttamaton. Alueelle suunniteltu rakentaminen ja asutuksen seurausvaikutukset ulottuisivat säteittäisesti laajalle alueelle uhaten mm. luonnonsuojelualueita, jotka jäisivät ilman riittävää suojavyöhykettä.


Erittäin arvokas luontoalue Vuosaaressa on Mustavuoren alue ympäristöineen, johon kuuluu myös Niinisaarentien pohjoispuoli. Alue on maisemallisesti kaunis ja monipuolinen: siellä on kallioita, metsiä, lehtoja, niittyjä, soita. Asukas pääsee nauttimaan näistä luontoarvoista hienon lenkkipolkuverkoston avulla. Alueella on myös historiallisia kohteita: vanhoja tykkiteitä, juoksuhautoja ja kalkkikivilouhos. Kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan alue on edelleen harvinaisen monipuolinen. Sijaintinsa ja rauhallisuutensa vuoksi se sopii hyvin virkistäytymiseen ja opetustarkoituksiin. Aluetta ei saa lähteä nakertamaan.

Haluamme painottaa erityisesti seuraavia näkökohtia Niinisaarentien pohjoispuolisen alueen säilyttämiseksi rakentamattomana:

Mustavuoren aluekokonaisuus on nopeasti kasvavassa Vuosaaressa välttämätön henkireikä kaikille sen asukkaille. Myös koko ripeästi kasvava Helsinki tarvitsee entistä kipeämmin henkireikiä eli riittävän suuria ja yhtenäisiä luonnonmukaisia virkistysalueita. On lyhytnäköistä tuhota rakentamalla kaikki luontoalueet.

Niinisaarentien pohjoispuolelle suunniteltu asuinalue rikkoo hienon luontokokonaisuuden ja jättää luonnonsuojelualueen ilman riittävää suojavyöhykettä.

Niinisaarentien pohjoispuolen kallioalue toimii luonnonmukaisena rajana luonnonsuojelualueille. Arvokkaita, muinaisia merenrantakallioita ei pidä lähteä rakentamaan. Kalkkipitoisilla kallioalueilla kasvaa harvinaisia kalliokasveja. Rakentaminen hävittäisi nämä ja myös kallioiden keskellä olevat suot.

Rakentaminen ja asutuksen seurausvaikutukset ulottuisivat säteittäisesti laajalle alueelle uhaten mm. luonnonsuojelualueita.

Rakennettavaksi suunnitellulla Niinisaarentien pohjoispuolisella alueella on tällä hetkellä erittäin suosittu latu- ja lenkkipolkuverkosto, jota pääkaupunkiseudun asukkaat runsaasti käyttävät.

Vanha Vuosaari menettäisi käytännössä viimeisen välittömän yhteytensä koskemattomaan luontoon. Keskuspuiston jatkuminen Niinisaarentien pohjoispuolelle Mustavuoreen päin jäisi kapean yhteyden varaan.

Voidaan myös kysyä, onko alueella riittävää vetoa, kun se on suhteellisen kaukana ja alueen ulkoilumahdollisuudet rakentamisen seurauksena huononevat.

Uusi asuntoalue vahvistaisi Vanhan Vuosaaren pohjoisosan asukaspohjaa, mutta pohjoisen ostoskeskuksen potentiaalinen asiakaspohja laajenee vain, mikäli uudet asukkaat eivät suuntaa ostosmatkojaan suoraan Columbokseen tai Itäkeskukseen.
Lähipalvelujen katoaminen kaupunginosista on monimutkaisemman, yksityisautoiluun ja kaupan keskittymiseen perustuvan kaupunkikehityksen tulos, jonka aiheuttamaa palvelutason köyhtymistä kaupunginosissa ei kannata yrittää ratkaista lyhytnäköisillä toimenpiteillä.

Kuva: Mikko Tainio

Vaadimme Niinisaarentien pohjoispuolisen alueen säilyttämistä luonnontilaisena virkistysalueena.

VUOSAAREN SUURSATAMA

Suhtaudumme kielteisesti uuden suursataman rakentamiseen Vuosaareen. Mielestämme satamakysymystä tulisi tarkastella uudelleen. Sataman rakentamisesta tulisi voida luopua kokonaan tai ainakin etsiä sille muita ratkaisuja joko nykyisiä satamia kehittämällä tai sijoittamalle suursatama muualle Vuosaarta parempaan paikkaan.

Tulisi tutkia vaihtoehtoa, jossa nykyisen telakan alueelle sijoitetaan sataman sijasta asuntoja ja työpaikkoja. Tällöin on mahdollista sekä saavuttaa nykyiset asukastavoitteet että säilyttää uhatut luontoalueet (Mustavuori / Niinisaarentien pohjoispuoli ja Uutelanniemi) koskemattomina asukkaiden virkistyskäytössä.

Vuosaaren suursatama rakennettaisiin keskelle luontoalueita, aivan tulevan Natura-alueisiin kuuluvan arvokkaan lintuvesialueen reunaan. Satamarata tulisi kulkemaan Natura-alueen poikki. Uudenmaan ympäristönkeskuksen mukaan satamahanke heikentää alueen luontoarvoja, osittain merkittävästikin.

Satamahanke on kallis. Saavutettava lisäkapasiteetti ja lisäliikevaihto ei ole oikeassa suhteessa yli kahden miljardin markan kustannuksiin. On myös esitetty perusteltuja epäilyksiä sataman ja satamaväylän toimivuudesta ja sen aiheuttaman melun ja öisen valonkajon vaikutuksista Vuosaaren asuinalueilla.

VUOSAAREN LIIKENNEJÄRJESTELYT

Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen ensisijaisuus, jotta viihtyisä ja ekologisesti kestävä kaupunkirakenne taattaisiin. Erityisesti Vuosaaren silta on tällä hetkellä kevyen liikenteen pullonkaula. Huomiota on kiinnitettävä siihen, että moottoriajoneuvot eivät pääse hallitsemaan virkistyskäyttöön tarkoitettuja, ekologisesti herkkiä ranta-alueitamme. Pysäköintipaikat tulee sijoittaa niin, etteivät autot jyrää pitkin rantoja ja pikemminkin kevyen liikenteen käyttöön soveltuvia, jalankulkijoiden runsaasti käyttämiä rantateitä, kuten nyt on tilanne Kallvikinniemellä ja Uutelassa. Erityisesti Kallvikinniemessä rantaruovikkoon asti autolla ajaminen täytyy estää. On tutkittava mahdollisuuksia järjestää kesäkuukausina joukkoliikennettä Kallahteen esimerkiksi palvelulinjoin Vuosaaren keskustasta, jossa on jo olemassa parkkialueet autoille.

Vuosaaren hyviä edellytyksiä jalankulkuun ja pyöräilyyn on hyödynnettävä täysitehoisesti. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen ensisijaisuus , jotta viihtyisä ja ekologisesti kestävä kaupunkirakenne taattaisiin. Kevyen liikenteen väyliä on oltava riittävästi ja niiden on oltava turvallisia ja miellyttäviä käyttää. Erityisesti Vuosaaren silta on tällä hetkellä kevyen liikenteen pullonkaula.

Joukkoliikenne (linja-autojen ja palvelulinjojen reitit ja pysäkit) on otettava huomioon jo kaavoitusvaiheessa, jotta kattava ja taloudellisesti kannattava linjasto voidaan toteuttaa kaikille alueille tasapuolisesti. Joukkoliikennekaduilla voidaan usein yhdistää pieniä asuinalueita järkeviksi linjastoratkaisuiksi ja ulottaa näin myös julkista liikennettä pienemmillekin alueille ilman että se lisäisi ylimääräistä läpikulkuliikennettä. Joukkoliikenteen huomioiminen kaavoituksessa on edellytys hyvälle ja viihtyisälle kaupunkirakenteelle pyrittäessä vähentämään turhaa yksityisautoilua.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että moottoriajoneuvot eivät pääse hallitsemaan virkistyskäyttöön tarkoitettuja ranta-alueita. Vuosaaren rannat on osoitettava virkistyskäyttöön niin, että ainoastaan jalankulku ja pyöräily sallitaan niille merkityillä väylillä. Pysäköintipaikat on sijoitettava ranta- ja luontoalueiden ulkopuolelle, jotta yksityisautoilu ei kuluttaisi arkoja ranta- ja luontoalueita kuten Kallvikinniemessä ja Uutelassa. Ruuhkaisina kesälomakausina olisi pyrittävä käyttämään myös suoranaisia rajoittamiskeinoja, jotta nämä ekologisesti herkät alueet eivät kuluisi loppuun vaan säilyisivät jatkossakin virkistyskäytössä.

Asuntoalueilla läpikulkuliikenteen rajoittaminen ja sen ohjaaminen ulkopuolelle pitää huomioida maankäytön suunnittelussa. Turvallisuutta asuntoalueiden kaduilla on myös lisättävä nopeuksien vähentämisellä. Kadunvarren pysäköintitilaa lyhytaikaiseen käyttöön pitää kaavoittaa riittävästi "kivijalkakauppojen ja -liiketilojen" yhteyteen, jotta näiden liiketoimintojen olemassaolo voidaan turvata.

OSALLISTU NETTIKESKUSTELUUN!

• MITÄ MIELTÄ ITSE OLET VUOSAAREN KAAVOITUSSUUNNITELMASTA?
• ENTÄ MITÄ MIELTÄ OLET VUOSAARELAISTEN OMASTA KANNANOTOSTA?
• TOIVOTKO MUSTAVUOREN JA UUTELAN METSÄALUEIDEN SÄILYVÄN EHEINÄ LUONTOALUEINA?
• MITÄ MIELTÄ OLET AURINKOLAHDEN KANAVAHANKKEESTA?