Muistatko kuulleesi tai lukeneesi jotain Tikkurilan tornista? Kyseessä on siis se Tikkurilan torni, jota on suunniteltu Peltolantorin viereen niin kutsutulle Muhevaisen tontille Peltolantien ja Kultari-kontien kulmaukseen. Kerrosluku on vaihdellut 12-kerroksisesta rakennuksesta 8-kerroksiseen. Asukkaat innostuivat vaihtoehdosta, jossa kyseinen tontti olisi kokonaisuudessaan kaavoitettu puistoksi ja rakennus toteutettu 3-kerroksisena Peltolantien eteläpuolelle torin viereen. Nousi kansanliike leikkipuiston puolesta, joka sai palstatilaa lukuisien paikallislehdissä olleiden artikkeleiden lisäksi myös Helsingin Sanomissa.

Mistä oli kyse? Miten juttu eteni? Mikä oli tapahtumasarja kokonaisuudessaan? Mitä tornille kuuluu nyt? Seuraavassa selvitys tapauksesta sen alusta alkaen, etenemisestä eri päätösvaiheissa ja kansalaisten osallistumisesta keskusteluun.

KAAVOITUKSEN ETENEMINEN

Kaikki alkoi vuonna 1992, kun kaupunki jätti asemakaavan muutoshakemuksen koskien kyseistä omistamaansa tonttia. Ensimmäisen kerran kaavoituslautakunta merkitsi kaavamuutoksen tiedoksi kesällä 1992. Sen jälkeen asia on kiertänyt virallisissa käsittelyissä kaupungin eri päätöselimissä 20 kertaa, jonka lisäksi asiaa on puitu kehittämistoimikunnassa sekä erilaisissa virkamiesistunnoissa. Alkuaan Muhevaisen tontille suunniteltiin 12-kerroksinen asuinrakennus, jonka oli määrä olla yksi kolmesta Tikkurilan tornista. Useiden käsittelykertojen jälkeen kaavoituslautakunta päätti äänestyksen tuloksena hyväksyä vain 8-kerroksisen rakennuksen. Kaupunginhallitus päätyi useiden käsittelykertojen jälkeen taasen esittämään rakennuksen toteutettavaksi 12-kerroksisena. Kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 1996, että asia valmistellaan uudelleen niin, että rakennus toteutetaan 8-kerroksisena.

(Klikkaa kuvaa, saat saman kuvan isompana ruudulle)

Tämän jälkeen alkoivat tapauksen mielenkiintoisimmat vaiheet. Helmikuussa 1997 asemakaava-osastolla oli 8-kerroksisen vaihtoehdon rinnalle tehty suunnitelma, jossa kyseinen tontti olisi koko-naan kaavoitettu puistoksi ja rakennus olisi toteutettu 3-kerroksisena ratkaisuna Peltolantorin länsi-puoliselle tontille, joka on voimassa olevassa asemakaavassa puistoa, mutta käytännössä vain hiekkakenttä, joka toimii epävirallisena pysäköintialueena. Asemakaavaosastolla katsottiin, että 12-kerroksisesta rakennuksesta luopuminen merkitsi Tikkurilan kolmen tornin suunnitelmasta luopumista. Peltolantorin lähiympäristön asemakaavallinen järjestely tarkasteltiin uudelta pohjalta. Suunnitelmassa oli huomioitu useiden tikkurilalaisten esittämä puute Tikkurilan alueella puistoista, eri-toten leikkipuistoista. Muhevaisen tontin kaavoittamista puistoksi perusteltiin sillä, että alue on rehevän puistomainen ja rajautuu Sinirikonpuistoon, jossa jo nykyisellään päiväkodin piha toimii lasten leikkipuistona. Näin Sinirikonpuisto olisi mahdollista laajentaa yhtenäiseksi, muillekin kuin lapsille sopivaksi kaupunginosapuistoksi.

(Klikkaa kuvaa, saat saman kuvan isompana ruudulle)

Kaavoituslautakunnassa virallisena esityksenä oli kuitenkin 8-kerroksinen Muhevaisen tontille si-joitettu rakennus. Asemakaavaosaston vaihtoehtoinen suunnitelma puistoineen ei saanut lautakun-nan enemmistöä taakseen, joten asia eteni 8-kerroksisen esityksen pohjalta kaupunginhallitukseen. Valtuutettu Jaana Roos (vihreät) teki valtuustoaloitteen, jossa esitti, että kaupunginhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin asemakaavamuutoksen valmistelemiseksi asemakaavaosaston vaihtoehtoisen suun-nitelman pohjalta. Kaupunginhallituksessa toimittiin kuitenkin 8-kerroksisen esityksen pohjalta, joka hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Kaupunginvaltuusto hylkäsi lähes yksimielisesti esityksen 29.9.1997. Valtuuston tahto oli, että Tikkurilan alueen kaavoitustilanteesta tehdään vuoden 1998 aikana kokonaisselvitys siten, että alueen mahdollisimman nopea asuntotuotanto ja riittävien puistoalueiden rakentaminen otetaan huomioon. Asian käsittely kaupungin virallisessa päätöksentekojärjestelmässä on edelleen tässä vaiheessa. Yhä edelleen on epäselvää tuleeko Muhevaisen tontille puisto vaiko rakentamista.

KANSALAISTEN VIRALLINEN OSALLISTUMINEN

Kansalaisten virallisina kanavina vaikuttaa Peltolantorin ympäristön kaavoitukseen ovat olleet ra-kennusasetuksen 154 §:n mukainen kuuleminen ja kaavakokous. Kaavaa valmisteltaessa kyseisen pykälän mukaan mielipiteensä asiasta voivat ilmaista kaikki ne kuntalaiset, joiden oloihin ratkaisulla on vaikutusta. Kaavakokous järjestettiin Peltolan koululla 10.5.1995, jossa oli paikalla 10 lä-histön asukasta. Heille selostettiin asemakaavan muutoksen lähtökohtia ja esiteltiin erilaisia kaavallisia ratkaisumalleja 8-kerroksisen ratkaisun pohjalta.

Kaavakokouksessa läsnäolleet Kultarikonpolun varren asukkaat esittivät, että tornitalo ei saisi olla vieressä sijaitsevaa CM-tavarataloa korkeampi. Tornitalon katsottiin paremmin sopivan Peltolantorin länsipuoliselle puistoksi kaavoitetulle tontille. Ehdotettiin myös vaihtoehtoa, jossa Muhevaisen puutarhamyymälä jäisi paikalleen ja tornitalo toteutettaisiin viereen, kiinni Peltolantiehen. Sitä pidettiin oikeana, että Kultarikontien ja Sinirikontien välillä olevat huonokuntoiset rakennukset aikanaan poistuvat korotetun rakennusoikeuden seurauksena. Kokoukseen osallistuvilla oli myös mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asemakaavaosastolle palautettavilla lomakkeilla.

Syksyllä 1995 oli 8-kerroksinen vaihtoehto rakennusasetuksen mukaisesti virallisesti nähtävillä. Muutosehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Asia ei edennyt tämän pitemmälle, vaan kaupunginhal-litus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi 12-kerroksisen toteutuksen mukaisesti. Maaliskuussa 1996 oli 12-kerroksinen vaihtoehto virallisesti nähtävillä. Asiasta jätettiin kaksi muistu-tusta. Asukkaat, jotka olivat jo aiemminkin esittäneet mielipiteitään, kokivat, että heidän ajatuksiaan ei ollut kuultu. He olivat jo kaavakokouksessa vastustaneet 8-kerroksista tornitaloa ja jättäneet siitä mielipiteensä myös kirjallisena. He olivat jääneet kaupungin taholta vaille informaatiota asian ete-nemisestä. He lukivat kauhuksensa lehdestä, että tornitalo oli suunniteltu jälleen 12-kerroksiseksi. Muistutuksessaan he vastustivat tornitalon rakentamista ja esittivät, että jos se kuitenkin rakennetaan, niin Peltolantorin viereiselle rakentamattomalle puistotontille. Kaikkinensa asukkaiden on ollut vaikea ymmärtää Tikkurilan torni-ideaa, kun Tikkurilan rakentaminen yleisilmeeltään on kuitenkin pidetty matalana. Tornitalon ei ole mitenkään koettu sopivan ympäristöön.

SUORA KANSALAISTOIMINTA

"Tikkurilan tornin sijaan halutaan leikkipuisto" (Helsingin Sanomat 16.4.1997). "Tikkurilalaiset keräsivät yli 600 nimeä leikkipuiston puolesta" (Vantaan Sanomat 6.8.1997). Oli syntynyt aktiivista asukastoimintaa leikkipuiston saamiseksi alueelle.

Toiminta leikkipuiston saamiseksi alueelle oli alkanut Peltolan päiväkodin pihaa (Sinirikonpuisto) puistonaan käyttävien lapsiaan kotona hoitavien vanhempien keskuudessa. Päiväkodin pihana toi-mivaa Sinirikonpuistoa voivat muut käyttää klo 11-14 välisenä aikana, kun päiväkodin lapset olivat sisätiloissa. Jaana Lehti muiden alueen äitien tapaan käytti lapsineen päiväkodin pihaa leikkipuistona. Hän koki, että oli pakko tehdä jotain asianmukaisten leikkipuistojen saamiseksi Tikkurila-Hiekkaharju-Koivuhaka alueelle. Hän toimi primusmotorina asiassa ja ajoi leikkipuistoasiaa sinnik-käästi usean vuoden ajan. Hän muun muassa teki asiasta kuntalaisaloitteen kaupunginhallitukselle, kirjoitti mielipiteistään lehtiin, otti yhteyttä kaupungin virkamiehiin ja luottamushenkilöihin. Huomattuaan, että otettuaan yhteyttä alemman tason vaikuttajiin, asia ei mennyt eteenpäin, hän lähestyi kaupungin ylintä johtoa aina kaupunginjohtajaan saakka.

Keväällä 1997 Jaana Lehti ja asukkaat innostuivat asemakaavaosaston vaihtoehtoisesta suunnitel-masta, jossa Sinirikonpuiston kortteli kokonaisuudessaan esitettiin kaavoitettavaksi puistoksi ja uusi leikkipuisto tulisi päiväkodin pihan pohjoispuolelle. He jättivät kuntalaisaloitteen sekä kaupungin-hallitukselle että valtuustolle avoimen leikkipuiston saamiseksi kyseiselle tontille. Adressin puiston puolesta oli allekirjoittanut yli 600 asukasta. Tapaus sai näyttävästi palstatilaa paikallislehdissä. Jaana Lehti lähestyi myös henkilökohtaisesti päättäjiä. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen, jossa päätyi kokonaisselvityksen laatimiseen Tikkurilan alueen asumisesta ja puistoista. Asukkaiden aja-tusta ei näin ollut suoraan puollettu, mutta ei myöskään tyrmätty. Se, kuinka paljon aktiivisella kan-salaistoiminnalla oli merkitystä siihen, ettei 8-kerroksista tornia sisältänyttä asemakaavamuutosta tuolloin hyväksytty, jää vain arvailujen varaan. Ainakin jotain tapahtui kaupunginhallituksen ja valtuuston kokousten välillä syksyllä 1997, kun valtuutetut hylkäsivät kaupunginhallituksen esityk-sen asiassa.

MITÄ KUULUU ASIALLE NYT?

Tapaus Peltolan torni/leikkipuisto on elänyt hiljaiseloa syksyn 1997 jälkeen. Kansalaiset ovat jää-neet odottamaan, mitä tapahtuu seuraavaksi. Vuosi 1998, kaupunginvaltuuston esittämä aika Tikku-rilan alueen kaavoituksen kokonaisselvitykseen, on jo kulunut ja lähes toinenkin vuosi. Onko jälleen kansalaisten aika toimia ja vauhdittaa ilman saamista leikkipuiston siipien alle?

OSALLISTU NETTIKESKUSTELUUN ! ! !

• ESITÄ NÄKEMYKSESI PELTOLAN TORIN YMPÄRISTÖN SUHTEEN. NOUSEEKO TORIN YMPÄRISTÖÖN TORNITALO VAI KAAVOITETAANKO ALUE PUISTOKSI?
• MINKÄLAISEKSI ASUINYMPÄRISTÖKSI HALUAISIT TIKKURILAN KEHITTYVÄN?
• SÄILYVÄTKÖ JUMBON MYÖTÄ PALVELUT TIKKURILASSA JA MITEN MIELESTÄSI NE VOISIVAT    SÄILYÄ?