SOSIAALINEN
ALASAJO
lisäystä 2004
paluu
8.10.2004
Kallis öljy ja sitkeä työttömyys olivat Euroopan keskuspankin
EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet'in suurimmat huolenaiheet
torstaina Brysselissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
"Jos öljyn hinta pysyy korkeana tai jopa nousee yhä, se
voi vaimentaa talouden elpymistä sekä euroalueella että
sen ulkopuolella, vaikka öljyn merkitys onkin vähentynyt merkittävästi
1970 - 1980-lukujen jälkeen", Trichet varoitti.
Alkuviikosta julkaistujen tilastojen mukaan työttömien määrä
nousi euroalueella elokuussa korkeimmilleen viiteen vuoteen. Trichet uskoikin
työllisyyden paranevan ensi vuoden aikana, kun kysyntä elpyy.
Hänen mielestään työttömyyteen liittyy kuitenkin
suuria rakenteellisia ongelmia.
"Tätä kuvastaa esimerkiksi se tosiasia, että yli 40
prosenttia euroalueen työttömistä on ollut vajaatyöllistettyjä
yli vuoden ajan", Trichet kuvasi.
(HS 8.10.2004)
24.11.2004
McCreevy'llä (EU:n uusi sisämarkkinakomissaari) on kivinen tie
edessä.
Charlie McCreevy'yn kohdistuu kova paine riitoja herättävän
sisämarkkinoiden palveludirektiivin takia. Euroopan rakennus- ja
puutyöntekijöiden liitto sekä Euroopan julkisten palvelujen
liitto ovat järjestäneet mielenosoituksen Brysseliin torstaiksi
25.11.04, jolloin EU:n kilpailuneuvosto kokoontuu.
Euroopan ammattiliittojen yhteisjärjestö (European Trade Union
Confederation - ETUC) tukee myös huomista mielenosoitusta ja on varoittanut
sekä Neuvostoa että EU-parlamentaarikkoja siitä, että
riitaa aiheuttava "Bolkenstein" direktiivi uhkaa sekä työntekijöiden
oikeuksia, että Euroopan kansalaisten peruspalvelujen tuottamista.
EAY on sitä mieltä, että ehdotukset merkitsevät sääntöjen
purkamista, eivätkä turvaa elintärkeitä sosiaalisia
palveluita.
(Democracy and Public Services in Europe - DAPSE, lehdistötiedote)
26.11.2004
HS: SDP ESITTI MAATALOUDEN
ALASAJOA
Pari viikkoa
sitten julkistetun nk. globalisaatioraportin valmisteluvaiheessa oli esillä
myös Suomen maatalouden uudelleenjärjestely. Helsingin Sanomien
mukaan globalisaatiotyöryhmän demarijäsen tarjosi raporttiin
paperia, jossa esitetään maatalouden alasajoa Suomessa. Lehti
viittaa saamiinsa luonnoksiin, joissa suositetaan toimia "maatalouspolitiikan
uudistamiseksi". - Toimia olisivat muun muassa " selkeä
ohjelma kansallisten tukien asteittaisesta vähentämisestä".
Niin ikään
tarvittaisiin ohjelma, jolla maatalousyrittäjien sosiaaliturva saatettaisiin
samalle tasolle muiden yrittäjien kanssa.Tämä tarkottaisi
maatalousyrittäjien eläke- ja lomitusetuuksien asteittaista
karsimista, lehti kirjoittaa. Niin ikään lehden mukaan luonnoksessa
esitetään Suomen maataloustukien suuntaamista tänne paremmin
sopivaan taloudelliseen toimintaan. Valtiovarainministeriön ylijohtajan
Anne Brunilan johtaman globalisaatiotyöryhmän oli määrä
esittää toimia, joilla Suomi voisi pärjätä paremmin
kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.
(STT)Ilta- Sanomat
28.11.2004
Rytmihäiriöitä USA:n terveydenhoidossa.
Yksityisten sairaalayritysten tilkkutäkki on tehoton ja kallis hallinnoida.
Kun tavoite on maksimoida tuotto sijoitetulle pääomalle, sairaalassa
kaikesta säästetään.
Kun potilaalla ei ole rahaa, yksityiset ja vielä jäljellä
olevat julkisetkin sairaalat vievät asunnot ja kaiken muun ulosmitattavan
omaisuuden.
(HS)
30.11.2004
Wahlroos haluaa työntekijät ulos yritysten hallituksista.
"Ammattiliitoista on tullut rälssi, jolla on automaattinen pääsy
yritysten hallitukseen".
Wahlroosin puhe herätti myönteistä vastakaikua seminaariyleisössä.
(suomalais-ruotsalaisten yritysten omistajuutta ja kilpailukykyä
pohtiva seminaari Espoon Hanasaaressa 29.11.04)
(HS)
1.12.2004
VARALLISUUSVERO POIS- RIKKAIMMILLE ROIMA ETU
Hallitus ilmoitti
eilen, että varallisuusverosta on tarkoitus luopua vuoden 2006 alkuun
mennessä. Valtiovarainministeri Antti Kallionmäki (sd) mukaan
verouudistus voi kannustaa investointeja. Hän arvioi veron tuoton
kansantaloudellisesti vaatimattomaksi, noin 60- 70 miljoonaksi euroksi.
Vuonna 2003 tuhat rikkainta suomalaista maksoi yhteensä 59.1 miljoonaa
euroa varallisuusveroa. Sadan rikkaimman osuus tästä oli yhteensä
yli 23.3 miljoonaa euroa. UUDISTUS SIIS HELLII TODELLA RIKKAIMPIEN SUOMALAISTEN
RAHAKIRSTUJA.
(ILTALEHTI)
8.12.2004
LÄHES PUOLET TEKEE TÖITÄ ALLE 1,5 EURON PÄIVÄPALKALLA
Alle 1,5 euron
päiväpalkalla sinnittelee 1.4 miljardia köyhää
työssäkäyvää, Kansainvälinen työjärjestö
ILO kertoi tiistaina. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. ILO:n mukaan
köyhien työllisten osuus on kuitenkin laskenut viime vuosina.
Vuonna 1990 alle kahden dollarin(1,48E)päiväpalkalla joutui
selviytymään 57% työllisistä. YK:n työjärjestön
mukaan köyhyydessä ahertavat useimmiten maatyöläiset
ja maanviljelijät. Kehitysmaiden työvoimasta 40% työskentelee
maataloudessa. Työpaikkojen lisääminen ja parempien työpaikkojen
luominen ovat tärkeimmät tukipylväät globaalin köyhyyden
vähentämisessä, ILO:n johtaja Juan Somavia totesi tiistaina
Genevessä.
(STT, Metro
)
10.12.2004
Kun EU-komissio aloittaa keskustelun seuraavasta viisivuotisohjelmasta,
EU-parlamentin sosialistit ovat huolestuneita.
25-henkisessä komissiossa on englantilaisen Centre for a Social Europe
tutkimuslaitoksen mukaan vain kuusi komissaaria, jotka tulevat puolueista,
jotka ovat yhteistyössä EU-parlamentin sosialistien kanssa.
Huippuvirat - kilpailu ja sisämarkkinat - ovat vannoutuneiden vapaamarkkinoiden
puolestapuhujien käsissä. Muutkin alueet, kuten ympäristö,
ovat myös keskusta-oikeistoakselin käsissä.
(EUobserver)
14.12.2004
Euroopan sosiaalisen mallin elossa pitämiseksi, EU:n talouden on
tultava dynaamisemmaksi, sanoi EU-komission puheenjohtaja José
Manuel Durao Barroso.
"Ilman kasvua, ilman työpaikkojen luomista, ilman suurempaa
dynamiikkaa talouselämässämme emme voi ylläpitää
sosiaaliturvan ja ympäristösuojelun korkeaa tasoa, jota kutsumme
eurooppalaiseksi malliksi", Barroso sanoi EU-parlamentaarikoille
tiistaina (14.12.04). Puheenjohtajan kommentit olivat osa yleiskeskustelua
komission poliittisesta viisivuotis-strategiasta, mistä on määrä
päättää tammikuun lopulla.
Useat EU-parlamentaarikoiden kommentit koskivat palveludirektiiviä,
jossa ehdotetaan laajasti palvelujen vapauttamista, mukaan lukien terveyspalvelut.
Direktiivin sisältämä periaate, että palvelujen tuottajat
ovat vain oman maansa lakien alaisia, eikä sen maan, missä palvelut
tuotetaan, on aiheuttanut huolestumista vasemmiston ja keskustan poliitikkojen
keskuudessa.
He pelkäävät sosiaalipalvelujen tason alenevaa kierrettä.
(EUobserver)
21.12.2004
TERVEYDENHUOLTO TOTEUTUU ERIARVOISESTI
Terveydenhuolto
ei toimi Stakesin tuoreen palvelukatsauksen mukaan oikeudenmukaisesti
Suomessa. Suurituloiset saavat enemmän lääkäripalveluja
kuin pienituloiset, ja syrjäseudun lääkäripula aiheuttaa
alueellista eriarvoisuutta.
(MTV3-STT)
28.12.2004
VATT: TERVEYSKESKUSTEN TUOTTAVUUS KÄÄNTYNYT LASKUUN
Terveyskeskusten
tuottavuus laski yhteensä 8% vuosina 1998- 2002, Valtion taloudellisen
tutkimuskeskuksen Vattin tekemä tutkimus kertoo. Tuottavuuden lasku
johtui pääosin hoidon määrän vähentymisestä,
Vatt arvio. Vattin mukaan terveydenhuollon tuottavuus pitäisi kohottaa
laadusta ja työntekijöiden jaksamisesta tinkimättä,
jotta menot eivät kasvaisi samassa suhteessa kuin ennakoidut asiakasmäärät.
Tutkimuksen mukaan terveyskeskusten tuottavuus nousi kuitenkin lamavuosina
1990- luvun alussa niin voimakkaasti, että koko tutkitulla ajanjaksolla
1988- 2002 tuottavuus kasvoi 4.4%. Se merkitsee keskimäärin
0,4% vuotuista kasvua. Lamavuosina tuottavuutta kohotti se, että
voimakkaista menoleikkauksista huolimatta terveyskeskukset antoivat yhtä
paljon hoitoa kuin aiemmin.
(STT)
6.1.2005
Vähävaraisten sydäntaudit hoidetaan huonommin
Vähävaraisten
sepelvaltimotautia hoidetaan huonommin kuin hyvätuloisten. Vaikka
työntekijöiden ja alemman koulutuksen saaneilla hoidon tarve
on suurin, helpoiten hoitoa saavat hyvin koulutetut ja toimihenkilöt.
He saavat myös laadukkaampaa hoitoa, vaikkei taudin vaikeusaste sitä
edellyttäisikään.
Hoidon epätasa-arvo näkyy Stakesin, Kansanterveyslaitoksen,
Kelan ja Tilastokeskuksen laajaan tilastoaineistoon perustuvassa tutkimuksessa.
(STT)
13.01.2005
TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSET VIIPYVÄT MONISSA KUNNISSA
Toimeentulotukihakemuksia
käsitellään monissa kunnissa liian hitaasti, eduskunnan
oikeusasiamies Riitta- Leena Paunio sanoo. Paunion selvityksen mukaan
hakemusten käsittely on viipynyt lainvastaisesti ainakin Espoossa,
Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Joensuussa.
(Metro)
17.01.2005
Tutkija: HELSINGIN
SEUDUN ALUE- EROT VOIMISTUNEET
Helsingin seudun
eri asuinalueet erottuvat yhä selvemmin toisistaan.
Muutosta on vauhdittanut tuloerojen kasvu, hyvin tienaavien keskittyminen
omille asuinalueilleen ja työssäkäyvien lapsiperheiden
halu muuttaa turvallisiksi kokemilleen alueille. Erikoistutkija, dosentti
Matti Kortteinen puhuu seuden uudenlaisesta eriytymisestä. Viime
vuosien kiivaan kasvun seurauksena Helsinki on alkanut muistuttaa rakenteeltaan
ja
ongelmiltaan eurooppalaista suurkaupunkia.
(Metro)
21.05.2005
Mieli järkkyy yhä useammalla nuorella
Yhä useammalla nuorella on psyykkisiä ongelmia, kertoo lastenpsykiatrian
asiantuntija.
Lastenpsykiatrian professorin Irma Moilasen mukaan nuorten masennus, ahdistuneisuus
ja erilaiset käytöshäiriöt ovat lisääntyneet.
Lisäksi psyykkiset ongelmat ovat entistä vakavampia; vaikeimmissa
tapauksissa nuoren ihmisen traumaattiset kokemukset ajavat todellisuudentajun
katoamiseen eli psykoosiin.
Professori Moilasen mukaan psyykkisiä ongelmia osataan nykyisin kuitenkin
tunnistaa ja hoitaa aiempaa paremmin.
Arvioiden mukaan lapsista ja nuorista 15-20 prosentilla on psyykkisiä
häiriöitä ja noin seitsemän prosentin arvellaan olevan
erityistason psykiatrisen hoidon tarpeessa.
(MTV3-STT ) |