paluu

VAIHTOEHTO EU:LLE LEHTI 2/2002, OTTEITA

ONKO HUOLI DEMOKRATIASTA AITOA? Tulevaisuuskonferenssi SofiassaKansanäänestyksiä tulossaSonera-sotkuilla on EU-tausta

KÖÖPENHAMINAN HUIPPUKOKOUS JOULUKUUSSA 2002

Tilaisuudessa esitin kysymyksen kansanäänestysten järjestämisestä niin vanhoissa jäsenmaissa kuin hakijamaissa uudesta vuoden 2004 HVK:n sopimuksesta. Kysymykseen d'Estaing vastasi, että hän tukee demokratiaa ja kansanäänestysten järjestämistä EU-jäsenyydestä hakijamaissa. Sen sijaan d'Estaing jätti vastaamatta erittäin tärkeään kysymykseen nykyisten jäsenmaiden kansanäänestyksistä. Tekikö hän näin tahallaan vai johtuiko tämä kielivaikeuksista - mene ja tiedä.

Nyt näyttää siltä, että meneillään olevan prosessi tuottaa esityksen, joka on erittäin federalistinen ja toimii perustuslakina kaikissa jäsenmaissa ylittäen siten kansallisten oikeus- ja edustuslaitosten päätäntävallan. Italian valtiovarainministerin Giulio Tremontin mukaan on olemassa Euroopan Tulevaisuus-konventin sihteeristön sopimusluonnos (Project Non-Paper), joka sisältää 11 erittäin federalistista asiakohtaa. Tremontin mukaan "suunta ei ole kohti Kansallisvaltioiden Liittoa vaan kohti Liittovaltiota (one single State)".

Useimmissa EU:n jäsenmaissa ei ole koskaan järjestetty minkäänlaisia kansanäänestyksiä aina edes EU-jäsenyydestä tai EU:n tiestä kohti liittovaltiota. Tällainen kehitys ei tietenkään ollut myöskään suomalaisten mielessä kun he äänestivät EU-jäsenyydestä vuonna 1994.

Vaihtoehto EU:lle kansalaisliikkeen sekä kaikkialla Euroopassa toimivien EU-kriittisten järjestöjen mielestä tulee järjestää kansanäänestys kaikissa EU:n jäsen- sekä hakijamaissa uudesta suunnitteilla olevasta EU-sopimuksesta. Kansanäänestysprosessissa tulisi taata samanlaiset taloudelliset edellytykset sekä kyllä- että ei-puolelle ja tulisi olla tarpeeksi pitkä ja näin mahdollistaa perusteellinen ja täysin avoin vuoropuhelu. Ainostaan tällä tavalla olisi mahdollista pysäyttää se nopeasti kasvava luottamuspula, jonka Giscard d´Estaingkin on havainnut.

Mutta mitä tapahtuu? Pannaanko kansalaiset äänestämään niin monta kertaa, että saadaan "oikea" tulos? On todennäköistä, että Irlannin tapaus on saattanut EU-eliitin pelon valtaan. 19 lokakuuta irlantilaiset äänestävät toistamiseen vain vuoden sisällä Nizzan sopimuksesta, eli samasta sopimuksesta, jonka he torjuivat laillisesti järjestetyssä kansanäänestyksessä.

Irlannin tapaus osoittaa räikeästi, että EU ja sen poliittinen eliitti ei kunnioita kansan tahtoa. Äänestyttäminen kunnes tulos on heidän tahtonsa mukainen on erittäin syvä loukkaus demokratiaa kohtaan! Tulevaisuudessa on siis helpompaa välttää kansanäänestyksiä!

Ulla Klötzer, VEU:n puheenjohtaja

takaisin alkuun

Tulevaisuuskonferenssi Sofiassa:

"Puolueettomia maita tarvitaan sovittelijoina ja sillanrakentajina"

EU-kriittisten voimien 9. Euroopan tulevaisuus-konfenssi pidettiin viime toukokuun viimeisenä viikonloppuna Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa. Kokouksessa oli 50 - 60 osallistujaa, pääosin bulgarialaisia.
Bulgaria on liittymässä Natoon, mutta koko kansa ei ole liittoutumisen kannalla.

Kun kurkistin konferenssin kokoussaliin, suu loksahti auki. Sali oli aivan täynnä. Tuskin piskuinen eri Euroopan maista Sofiaan saapunut delegaatiomme edes mahtuisi istumaan. Penkkirivi toisensa jälkeen salissa istui miehiä, joiden alaikäraja oli noin 70 vuotta.

Utelin kokouksen pääorganisaattorilta Todor Kondakovilta, mistä näin homogeeninen osallistujajoukko oli peräisin. Täytyy myöntää, että epäilin joukon tulleen jostain veteraanien vanhainkodista.
- Entisiä kenraaleita, kansanedustajia ja erilaisten yhdistysten puheenjohtajia, kuittasi Kondakov.
Tämä ukkoporukka osoittautui kokouksen mittaan erittäin teräväksi - seniiliydestä ei ollut tietoakaan. Mielipiteitä riitti ja keskustelu yltyi välillä kiivaiksi väittelyiksi.

Mukana oli sodankäyneitä miehiä, jotka olivat ehdottoman tiukasti rauhan asialla. Ja useimmat yhtä tiukasti Natoa vastaan. Sodan julmuudet nähneet ymmärtävät, mitä sotilaallinen liittoutuminen oikeasti merkitsee: ei turvallisuutta, vaan konflikteihin osallistumista.

Bulgaria on eteläisen ja itämaisen kulttuurin sekoitus. Lieneekö vuosisatoja kestänyt turkkilaisten valtakausi jättänyt sellaisen jäljen, että bulgarialaisia naisia ei tässä kokouksessa ollut. Pohjoismaista tulleen ryhmämme naisvaltaisus kirvoittikin miesjoukosta uteliaan kysymyksen: "Miksi rauhanliike ja muu kansalaisaktiivisuus on Pohjoismaissa aina naisten johtamaa?" Ulla Klötzer sai tilaisuuden kertoa naisten itsenäisestä ja melko tasa-arvoisesta asemasta meilläpäin. Naiset ovat aktiivisia, ja heitä on paljon myös yhdistysten puheenjohtajina. Ja onhan meillä naispresidenttikin.

Kokouksessa todettiin, että puolueettomuusliikkeessä Bulgariassa on paljon vanhoja ihmisiä ja entisiä sotilaita. He tietävät kokemuksesta jotain. Nuorempi polvi suhtautuu asioihin kevytmielisemmin ja esimerkiksi kannattaa Natoon liittymistä.

Eläkkeellä oleva bulgarialainen kenraali Valkan Dapchev sanoi alustuspuheenvuorossaan, että maassa ei käydä lainkaan keskustelua Nato-jäsenyydestä.

- Ei edes älymystö ota asiaan mitään kantaa, Dapchev valitteli. - Tämä on samanlaista orjapolitiikkaa, jostä Bulgaria on saanut kärsiä jo turkkilaisten ajoista alkaen. Aina joku isoveli tietää, mikä on Bulgarialle parasta. Maamme poliittinen johto sanoo vain, että Bulgarialla ei ole muuta turvallisuusvaihtoehtoa. Piste.
Dapchep muistutti sotilaan asiantuntemuksella, että Nato-jäsenyydellä tulee olemaan suuri taloudellinen vaikutus. Kenraalin mukaan Bulgarian on uusittava koko aseistuksensa alusta alkaen ollakseen Nato-kunnossa. Se vie valtavat summat rahaa, jota kipeästi tarvittaisiin muuhun kehittämiseen.
- Terveydenhuolto voitaisiin hoitaa moneen kertaan kuntoon Nato-varusteluun menevillä rahoilla.
Lisäksi kenraali muistutti, että Nato ei ole luvannut Bulgarialle mitään turvallisuustakuita.

Kansanäänestys vai ei?

Bulgarialaiset kokousedustajat kävivät ankaran keskinäisen väittelyn mm. siitä, pitäisikö Nato-jäsenyydestä järjestää kansanäänestys.

- Bulgariassa ei haluta järjestää kansanäänestystä, koska kansan ääntä pelätään, joku sanoi. Toinen huomautti, että Bulgariassa on paljon niin köyhiä ihmisiä, että heillä ei ole varaa ostaa edes sanomalehtiä. Silloin he ovat hallituksen tyrkyttämän propagandan armoilla. Lukutaitoprosenttikin on laskenut vuoden 1989 jälkeen. Kansa ei saa oikeaa tietoa, joten kansanäänestyksessä Nato-jäsenyys saattaisi saada kansan puolelleen.

Joidenkin viimekeväisten mielipidemittausten mukaan 54 prosenttia bulgarialaisista kannattaa Natoa. Bulgarian parlamentissa on vain yksi kansanedustaja, joka varmasti äänestää Natoa vastaan.
Engalantilainen Rodney Atkinson yritti aloittaa keskustelua EU:n luonteesta. Hän puhui useaankin kertaan EU:n imperialismista.

- EU on onnistunut tuhoamaan 15 perustuslakia, 15 kansalaisuutta sekä 12 valuuttaa ja keskuspankkia. Se on rikkonut muun muassa Englannin 800 vuotta vanhan perustuslain, Magna Chartan, joka ikisen kohdan, Atkinson vyörytti.

Hänen mukaansa poliittinen impotenssi vaivaa nykyään eurooppalaisia yhteiskuntia, kun parlamenttien valta on murennettu EU:n toimesta.

Liittoutumattomuus on rauhan tae

Bulgarialaiset palasivat keskustelussa yhä uudelleen sotaan ja rauhaan. Joku muistutti, että aina kun Bulgaria on liittoutunut Saksan kanssa, on tullut maailmansota ja ne on vielä hävitty. Kannattaako siis liittyä Saksan johtamaan EU:hun?

Hartaasti keskusteltiin puoluueettoman maan asemasta ja merkityksestä.
Sveitsiläiset kokousedustajat kertoivat liittoutumattoman maansa periaatteet: Sveitsi ei koskaan aloita sotaa, ei osallistu konflikteihin eikä anna lupaa vieraille tukikohdille.

Puolueettomuus ja liittoutumattomuus on taannut Sveitsille rauhan jo yli 100 vuotta. Sveitsi pyrkii ottamaan aktiivisen roolin rauhanpolitiikassa. Nyt sillä on siihen kansainvälinen foorumikin, kun Sveitsista tuli vihdoin tänä vuonna YK:n jäsen.
Lopputuloksena keskustelusta todettiin, että puolueettomilla mailla on erittäin tärkeä rooli välttäjänä ja sillanrakentajana kansainvälisissä kiistoissa. Ne voivat myös tehdä kenenkään painostamatta aloitteita rauhan säilyttämiseksi.

Kenen joukoissa seisot?

Samana viikonloppuna oli Sofiassa myös Nato-maiden parlamentaarikkojen kokous. Suomalaisten keskuudessa herätti suurta ihmetystä se, että kokouksessa oli suomalaisiakin kansanedustajia. "Kuunteluoppilaina", totesi kansanedustaja Liisa Jaakonsaari lentoasemalla. Mielenkiintoista on sekin, että kokous järjestetään Natoon vasta pyrkivässä maassa. Parlamentaarikkojen kokous esittää Naton bulgarialaisille ikäänkuin demokraattisena organisaationa.

Kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä innostui Tulevaisuuskonferenssistamme niin paljon, että lupasi tulla puhumaan ja tulikin.

- Ehkä tässäkin kokouksessa on joku CIA:n mies kuuntelemassa, mutta me emme pelkää, Tennilä aloitti räväkästi puheenvuoronsa konferenssissa ja asetti sitten yhdellä lauseella maailman paikalleen.
- Maailmassa on yksi miljardi hyvin toimeentulevaa ihmistä, yksi miljardi joten kuten pärjäävää ja neljä miljardia köyhää. Kenen puolella haluat olla?

- Nato on kaikkein rikkaimpien maiden liitto eikä sillä ole mitään halua muuttaa tilannetta maailmassa. Se on siis rikkaan maailma nyrkki. Se on nykyisin maailmanlaajuinen toimija ja voi mennä ihan minne tahansa. Haluavatko bulgarialaiset sotia jossain vieraassa maassa, kaukana kotimaasta?
Tennilä korosti USA:n keskeistä roolia Natossa.

- USA maksaa 2/3 Naton budjetista. Se määrää, joka maksaa.
Tennilä ihmetteli myös, onko Bulgarialla varaa niihin suuriin sotilasmenoihin, joita Nato-jäsenyys edellyttää.
- YK:n budjetti on 28 miljardia dollaria vuodessa, Naton 500 miljardia dollaria. YK yrittää poistaa köyhyyttä, mutta Naton valtavasta budjetista ei riitä senttiäkään köyhyyden poistamiseen. Terrorismin juuret ovat köyhyydessä ja eriarvoisuudessa. Nato ei todellisuudessa taistele terrorismia vastaan niin kauan kuin se ei satsaa köyhyyden poistamiseen. Mitä se ei koskaan tee, sehän on sotilasliitto.

Tennilän puheenvuoro sai bulgarialaisilta raikuvat aplodit ja bravo-huudot.
Sotaveteraanien läsnäolo toi Euroopan tulevaisuuskoferenssiin aivan oman värinsä. Rauha ennen kaikkea, oli kokouksen vahva perussanoma.

MARJALIISA SIIRA

takaisin alkuun

- Irlannissa äänestetään toisen kerran Nizzan sopimuksesta 19.10.2002

- Jos tulos Irlannissa on tällä kertaa kyllä, Maltan kansanäänestys EU-jäsenyydestä järjestetään todennäköisesti jo ennen joulua.

- Saksalaisen "Handelsblattin" mukaan Unkari suunnittelee kansanäänestysä EU-jäsenyydestä maaliskuussa 2003. Unkarissa yli 80 % kansalaisista suhtautuu myönteisesti EU-jäsenyyteen. Sen takia kuten Suomen tapauksessa 1994, Unkari pitää ensimmäisenä itäisen Euroopan hakijamaana kansanäänestyksen.

- Samassa yhteydessä ovat remmissä myös Puola, Slovakia ja Tsekin Tasavalta joiden kansan-äänestysten ajankohta on todennäköisesti kevät 2003

- Viimeisten tietojen mukaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa pidetään yhtä aikaa kansan-äänestyksiä EU-jäsenyydestä elokuussa 2003.

- Vaalien jälkeen Ruotsissa jatkava pääministeri Göran Persson ilmoitti, että kansanäänestys Ruotsin EMU-jäsenyydestä pidetään syksyllä 2003.

Tämä tiukka aikataulu asettaa paineita EU-kriittisille liikkeille ympäri Eurooppaa. Ja tilanne on tuttu. Kaikilla EU-kriittisillä liikkeillä on erittäin vähän rahaa ja lähes koko poliittinen ja talous-elämän eliitti vastassaan.

takaisin alkuun

Sonera-sotkuilla on EU-tausta

Yksityistäminen, jota Lipposen hallitus on laajalla rintamalla toteuttanut liittyy vahvasti EU:n ajamaan uusliberalistisen talouspolitiikkaan ja maailman laajuisiin hankkeisiin kaupan vapauttamiseksi. Julkisessa omistuksessa olevat yhtiöt kun eivät sovi EU:n mielestä näihin kuvioihin. Lipposen hallitus toteuttaa tunnetusti orjallisesti kaiken sen mitä Brysselin komissariaatissa jonkun päähän pälkähtää.

Hallituksen valtion omistajapolitiikasta ja Sonera-sotkusta antamasta tiedonannosta käy ilmi, että se on yksityistänyt laajalla rintamalla valtion omistamia yhtiöitä. Osa valtion aikaisemmista yhtiöistä on hävinnyt kartalta kokonaan ja valtion enemmistöomistus on hävitetty useimmissa yhtiöissä. Tässä prosessissa valtio on menettänyt ratkaisevasti päätösvaltaa talouden, tuotannon ja työllisyyden kehittämiseksi ja ohjaamiseksi. Hallitus ei ole ottanut Sonera-tapauksesta mitään opikseen, vaan esittää edelleen jatkettavaksi yksityistämistä. Esitys valtion omistuksen hallinnoinnin keskittämisestä heikentäisi julkista valvontaa entisestään.

Hallituksen selitykset valtaviin tappioihin johtaneesta Soneran yksityistämisestä ja UMTS-seikkailusta osoittavat miten päätösvalta on luovutettu kokonaan markkinoille ja niillä toimijoille. Soneran UMTS-kauppojen aikaan oli it-alan kursseissa valtavasti ilmaa ja kuvitteellista pääomaa. Pelaamisesta näillä markkinoilla jäi Soneralle käteen Saksan UMTS-kaupassa maksettu mielikuvituksellisen korkea hinta pelkkinä tappiona. Hyvän kuvan tämän tappion mittasuhteista saa kun sitä verrataan valtio nykyisen 52.8 prosentin omistusosuuden arvoon Sonerasta. UMTS-kaupan tappio ovat 4,3 miljardia euroa ja valtion nykyinen omistusosuus Sonerasta on 3,35 miljardia euroa. Hallitus on väärässä väittäessään, ettei kukaan varoittanut tästä kuplasta ja että se tulee ennemmin tai myöhemmin romahtamaan.

Uskottava ei ole hallituksen selitys siitä, että vastuu UMTS-päätöksestä olisi ollut yksin yhtiön hallituksella. Kyse oli suuruusluokaltaan strategisesta investoinnista ja linjavalinnasta, joka osoittautui jo lähtökohdiltaan virheeksi ja johti valtion omaisuuden tärväämiseen. Omaisuuden hukkaamisen lisäksi tämä on jo maksanut ja tulee maksamaan kansalaisille paljon. Johtopäätös on se, että hallitus on lyönyt vakavasti laimin valtio-omistajan etujen valvomisen. Vastuun tästä kantavat hallitus ja hallituspuolueet.

Hallituksen selonteossa painotetaan voimakkaasti Soneran fuusioitumisen välttämättömyyttä. On ilmiselvää, että tässä fuusiossa Sonera lakkaa yhtiönä olemasta ja valtio menettää tele-alalla vaikuttamisen mahdollisuuksia entistä enemmän. On myös kysyttävä maksaako valtio UMTS-kaupan laskut fuusion yhteydessä alennettuna myyntihintana ja peitelläänkö sotkut sen yhteydessä lopullisesti? On tietenkin kysyttävä myös mikä rooli EU:lla ja sen teleteknologiasta vastaavalla komissaarilla Erkki Liikasella on tässä katastrofissa? Hiljaisuus Sonera-sotkun paljastumisen jälkeen siltä taholta on ollut silmiin pistävää.

Ainoa oikea johtopäätös on se, että yksityistäminen ylipäätään on lopetettava. EU:n ajama Emu- politiikka, joka perustuu puhtaaseen voitontavoitteluun on osoittanut mädännäisyytensä jo liian monta kertaa.

ARTO VIITANIEMI

takaisin alkuun

KÖÖPENHAMINAN HUIPPUKOKOUS JOULUKUUSSA 2002

VEU on perinteisesti osallistunut EU-huippukokousten yhteydessä järjestettyihin varjokokouksiin ja mielenosoituksiin.

Joulukuussa kokous järjestetään Kööpenhaminassa. Olemme vuokranneet käyttöömme kaksi bussia, joista toinen tuo mukaan osallistujia Baltian maista ja toinen on meitä varten. Kaikki asiasta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä VEU:n toimistoon tai Jussi Liljaan 0400-722 706 sähköposti: jussi.lilja@kolumbus.fi tai Ulla Kötzeriin 09-81 01 67/050-569 09 67, sähköposti: ulla.klötzer@yahoo.com

Varjokokoustapahtumaan osallistuu EU-kriittisiä, globalisaatiota vastustavia sekä toisenlaisen Euroopan haluavia järjestöjä eri puolilta Eurooppaa.

Alustava ohjelma on seuraava:

Lähtö laivalla Helsinki - Tukholma keskiviikkoiltana 11.12.

Torstaina 12.12 bussilla Tukholmasta Kööpenhaminaan

Perjantaina 13.12. EU-vastustajien kokouksia ja tapaamisia sekä muita tapahtumia kaupungilla

Lauantaina 14.12. laajapohjainen ja rauhanomainen suurmielenosoitus johon osallistuu sekä EU-vastustajia että kannattajia.

Sunnuntaina 15.12.paluu takaisin Tukholmaan ja iltalaivalla Helsinkiin, jossa ollaan perillä varhain maanantaina 16.12.

Vaihtoehto EU:lle osallistuu matkan kustannuksiin. Osallistumien maksaa majoituksinaan ja matkoineen 100 euroa. Jokaisen on varauduttava huolehtimaan omista juomisistaan ja ruokailuistaan. Matka tulee maksaa tilillemme Sampo 800015-926663 merkki "Tukholma". Muista laittaa maksuun selvästi nimesi.

takaisin alkuun