Vaihtoehto EU:lle tiedote

EUROOPAN UNIONI JA KULUTTAJA

Suomen liittymistä Euroopan Unioniin perusteltiin mm. tavallisen kuluttajan eduilla. On kuitenkin todettava, että Euroopan yhteismarkkinoita ei ole rakennettu kuluttajien vaan elinkeinoelämän ja poliittisen eliitin tarpeista lähtien.
Me kuluttajat hankkimme elintarvikkeet mieluiten omasta maastamme, koska oman maan tuotantomenetelmistä tiedämme eniten. Elintarvikkeita on ollut saatavilla ympäri vuoden riittävästi ja kun EU:n maataloustuki loppuu, hinnatkin kohoavat taas entiselle tasolle tai ylikin.
Tuontirajoituksia on poistettu asteittain jo 1970-luvulta alkaen, joten tarjolla oleva tavaravalikoima Suomessa on ollut jo pitkään monipuolinen ja riittävä.
Euroopan kauppapoliittisen aseman turvaamiseksi tehty päätös on siis ylärakenteiden etujen mukainen. Mutta vähitellen on huomattu, että taloudelliset tavoitteet jäävät saavuttamatta, koska kansalaiset suhtautuvat EU:n tavoitteisiin kielteisesti ja passivisesti. Sen vuoksi on alettu puhua 'kansalaisten Euroopasta' ja laatia kuluttajapoliittisia tavoiteohjelmia.
EU on tuonut kuluttajasuojaan joitakin parannuksia, mutta nämä parannukset auttavat yleensä myös markkinoita toimimaan paremmin. Esimerkkinä parannuksesta on myymälöiden hyllynreunamerkintöihin lisätty yksikkö- eli vertailuhinta. Tämä auttaa kuluttajaa valitsemaan edullisimman tuotteen.
EU:n edustaman liberalistisen ideologian mukainen julkisten palvelujen yksityistäminen on tuonut sekavuutta ja epävarmuutta kuluttajan asemaan. Esimerkiksi teleala on melko sekavassa muutosvaiheessa, jossa kuluttaja ei tiedä, mikä palvelujen tuottaja on hänelle kokonaisuutena edullisin. Kunnallisten liikennepalvelujen yksityistäminen taas on lopettanut syrjäseutujen julkisen liikenteen palvelut.
EU:n painostus kaikkien sääntelyjen purkamiseen aiheuttaa ongelmia esimerkiksi kansallista, rajoittavaa alkoholipolitiikkaa harjoittavissa maissa kuten Suomessa.

ELINTARVIKKEET

EU:n maatalouspolitiikka on jatkuvan arvostelun kohteena, koska se nielaisee yli puolet Unionin budjetista. Arvosteluun on vastattu suosimalla suuria tuotantoyksiköitä. Tämä on johtanut haitallisiin tuotantomenetelmiin, ympäristöhaittoihin sekä välinpitämättömyyteen eläinsuojelussa. BSE eli hullun lehmän tauti on tästä räikeä esimerkki.
Tehomaatalouden runsas lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö aiheuttaa tuhoja pohjavedelle, vesistöille ja ilman laadulle.
Hormoonien käyttö karjan kasvun edistäjänä on EU:ssa muodollisesti kielletty, mutta salakauppa ja -käyttö on erittäin yleistä. Antibiootteja on käytettävä ennalta ehkäisevästi, koska eläinten sairastuvuus on yleistä tuotantomenetelmien luonnottomuuden vuoksi.
Elintarvikkeiden säteilytyksen ja geneettisen manipuloinnin sallimisen suhteen voidaan sanoa EU:n harjoittaneen jarrutuspolitiikkaa. Tämä johtuu mm. saksalaisten kuluttajajärjestöjen voimakkaasta näiden menetelmien vastustuksesta.
Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut ripeä hyväksymään tällaisia muualla arvostelun kohteena olevia uusia menetelmiä.
Elintarvikkeiden jalostuksessa käytetään säilöntä- ym. lisäaineita. Miten pitemmät tuotteiden kuljetus- ja säilytysajat ovat, sitä enemmän lisäaineita tarvitaan. EU:n lisäainedirektiiviin koottiinkin lähes kaikki eri maissa käytössä olleet lisäaineet. Näin Suomessa tulivat jälleen sallituiksi ns. atsovärit, joiden käyttö oli aiemmin kielletty.

MUUT TUONTITAVARAT

Suomen tullilaboratorio on ulkomaillakin tunnettu korkeatasoisesta tarkastustoiminnas-taan. Toivottavaa olisi, että sen maine huonojen tuotteiden maahantuonnin estäjänä säilyisi, vaikka laboratorion toimintaedellytykset ovat huonontuneet. Näytteitä saa ottaa, mutta tavaraa ei saa pysäyttää maahantuojan varastoon tutkimuksen ajaksi. Vialliset tuotteet on siis kerättävä kaupan hyllyiltä niinkuin on jo usein tapahtunutkin.
EU:n pienjännitedirektiivin mukaan valmistajan vakuutus riittää takaamaan sähkölaitteem turvallisuuden. Suomessa tämä merkitsi jo ETA-vaiheessa sähkölaitteiden tyyppihyväksynnän lopettamista. Kuluttajissa tämä herätti levottomuutta. Nykyisin uusi Turvatekniikan keskus vastaa ns. markkinavalvonnasta. Virheellisiä tuotteita on löydetty ja määrätty palautettavaksi, mutta epävarmuustekijänä tässä menettelyssä on se, että tuotteen palauttaminen riippuu siitä, saavatko kaikki ko. tuotteen ostaneet kuluttajat tiedon asiasta.

VALVONTA

Kauppariitojen vähentämiseksi on aikoinaan otettu käyttöön CE-merkki, jolla valmistaja vakuuttaa tuotteen vastaavan sille asetettuja vaatimuksia. Valmistajan vakuutuksista huolimatta on esimerkiksi lelumarkkinoilta tavattu kemiallisten tai fyysisten ominaisuuksien kannalta vaarallisia leluja.
Toinen luotettavuuden takuu ovat standardit, joita tuottajat voivat vapaaehtoisesti käyttää. Standardien mukaisuutta testataan laboratorioissa ja testauslaitoksissa, joiden luotettavuus puolestaan varmistetaan akkreditointijärjestelmän avulla. Eurooppalaisen testaus- ja sertifiointijärjestön valvoman laitoksen antama tuotesertifikaatti on luotettava asiakirja. Näin ollen kuluttaja hyötyy näistä monimutkaisista ja byrokraattisista järjestelmistä. Mutta tällaisessa ilmapiirissä ei kannata enää puhua pohjoismaisen hyvinvointivaltion kuluttajansuojasta.
Päätökset tehdään nyt markkinoilla. Meidän kuluttajien pitäisi pystyä valtaamaan meille kuuluva rooli markkinoiden sääntelijöinä oikeilla valinnoilla tavarapaljouden keskellä.