|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Uusittu 18.12.97 Teuvo Junka: EU:N NETTOMAKSAJAT JA NETTOSAAJAT VUOSINA 1995-1996 EU:n tilintarkastajat julkaisivat marraskuun puolivälissä raporttinsa EU:n varainhoidosta vuonna 1996. Sen perusteella voidaan selvittää suhteellisen hyvin, paljonko kukin jäsenmaa maksoi EU:lle ja paljonko se siltä sai. Eli mikä oli maan nettomaksutilanne vuonna 1996. Tilintarkastajat käsittelevät raportissaan vain EU:n talousarvion ja jäsenmaiden välisiä rahavirtoja; eivät lainkaan talousarvion ulkopuolella olevien Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) rahoja. Uusille jäsenmaille Suomelle, Ruotsille ja Itävallalle EIP ja EHTY olivat vielä vuonna 1996 verraten suuri maksurasitus. Nämä maksut on valtion talousarvion kautta kerätty uusien jäsenmaiden veronmaksajilta. Siksi tilintarkastajien lukujen ohella oheiseen taulukkoon ja kuvioon on otettu mukaan myös uusien jäsenmaiden maksut näille EU:n talousarvion ulkopuolella oleville yhteisöille. Suomi maksoi EU:lle viime vuonna noin 6,3 miljardia markkaa ja sai takaisin 5,8 miljardia markkaa. Siten Suomen nettomaksu EU:lle oli runsas 0,5 miljardia markkaa. Se jäi noin 0,8 miljardia pienemmäksi kuin mitä EU:n talousarviossa vuodelle 1996 oli alunperin arvioitu. Valtaosaltaan tämä pienentyminen johtui EU:n talousarvioon vuonna 1995 syntyneestä ylijäämästä, joka käytettiin jäsenmailta vuonna 1996 perittävien maksujen pienentämiseen. Kahden ensimmäisen vuoden aikana Suomi on maksanut EU:lle nettomaksua yhteensä runsaat 2 miljardia markkaa. Toisin kuin valtiovarainministeriö (VM) ja ulkoasiainministeriö (UM) syksyllä 1994 väittivät Suomi ei ole siis missään vaiheessa ollut nettosaaja EU:lta. Kun nyt kahden ensimmäisen vuoden aikana nettomaksu on ollut keskimäärin miljardi markkaa vuodessa ja kun VM ja UM ennen kansanäänestystä väittivät Suomen nettotulon EU:lta nousevan 1,5 miljardiin markkaan vuodessa, EU-eliittimme "ennustevirhe" on 2,5 miljardin tasoa. Jatkossakaan Suomi ei ole tulossa EU:ssa nettosaajaksi. Kun Suomen valtiolle EU:lta tullut siirtymätuki (vuosina 1995-1996 keskimäärin 1,8 mrd. mk vuotta kohti) loppuu kokonaan ensi vuoden lopussa, EU:lta saatavien rakennerahasto- ja muiden tulojen täytyisi kasvaa melkoisesti, mikäli Suomi aikoo päästä nettosaajaksi EU:ssa. Jatkossa Suomen maksettavaksi tulee lisäksi uusi muutaman sadan miljoonan markan maksu vuodessa Euroopan kehitysrahastoon nk. Lome´n sopimuksen rahoittamiseen. Jäsenmaiden nettomaksun kokonaismäärä ei vielä kerro, kuinka paljon muihin maihin verrattuna maa hyötyy tai kärsii rahallisesti EU-jäsenyydestä. Suurella maalla maksujen kokonaismäärä on luonnollisesti suurempi kuin pienellä maalla. Havainnollisuuden lisäämiseksi oheisessa kuviossa nettomaksu ja nettotulo on muutettu markoiksi asukasta kohti. Suurimmat asukasta kohti lasketut nettomaksajat olivat viime vuonna Luxemburg, Hollanti ja Saksa. Rikkaina maina niiden bruttomaksut ovat huomattavasti EU:n keskitasoa suuremmat. Kun maat saavat maataloustukea ja rakennerahastotukea selvästi EU:n keskitasoa vähemmän, niiden nettomaksut nousevat suuriksi. Toisaalta tässä ei tule näkyviin se hyöty, jonka Luxemburg saa siitä, että EU:n isoja hallintoyksiköitä asustaa maassa. Hollannin nettomaksua nostaa selvästi muita maita suuremmat tullimaksut EU:lle. Hollanti nousi nyt Saksan ohi toiseksi suurimmaksi nettomaksajaksi/asukas. Ranska sai EU:n koko maataloustuesta noin 25 %. Kun Ranskan bruttomaksut EU:lle olivat suurin piirtein keskitasoa, Ranskan pienehkö nettomaksu johtui pitkälle sen saamista suurista maataloustuista. Huomionarvoista on, että Ranskan nettomaksu asukasta kohti on pienempi kuin Suomen. Uusien jäsenmaiden Suomen, Ruotsin ja Itävallan nettomaksut asukasta kohti pienentyivät vuonna 1996 edellisestä vuodesta. Kaikkien kohdalla suurin syy tähän oli se, että EU:n maataloustuki vuodelta 1995 tuli näihin maihin viivästyneenä vasta vuoden 1996 puolella. Tanskaa lukuunottamatta EU:n nettosaajat olivat nk. köyhiä jäsenmaita. Tanskan EU:lta saama maataloustuki/asukas on noin kolminkertainen keskitasoon verrattuna eli selvästi suurempi kuin missään muussa rikkaassa EU-maassa. Tämä teki Tanskasta edelleen nettosaajan.
Kuva 1.EU-maiden nettomaksu (-) tai nettotulo (+) vuosina 1995 ja 1996, mk/asukas (1 ecu =5,85 mk) |