SUOMEN NETTOMAKSU V. 1995 = 1,97 mrd mk !

Julkaistu Tiedonantajassa 5.12.1996, julkaistaan kirjoittajan luvalla.

Teuvo Junka

EU:n nettomaksajat ja nettosaajat vuonna 1995

Vielä keväällä 1994 virallisella tasolla tehdyt laskelmat osoittivat, että ensimmäisenä jäsenyysvuotena Suomi saisi EU:lta suurin piirtein yhtä paljon kuin se sinne maksaisi. Tämä arvio sisältyi myös siihen valtioneuvoston tiedotteeseen, joka jaettiin äänioikeusilmoituksen yhteydessä kaikille äänioikeutetuille.

Sittemmin EU-gallupit panivat Ahon hallituksen pois tolaltaan. Niinpä aivan kansanäänestyksen kynnyksellä syksyllä 1994 ulkoasiainministeriö ja valtiovarainministeriö ryhtyivät levittämään sanomaa, että "mikäli Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi, EU tukee Suomen kansantaloutta vuonna 1995 nettomääräisesti 1,5 miljardilla markalla". Tämä hämmästyttävä tulos saatiin aikaan kahdella lähinnä hihasta vedetyllä arviolla: vuonna 1995 EU:n väitettiin maksavan rahaa maatalouden interventiorahastoon 1500 miljoonaa markkaa ja koulutus- ja tutkimusrahastoihin 640 miljoonaa markkaa. Nyt tiedetään, että interventiorahastoon tuli EU:lta vuoden 1995 aikana rahaa vain 304 miljoonaa markkaa ja tutkimustoimintaan vaivaiset 39 miljoonaa markkaa.

Varsinkin valtiovarainministeriö on nähnyt koko ajan paljon vaivaa sen uskottelemiseksi, että Suomi oli vuonna 1995 nettosaaja. Tähän propagandatyöhönsä se sai yllättäen apuun myös Tilastokeskuksen. Se julkaisi viime elokuun lopulla julkaisun, jonka mukaan "toisin kuin muut uudet EU-maat, Suomi oli nettosaaja vuonna 1995". Väite on valheellinen. Siitä huolimatta tämä Tilastokeskuksen "tieto" levitettiin STT:n ja radiouutisten kautta läpi koko maan paikallislehtiä myöten. Samaa valheellista tietoa Tilastokeskus jakoi sittemmin myös Tietoaika-lehtensä välityksellä. Kun tiedon paikkansapitämättömyys tuli julki, Tilastokeskus lupasi "palata asiaan, jos aihetta ilmenee" (johtaja Jeskanen-Sundström HS:n mukaan).

Aihetta on ilmennyt riittämiin. Viimeisin aihe olisi ollut EU:n tilintarkastajien raportissa 12.11.1996 julkaistut tiedot. Näkyvästi vaikkakin osin epäonnistuneesti näitä tietoja on julkaissut vain Helsingin Sanomat. STT:oa, radiouutisia ja muita lehtiä nämä tiedot eivät ole kiinnostaneet. Eivät ilmeisesti myöskään Tilastokeskusta, joka edelleen mainostaa em. väärää tietoa sisältävää julkaisuaan mm. internet-sivuillaan.

Oheisessa taulukossa yläosa perustuu EU:n tilintarkastajien raportissa esitettyihin tietoihin Suomen ja EU:n välisestä rahaliikenteestä. Tilintarkastajat käsittelevät raportissaan vain EU:n talousarvion ja jäsenmaiden välisiä rahavirtoja; eivät lainkaan talousarvion ulkopuolelle olevien yksiköiden kuten Euroopan investointipankin ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön rahoja. Koska viimeksi mainitut rahavirrat eivät olleet mukana Helsingin Sanomain artikkelissa (27.11.96), uusien jäsenmaiden nettomaksut olivat artikkelissa 0,5 - 1,0 miljardia markkaa todellista pienemmät.

EU:n tilintarkastajien raportin mukaan EU maksoi maataloustukea Suomelle vain 357 miljoonaa markkaa vuonna 1995. Se on lähes kokonaan interventiorahastolle maksettua tukea. Valtiovarainiministeriön laskelmissa vuodelle 1995 on merkitty maataloustukea yhteensä 2229 miljoonaa markkaa, vaikka siitä noin 1900 milj. markkaa tuli Suomeen vasta vuonna 1996.

Kun kaikki Suomesta todella rahana maksetut erät otetaan huomioon kassaperusdteisina, Suomen nettomaksu EU:lle oli lähes 2 miljardia markkaa vuonna 1995. Ilman siirtymätukea nettomaksu olisi ollut peräti 4,7 miljardia markkaa. Uusille jäsenmaille ensimmäisenä jäsenvuotena annetut siirtymätuet olivat verraten suuret mm. juuri siksi, että EU:n maataloustukien maksatuksen tiedettiin siirtyvän vuoden 1996 puolelle. Tätäkin taustaa vasten on perusteetonta, että Suomen valtiovarainministeriö katsoo laskelmissaan vuoden 1996 puolella tulleen maataloustuen tulleenkin jo vuonna 1995. Kirjaamalla samaa asiaa kahteen kertaan ensimmäiselle EU-vuodelle saatiin isoja pluslukuja.

EU:n tilintarkastajien raportissa (julkaistu suomeksi Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä C 340, 12.11.1996) esitetään tiedot jäsenmaiden maksamista maksuista ja saamista tuloista. Niiden erotuksena saadaan selville jokaisen jäsenmaan nettomaksutilanne Jäsenmaiden maksuissa ovat kaikki oheisen taulukon yläosassa olevat tiedot.

Taulukko 1.

Maksut ja tulot Milj. mk EU:n talousarvio (EU:n tilintarkastajien laskelmat):

Maksut EU:n talousarvioon:

* Nk. perinteiset omat varat yhteensä, siitä: 886
- Tullit 792
- Maatalousmaksut 73
- Sokerin- ja isoglukoosin tuotantomaksut 21
* Arvonlisäveropohjaan perustuva maksu (ALV-maksu) 3245
* Bruttokansantuloon perustuva maksu (BKTL-maksu) 1118
= Maksut yhteensä 5249

Tulot EU:n talousarviosta:

* Siirtymäkauden tuki 2734
* Tullien yms. kantopalkkiot 89
* Rakennerahastotuet 948
* Maataloustuet 357
* Tuet tutkimustoimintaan 39
= Tulot yhteensä 4167

= Suomen nettomaksu EU:n talousarvioon (tulot - maksut) -1082

Suomen maksut EU:n talousarvion ulkopuolelle ja muut huomioon otettavat erät:

* Maksut Euroopan investointipankille 484
* Maksut Euroopan hiili- ja teräsyhteisölle, siitä: 44
- Valtion maksut 34
- Terästeollisuusyritysten tuotanomaksut 10
* Europarlamentin jäsenten palkat 5
* Vuonna 1995 maksettuja ALV- ja BKTL-maksuja, jotka on myöhemmin hyvitetty takaisin 360

= Edelliset maksut yhteensä 893
= Suomen todellinen kassaperusteinen nettomaksu EU:lle -1975 milj.mk

Tuloihin sisältyvät EU:n nk. toimintamenot; mukana ei ole komission ja muiden toimielinten varsinaisia hallintomenoja. Näitä toimintamenoja EU maksoi viime vuonna lähes 360 miljardia markkaa. Tähän summaan sisältyy kuitenkin noin 31 mrd. markkaa sellaisia menoja, joita ei voida kohdistaa eri jäsenmaille. Lisäksi summaan sisältyy yhteensä noin 7 mrd. markkaa sellaisia menoja, jotka raportissa on kyllä kohdistettu eri jäsenmaille mutta tätä kohdistamista voidaan pitää perusteettomana. Valtaosa näistä menoista (tai jäsenmmaille merkityistä tuloista), johtuu EU:n hallinnollisten yksiköiden sijainnista ko. maissa. Aikaisemmista raporteistaan poiketen tilintarkastajat ovat nyt "pystynee" kohdistamaan myös kehitysyhteistyömenojaan ja Keski- ja Itä-Euroopan maille antamiaan tukia eri jäsenmailleen. Kun nämä yhteensä 38 mrd. markkaa vähennetään EU:n toimintamenoista, jäljelle jää noin 321 mrd. markkaa, jotka voidaan katsoa jäsenmaiden EU:lta saamiksi tuloiksi.

HS:n 27.11.1996 julkaisemassa artikkelissa eri maiden nettomaksuista esitettiin kuvio, jossa maiden nettomaksut oli muutettu miljardeiksi markoiksi. Kuvio oli ehkä harhaanjohtava, koska vertailussa jäsenmaiden koko ei tullut esiin. Oheisessa kuviossa tämä vika on korjattu laskemalla nettomaksu ja nettotulo markkoina asukasta kohti.

Kuvio 1. Eri jäsenmaiden nettomaksut EU:lle, mk/asukas.

Suurin asukasta kohti laskettu nettomaksaja on Luxemburg. Rikkaana maana sen ALV- ja BKTL-maksut ovat huomattavasti EU:n keskitasoa suuremmat. Kun maa ymmärrettävistä syistä saa maataloutukea ja rakennerahastotukea selvistä EU:n keskitasoa vähemmän. Samoista syistä myös Saksan nettomaksu nousee selvästi muita suuremmaksi. Hollannin nettomaksua nostaa selvästi muita maita suuremmat tullimaksut EU:lle. Maataloustukea Hollanti saa enemmän kuin EU-maat keskimäärin, mutta rakennerahastotukea selvästi keskimääräistä vähemmän.

Englanti saa EU:lta tukea keskimääräistä vähemmän, mutta maksaa myös EU:lle maksuja keskimääräistä vähemmän. Englannin ALV-maksu asukasta kohti oli jopa pienempi kuin Suomen ja BKTL-maksukin asukasta kohti oli vain Suomen suuruusluokkaa.

Ranska sai EU:n koko maataloustuesta noin 25 %. Kun Ranskan maksut EU:lle olivat suurin piirtein keskitasoa, Ranskan pienehkö nettomaksu johtuu pitkälle sen saamista suurista maataloustuista. Jopa Suomen nettomaksu asukasta kohti oli Ranskaa suurempi.

Uusista jäsenmaista Suomen ja Ruotsin maksut EU:lle asukasta kohti olivat EU:n keskitasoa kieppeillä; Itävallan maksut olivat keskitasoa selvästi suuremmat. Kaikkien uusien jäsemaiden tulot EU:lta olivat EU:n keskitasoa pienemmät; erityisen vähän tuloja asukasta kohti sai Ruotsi. Yhteistä uusille jäsenmaille oli, että valtaosa EU:lta saaduista tuloista oli siirtymätukea.

Tanskaa lukuunottamatta EU:n nettosaajat olivat nk. köyhiä jäsenmaita. Tanskan EU:lta saama maataloustuki/asukas oli noin kolminkertainen keskitasoon verrattuna eli selvästi suurempi kuin missään muussa rikkaassa EU-maassa. Tämä teki Tanskasta edelleen nettosaajan.

Kreikan ja Portugalin bruttomaksut asukasta kohti olivat vain puolet EU:n keskiatasosta. Kreikan, Espanjan ja Portugalin suuret nettotulo EU:lta johtuvat suurista rakennerahastotuista ja lähes yhtä paljon maataloustuista.

Irlannin maksut EU:lle olivat keskitasoa lievästi suuremmat, mutta asukasta kohti lasketut maatalous- ja rakennerahastotuet olivat Irlannissa EU:n kaikista suurimmat. Irlanti sai maataloustukea asukasta kohti yli nelinkertaisen ja rakennerahastotukea lähes kuusinkertaisen määrän EU:n keskitasoon verrattuna. Näin Irlanti on EU:n selvästi suurin nettosaaja. Irlanti on siten ainoa maa, jossa EU on selvällä rahalla ostanut kansalaisten kannatuksen.

EU-rahavirtoja peukaloimalla minkään maan hallintoviranomaiset tuskin pystyvät hankkimaan EU-jäsenyydelle ainakaan pysyvää kansalaisten kannatusta.