Mitä EU:sta on sanottu
vuosina 1992-1996
"Jos meistä tulee Naton jäseniä, se vaikeuttaa muun muassa tavallisen ihmisen elämää. Miksi Natoon liittymisen sisäpoliittisia vaikutuksia ei ole käsitelty tiedotusvälineissä?"
- Hannu Salama Ilta-Sanomissa 5.4.2008
Hans Tietmayer, Saksan Bundesbankin johtaja, maaliskuu 1996 "Kilpailupaine tulee olemaan epäilemättä kovempi rahaliitossa... Mikään valtio ei saa myöskään, julkisesti tai salaa, kuvitella saavansa jotakin tulonsiirtoja...
Jos assymmetrinen shokki tapahtuu, rahaliiton jäsenvaltioiden täytyy, periaatteiden mukaisesti, vastata kansallisilla toimilla tarvittavien joustojen saavuttamisesta."
Saksan liittokansleri Helmut Kohl, 1992 "Tulevaisuus on saksalaisten käsissä, kun rakennamme Eurooppa-kotia ...
Seuraavan kahden vuoden aikana teemme Euroopan integraatiosta palautumattoman.
Se on kova taistelu, mutta voittamisen arvoinen."
Saksan liittokansleri Helmut Kohl, 1992 "Euroopan unionin kehityksen päässä on eurooppalainen armeija ja eurooppalainen poliisi."
Syyskuussa 1994 Saksan silloiset hallituspuolueet hyväksyivät julistuksen, jossa todetaan USA:n, Naton ja EU:n suhteista seuraavanlaisesti:
"Sellaisessa valtioiden yhteisössä, joka pitää itseään yhtenä unionina, kaikkien jäsenten on voitava nauttia samoista turvallisuustakeista. Tämä on edellytys jäsenyydelle. Jos osoittautuu, että USA:lla on halua, ei ainoastaan vastata velvoitteistaan nykyisellä alueella, vaan on valmis ulottamaan ne koskemaan ainakin niitä maita, jotka haluavat EU:n jäseniksi, niin tulee EU:n osallistua omaan puolustukseensa niillä alueilla, joissa ei ole Naton ydinaseita. Tulevaisuudessa tämä merkitsee Naton muuttamista liitoksi, jonka puitteissa EU, USA ja Kanada tasa-arvoisesti kantavat vastuun ja muodostavat yksikön, joka pystyy tehokkaasti toimimaan." WEU:n asiakirjassa "Ydinaseiden rooli ja tulevaisuus 19.5. 1994 EU:n puolustuksen ydin ilmaistaan sen kohdassa 330 näin:
" Keskustelu EU:n ydinpelotteesta on totuuden hetki rakennettaessa Euroopan poliittista unionia."
Eskimoita Suomessa!
Europarlamenti entinen puhemies Klaus Hänsch henkilökohtaisista elämyksistään päättyneellä virkakaudellaan, 1996 "Minun osaltani niihin (elämyksiin) kuuluvat keskustelut eskimoiden kanssa Pohjois-Suomessa
arkielämästä Euroopan ankarimmassa ilmastossa."
Erik Åsbrink, Ruotsin valtiovarainministeri/Dagens Nyheter/oma artikkeli 28.8.96
"Ruotsin EMU-jäsenyys saattaa johtaa matalampiin korkoihin ja matalampaan inflaatioon. Mutta on olemassa myös huonoja puolia. Mahdollisuudet torjua talouden häiriöitä pienenevät. Sen lisäksi luovumme eräästä osasta demokratiastamme - lopputuloksena myöskin vero- ja finanssipolitiikka keskitetään."
Göran Persson, Ruotsin pääministeri/Svenska Dagbladet/oma artikkeli 29.12.96 :
"Jos vero- ja muu tulo- ja menopolitiikka viedään yhteiselle ylikansalliselle ja poliittiselle tasolle, se vaatii käsittääkseni että uudistettu EU-parlamentti päättää eurooppalaisen tason veroista. Siinä tilanteessa EU-yhteisön luonne muuttuu. Suvereenien valtioiden välisestä yhteistyöstä kehitys kulkee kohti eurooppalaista liittovaltiota. Silloin EU muuttuu aivan toisenlaiseksi EU:ksi kuin se EU, jolle Ruotsin kansa, tietynlaisen tuskan ja pitkän sekä repivän keskustelun jälkeen, sanoi kyllä"
Carl Tham, Ruotsin opetusministeri/Dagens Nyheter/oma artikkeli 29.12.96 Otsikkona:
"EMU lisää työttömyyttä" "EMU tulee muutamilla alueilla johtamaan sosiaalisiin oloihin, joita on mahdotonta hyväksyä. Saamme politiikan, josta määräävät pankinjohtajat, joita ei voida erottaa toimestaan. Tasoittavia tulonsiirtoja ei sallita. EMU tarkoittaa täten demokratian tahallista heikentämistä. Samalla vähätellään epäluuloja; sanotaan, että ihmiset eivät ymmärrä parastaan. Projektin nostaminen sodan tai rauhan kysymykseksi edustaa sitä paitsi sellaista retoriikkaa, joka on johtanut valtioita ja kokonaisia maanosia onnettomuuteen."
Herald Tribunen artikkelisarja EMU:sta vuodelta 1996:
"Euroopan johtajat ovat näköjään valmiita hyväksymään pysyvän korkean työttömyyden vielä muutaman vuoden toteuttaakseen rahaunionin."
Livio Caputo, Forza Italian senaattori, entinen Eurooppa-asioiden ministeri/The European 20.-26.6.96:
"Berlusconin hallituksen kaaduttua vuoden 1994 lopussa Italian Eurooppa-politiikka on tehnyt selvän pro-Saksa käännöksen, jopa siihen pisteeseen asti, että kommentaattori puhuvat jo Italian liittämisestä (Anschluss) Bonn-Pariisi-liittoutumaan... Tilanteessa, jossa edelleen vallitsee erimielisyyksiä Saksan ja Ranskan välillä, erityisesti koskien ministerineuvoston enemmistöäänestyksiä ja EU-parlamentin vallan kasvattamista, Italian keskusta-vasemmisto koaliitio on luopunut kaikista yrityksistä kehittää omaa politiikkaansa hallitusten välistä konferenssia varten. Se suuntaa energiansa tasoittamaan Saksan tietä kohti federalistista Eurooppaa."
Sir James Goldsmith, Referendum Partyn (Kansanäänestys-puolue) puoluekokouspuheessa 19.10.96:
"Tiedämme kaikki, että tämä tulee vaatimaan meiltä koko energiamme, että se tulee vaatimaan taloudellisia uhrauksia, että meitä tullaan häpäisemään, siteraamaan väärin ja jopa tekemään vastustajan taholta naurunalaiseksi. Mutta tämä ei pelota meitä. Emme pelkää häpeää tai epäonnistumista, vaikka pidämmekin enemmän menestyksestä. Emmekä ansaitse kiitosta. Kun näemme tämän traagisen onnettomuuden tapahtuvan silmiemme edessä, emme pysty olemaan tekemättä mitään - meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin taistella."
Hans Tietmeyer, Saksan keskuspankin pääjohtaja HS 29.11.97
"EUn tulevan keskuspankin tulee olla mahdollisimman riippumaton. Keskuspankin johtoon valittavat ovat ensisijaisessa vastuussa yhteisen valuutan vakaudesta. Heidän pitää pystyä tekemään päätöksiä, jotka eivät aina ole mieluisia kaikille jäsenvaltioille." Hans Tietmeyer, Saksan keskuspankin pääjohtaja
Der Spiegel 48/1997
"Jokaisen maan tulee harkita, pystyykö se pitemmän päälle elämään eurooppalaisen valuutan ja yhteisen valuutan kanssa. Koska taloudellista kehitystä ei voida enää korjata vaihtokurssien avulla, työmarkkinoille ja kansallisille finanssijärjestelmille saattaa aiheutua voimakkaita sopeutumispaineita. Haluaisin kaikkien tietävän tämän etukäteen, jotta asiassa ei tule myöhemmin katkeraa heräämistä." Martin Feldstein, Harvardin yliopiston talousprofessori sekä presidentti Reaganin entinen talousneuvonantaja
The European 20-26.11.97
"Kun euro toteutuu, Eurooppa suuntautuu kohti matalampaa elintasoa. Jos Euroopan unionin lainsäädäntö onnistuu estämään jäsenmaita kilpailemasta toistensa kanssa, ne tulevat olemaan kollektiivisesti vähemmän kilpailukykyisiä muuhun maailmaan nähden. Pahimmillaan tämä konflikti voisi eskaloitua pitkäaikaiseen Eurooppaan jakoon kahteen luokkaan, jolla voisi olla vakavia taloudellisia, poliittisia ja lopulta sotilaallisia seurauksia sekä euron sisä- että ulkopuolella oleville." Lawrence Lindsey, juuri eläkkeelle siirtynyt American Federal Reserve'n (kultavarasto) johtokunnan jäsen
The European 20-26.11.97
"Lindsey korostaa että huomattavia alueellisia eroja Amerikan taloudellisessa kehityksessä lievennetään itsekorjaavilla ja stabiloivilla mekanismeilla. Kaksi avainkorjausmekanismia ovat työvoiman liikkuvuus sekä fiskaaliset siirrot yhteisen verotusjärjestelmän kautta. Euroopan unionilta puuttuvat nämä molemmat mekanismit." Milton Friedman, Nobel-palkinnon saaja
The European 20-26.11.97
"Euro tulee kärjistämään poliittisia tunteita ja johtamaan hajottaviin ristiriitoihin aiheuttamalla poikkeuksellisia taloudellisia shokkeja, joita olisi voitu muuten korjata muuttamalla vaihtokursseja. Eurooppa on hyvä esimerkki alueesta, joka on epäedullinen yhteisen valuutan kannalta." Bernard Conolly, englantilainen entinen EU-komission johtava virkamies, kirjoittanut kirjan "Euroopan mätä sydän" The European 23.-29.1.1997
"Avoimessa maailmantaloudessa, jossa pääoma on vapaa liikkumaan maasta maahan, on ratkaisevaa, että valuutat voivat nousta ja laskea toisiinsa nähden vastatakseen korkomuutoksiin ja odotuksiin taloudellisessa toiminnassa. Ainoa argumentti yhteisen valuutan puolesta on poliittinen."
Månadens Affärer Marraskuu, 1996
"EU:n yhteiset työmarkkinat ovat epäonnistuneet täysin. EU:n 370 miljoonasta asukkaasta vähemmän kuin 1% työskentelee kotimaan ulkopuolella."
Paperiliitto ja MTK metsäteollisuuden seminaarissa HS 2.9.97
"Yhdysvaltain dollarista ja Ruotsin kruunusta tulee merkittävä uhka metsäteollisuudelle Suomen liittyessä Euroopan rahaliittoon Emuun 1999."
Göran Persson, Ruotsin pääministeri HS 21.10.97
"Talouslehti Veckans Affärerille antamassaan haastattelussa Persson sanoi myös epäilevänsä, että Emun myötä paineet EU:n kehittymiselle liittovaltion suuntaan voivat lisääntyä. En halua federalistista kehitystä. Ruotsin kansa ei ole päättänyt liittyä liittovaltioon. Emu voi hyvinkin vaatia eurooppalaista veropolitiikkaa, Persson sanoi Veckans Affärerille."
Heikki Patomäen ja Petri Minkkisen raportti: "The Politics of the Economic and Monetary Union" (Talous- ja rahaliiton politiikkaa), ulkopoliittinen instituutti Hufvudstadsbladet 27.3.97
"Se uusliberalismi, joka on Emun perustana on ristiriidassa perinteisen eurooppalaisen hyvinvointivaltion ja sen arvojen kanssa, sanotaan raportissa. Patomäki ja Minkkinen toteavat omassa kappaleessaan, että Emu on poliittinen eikä taloudellinen projekti".
Adrian Evans, Lazard Brothers-investointipankin (yksi Euroopan johtavista investointipankeista) toimitusjohtaja HS 1.12.97
"Investointipankki Lazard Brothersin toimitusjohtaja Adrian Evans on yksi euroskeptikko. Hän pelkää, että euro-valuutta aiheuttaa syviä ristiriitoja EU-maiden välille. Emussa ollaan täysin tuntemattomalla maaperällä. Ei liene mahdotonta, että Emu-maallekin voi tulla vakavia talouden ongelmia, jotka tekevät sopeutumisen rahaliittoon vaikeaksi. Poliittisesti voi käydä sietämättömäksi mukautua Emun sanelemaan raha- ja talouspolitiikkaan."
Jouni Riskilä, Kunta-alan ammattiliiton KTV:n puheenjohtaja HS 11.3.97
"KTV:n puheenjohtaja Jouni Riskilä näki suuren ja todellisen vaaran siinä, että Suomessa valtion ja kuntien työntekijät joutuisivat supistuspaineiden alla joustopuskureiksi siten, että pätkätyöt ja muut epätyypilliset työsuhteet joustaisivat tilanteiden mukaan."
The European, pääkirjoitus 25.9.-1.10.97
"Eurosta piti tulla sementti, joka sitoo Euroopan unionin yhteen. Nykyisen tilanteen valossa on todennäköisempää, että siitä tulee unionia tuhoon vievä väline. Eurooppa kiirehtii rahaliittoon, jonka perusta on puutteellinen ja jonka seuraamuksista sen arkkitehditkään eivät ole perillä."
Manfred J.M. Neuman, Saksan valtiovarainministeriön tieteellisen neuvoston puheenjohtaja Der Spiegel, 8/1997
"Spiegel: Ketkä ovat pääuhreja, jos euro otetaan liian aikaisin käyttöön?
Neuman: Silloin viime kädessä kansalaiset maksavat kustannukset. Muutamat heistä jäisivät työttömiksi ja se saattaisi merkitä kaikkien kohdalla elintason laskua."
Wilhelm Nölling, Hampurin yliopiston talousprofessori, 1982-92, Saksan keskuspankin johtokunnan seniori-jäsen The European Journal, maaliskuu 1997
"Itse asiassa taloudellinen ja sosiaalinen tilanne suurimmassa osassa Eurooppaa on huonontunut dramaattisesti. Työttömyys oli noin 14 miljoonaa vuonna 1991 ja vuonna 1995 se nousi lähes 19 miljoonaan. Maastrichtin sopimus on mielestäni vaikuttanut tähän Euroopan heikkoon talouskasvuun."
Frederick Forsyth'n avoin kirje kansleri Helmut Kohlille, englantilainen jännitysromaanien kirjoittaja (Shakaali ym.) Der Spiegel 14/1997
"Kääntykää taas vanhalle tielle, herra Kansleri. Saksalaisten pitäisi taas olla saksalaisia eikä puolen Euroopan maksumiehiä vanhan bismarckilaisen unelman takia. Me britit olemme täällä, me odotamme. Me haluamme olla teidän ystäviänne, partnereitanne, yhteistyökumppaneitanne, muttei taloudellisia alamaisianne. Onko se niin paha? Onko se saksalaisvihamielistä? Saksalaiset pitäkööt oman markkansa - olette tehneet hemmetin paljon töitä sen eteen. Tapetoikoon Santer-tylsimys seinänsä Brysselin seteleillä. Ja me pidämme puntamme - se ei ole mitenkään hullumpi, se vanha daami (nainen), joka meillä on ollut jo lähes tuhat vuotta."
Vivianne Forrester, ranskalainen kirjailija, kirjoittanut Ranskan vuoden -96 bestsellerin "The Economic Horror" Newsweek 3.2.1997
"Eurooppa oli mainio poliittinen idea, josta ei ole tullut mitään muuta kuin taloudellinen valtapeli: tyypillinen anglosaksinen tapa tehdä bisnestä. Kaikki tarkoittaa joustoja, säätelyn purkamista ja alijäämien leikkaamista. Ajattelen, mitä tämä tarkoittaa inhimillisinä käsitteinä, ja tiedän, että alijäämät edustavat monen ihmisen kohdalla terveyden huoltoa, koulutusta - elämää.
Voimme taistella sitä Eurooppaa vastaan, jota ollaan kehittämässä. Vastarintaa tulee nousemaan - niin eliitin kuin muidenkin piirissä. Ja kun he sitten huomaavat, että ovat samalla aaltopituudella, heistä tulee todellinen poliittinen voima. Niin, sillä tavalla alkoi loppujen lopuksi Ranskan vallankumous."
Antonio Martino, ekonomisti ja Italian entinen ulkoministeri The European 23.-29.1.97
"En ole valuuttaa vastaan, mutta Maastrichtin sopimusta vastaan, sillä se ei tule viemään meitä sinne minne haluamme ja se saattaa murtaa Euroopan. Jos finanssimarkkinat hyväksyvät euro, se johtaisi Emun ulkopuolella olevien valuuttojen devalvoimiseen. Ne ottaisivat siten markkinaosuuden niiltä mailta, jotka ovat valuuttaunionissa."
Der Spiegel 40/1997 "KUILUYHTEISKUNTA
Osa ihmisistä on työttömänä, toiset kasvattavat pörssissä ja huippupalkoilla varallisuuttaan: köyhät ja rikkaat etääntyvät toisistaan Saksassa ja keskitason ihmisten keskuudessa kasvaa pelko putoamisesta - vaarallisilla seurauksilla. Miten paljon epätasa-arvoa demokratia kestää?"
Der Spiegel 47/1997 "AINA SAMAT TYHJÄT LUPAUKSET
Vuoteen 2000 mennessä työttömien määrä Saksassa puolitetaan, julisti kansleri Kohl viime vuoden keväällä. Siitä lähtien työtä etsivien määrä on vain kasvanut. Viisi talousviisasta (taloustutkimuslaitosten tutkijoita) tosin lupaavat, että Saksan talous tulevana vuotena (1998) tulee kasvamaan noin kolmella prosentilla - mutta työmarkkinoille ei muutosta ole odotettavissa. Noin puoli miljoonaa työpaikkaa häviää jo tänä vuonna, edelleen 174 000 työpaikkaa lopetetaan - synkän asiantuntijaraportin mukaan vuonna 1998. Ellei vielä enemmänkin."
The European 27.3.-2.4.97:
"Sveitsissä toimiva International Federation of White Collar Workers (FIET, Kansainvälinen liikealan Ammattiliitto) on teettänyt tutkimuksen nimellä "Keskuspankkitutkimus" selvittääkseen, mitkä ovat EMU:n vaikutukset virkailijoiden työttömyyteen. FIET:in arvio on, että EMU:n myötä katoaa 200 000 - 500 000 työpaikkaa. FIET:in pääsihteeri Philip Jenningsin mukaan pankit kieltävät tämän, eivätkä suostu kertomaan omia lukujaan."
John Lauhgland, artikkelitoimittaja Wall Street Journalissa The European 23.-29.1.1997
"Euroopan integraation perusideologia on epäliberaali ja tulee tuhoamaan demokratian. Raha on määritelmiltään rajoittamaton valtiovallan harjoituksen väline. Jos se siirretään kansallisista instituutioista ylikansallisille elimille, sillä on laajakantoisia perustuslaillisia seurauksia."
Peter Vanderbruggen, Belgialainen toimittaja ja ekonomisti The European 23.-29.11.97
"Belgiassa rahaliittoa kaupataan taloudellisena pelastuksena. Mutta työntekijät joutuvat valitsemaan työttömyyden tai matalampien palkkojen välillä."
70 hollantilaisen taloustieteilijän EMU-julkilausuma Julkaistu de Volkskrantissa 13.2.1997
"EMUN MYÖTÄ EUROOPPA VALITSEE VÄÄRÄN TIEN
Me allekirjoittaneet (kaikki hollantilaisia taloustieteilijöitä) odotamme kasvavalla huolestuneisuudella hetkeä, jolloin Euroopan talous- ja rahaliiton kolmas vaihe alkaa. Maastrichtin sopimus, joka astui voimaan 1 marraskuuta 1993 merkitsi monessa mielessä kehityksen loppua, erityisesti mitä tulee demokratiaan, työllisyyteen, tulonjakoon, ympäristöön sekä köyhyyden poistamiseen sekä unionin sisä- että ulkopuolella. Kaiken lisäksi sopimus perustuu epäilyttäviin taloudellisiin oletuksiin.
Mikään ei ole muuttunut paremmaksi sen jälkeen. Päinvastoin Emuun valmistautumisella on ollut kova hinta mukaanlukien lisääntynyt työttömyys ja sosiaalinen levottomuus. Emu on osoittautunut pelkäksi monetaristiseksi projektiksi.
Dublinissa hyväksytty "Vakaussopimus" on vahvistanut tätä kehitystä, valtion talouspoliittinen liikkumavara, erityisesti sosiaalisten ja ekologisten kysymysten hoidossa, on tullut pienemmäksi kuin koskaan. Sen sijaan, että Emu synnyttäisi modernin eurooppalaisen hyvinvointivaltion, Emu luo institutionaaliset puitteet vielä pidemmälle menevälle kansallisen sosiaali- ja fiskaalipolitiikan ohjaukselle ja Euroopan julkisen sektorin alasajolle. Sosiaalisesta, ekologisesta ja demokraattisesta näkökulmasta tarkastellen tämä ei ole lainkaan toivottavaa. Myös taloudellinen hyöty on kyseenalainen."
330 eurooppalaisen ekonomistin kirje päättäjille, allekirjoittajia oli lähes kaikista EU-maista
Kirje julkaistiin useissa eurooppalaisissa lehdissä 12.6.1997
" Tämä EMU, lyhyesti sanottuna, ei ole hyvä malli laajalle eurooppalaiselle talousintegraatiolle. Olette ehkä toimineet uskossa, että ekonomistit ovat yhtä mieltä Emusta ja, vaikka kaikki aiheutuvat muutokset ovat hyvin huolestuttavia sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta, ne ovat kuitenkin tarpeellisia taloudellisista syistä. Näin ei ole.
EMU:lle ei ole olemassa mitään vahvaa tieteellistä perustaa ja moni meistä on kiinnittänyt tähän tosiasiaan huomiota ammattilehdissä ja muissa tilanteissa. Sen vuoksi me vetoamme teihin, että arvioisitte EMU-projektin uudelleen. Emme pyydä teitä lopettamaan eurooppalaista yhteistyötä, päinvastoin.
Yhteinen valuutta ja rahapolitiikkaa voisi tarjota huomattavia etuja. EMUa ohjataan kuitenkin peruuttamattomasti sovituilla kriteereillä ja dogmeilla. Viisasta talouspolitiikkaa ei tule korvata kurinalaisilla säännöillä, vaan siinä tulee ottaa huomioon valitsevat olosuhteet. Tämä on myös demokraattinen kysymys: EMUn rakenne vapauttaa väärällä tavalla Teidät ja kolleeganne arvokkaasta demokraattisesta velvollisuudestanne kantaa poliittinen vastuu valinnoistanne.
Vallitsevissa oloissa EMU ei tarjoa minkäänlaista mahdollisuutta kantaa vastuuta ympäristöongelmista, Euroopan 20 miljoonan työttömän ja 50 miljoonan köyhän auttamisesta tai hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta ja laajentamisesta."
EMU-mielipidemittaukset EU-komission Eurobarometri-tutkimus 27.11.97
Vain 47 % EU-maiden asukkaista kannattaa Emua.
Emun kannatus eri maissa: Saksassa vain 32%, Englanti vain 26 %, Ruotsi 33 % ja Suomi 29%
Ainoastaan 46 % EU-maiden kansalaisista katsoo suhtautuvansa positiivisesti Euroopan unioniin. Tämä on matalin luku sitten vuoden 1981, jolloin 50 % suhtautui positiivisesti EY:öön.
Emanuel Todd, ranskalainen historioitsija/Dagens Nyheter 29.1.97 :
"Ranskalainen historioitsija Emanuel Todd ennustaa, että rahaunionin toteuttaminen tulee johtamaan Euroopan katastrofiin. Yhteisestä valuutasta on tullut Jumalan korvike, sanoo Todd. Ne kristillisdemokraatit ja oikeistolaiset miehet, jotka ohjaavat Eurooppaa, ovat menettäneet uskonsa Jumalaan ja korvaavat tämän uskomalla Ainoaan Valuuttaan ja keskuspankin erehtymättömyyteen."
Jean Francois Kahn, ranskalainen johtava liberaalien kyllä-linja edustaja Ranskan Maastricht kansanäänestyksessä/Dagens Nyheter 29.1.97:
"Uudesta Euroopasta tullee finanssimarkkinoiden ja suuryhtiöiden Eurooppa, jossa taloudellinen menestys maksetaan sosiaalisella taantumisella, sanoo Kahn."
Helmut Schmidt, Saksan entinen liittokansleri, muutoin valuuttaunionin puoltaja/Dagens Nyheter 29.1.97:
"Saksassa kritiikki ja poliittiset vaikeudet kasvavat. Selvät ja yksiselitteiset Eurooppa-poliitikot, kuten Helmut Schmidt - sinänsä valuuttaunionin kannattaja - ovat sitä mieltä, että rahaunionia toteutetaan ja rakennetaan väärällä tavalla. Sellainen deflatorinen politiikka, jota Schmidtin mukaan Saksan keskuspankki pakottaa koko Euroopan toteuttamaan, tulee johtamaan eurooppalaisen yhteistyö syvään sosiaaliseen ja poliittiseen kriisiin, ennustaa Schmidt."
Paul Krugman, amerikkalainen ekonomisti /Economist 31, elokuu 1996/Dagens Nyheterin sitaatti 29.1.97:
"Kaikki keskuspankit toimivat poliittisessa yhteydessä, jossa talouskasvu on yhtä tärkeä päämäärä kuin hintojen vakaus. Keskuspankkien on huomioitava tämä - ja ne kaikki tekevätkin niin (ei ainoastaan Federal Reserve). Mutta EMU-pankilta (EKP) puuttuu tällainen poliittinen yhteys (konteksti) ja politiikka tulee siten määräytymään puolivirallisten doktriinien ja erottamattomien pankinjohtajien kautta. Tämä tulee Krugmanin mukaan johtamaan vielä suurempaan työttömyyteen."
Sunday Independent 12.1.97, Irlanti:
"Sano päivää eurolle - vilkuta hyvästi työllesi. Ehkä ei kuitenkaan siinä tapauksessa, että olet poliitikko, virkamies tai Euroclubin jäsen, sen klikin jäsen, joka on vietellyt meidät unissakävelyyn EMU:un tammikuun 1. päivänä vuonna 1999, vähemmän kuin kahden vuoden päästä."
The Independent 16.1.97, Irlanti:
"Brysselissä tehdään vahvan Saksan ja Ranskan liittoutuman voimin suunnitelmia luoda yhtenäinen eurooppalainen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä... Suunnitelmat, jotka sisältyivät Independent-lehden käytössä olleisiin papereihin, mutta joita ei ole todennäköisesti toimitettu Britannian hallitukselle, ovat osa uuden "joustavan" Euroopan strategiaa... Uudet ehdotukset paljastavat, että Pariisi ja Bonn ovat sopineet strategian, jonka ne vakavasti harkitsevat ajavansa läpi, mikä todellisuudessa tulee olemaan osa kovan ytimen talouspolitiikkaa... Raportti ei avoimesti aja suoran verotuksen ja sosiaaliturvan harmonisointia, mutta korkeassa virassa olevat lähteet Brysselissä, Ranskassa ja Saksassa ovat signaloineet, että ne haluavat yhtenäistää myös nämä alueet EMU:n käynnistämisen jälkeen."
Wolfgang Schäuble, Saksan CDU parlamenttiryhmän johtaja, Kohlin povattu seuraaja/Newsweek 3.2.97:
"Talous- ja rahaunioni, sanoi Schäuble, on valtava askel kohti poliittista unionia. Ja seuraavan edistymisen on tultava yhteisen ulko- ja turvallisuupolitiikan ja institutionaalisten muutosten alueella. Tullette näkemään, että Euroopan juna menee eteenpäin nopeasti."
Manfred J.M Neuman, Saksan talousministeriön tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja/Der Spiegel 17.2.97:
"Spiegel: Ketkä ovat pääkärsijät, jos euroon siirrytään liian aikaisin? Neumann: Silloin kansalaiset maksavat tietenkin viime kädessä kustannukset. Jotkut heistä voivat joutua työttömiksi ja kaikkien kohdalla se voi tarkoittaa sitä, että he joutuvat supistamaan elintasoaan."
Wilhelm Hankel, taloustieteilijä/Der Spiegel 17.2.97:
"Spiegel: Liittokansleri Kohl haluaa yhdistää Euroopan eurolla. Hankel: Minä en pidä euroa dynaamisena voimana, vaan yksinkertaisesti dynamiittina. Tähän astinen integraatio vaarannetaan ja sosiaaliset konfliktit sekä yhteisöjen sisällä, että yhteisöjen välillä tulevat rajusti kasvamaan."
Presidentti Jacques Chirac lounaspuheessa Pariisissa 12.11.98 Elisabeth II kunniaksi.
" Euroopan tulee pystyä voimistamaan poliittista arvovaltaansa kansainvälisellä areenalla, laatimalla aito eurooppalainen puolustus."
Saksan ulkoministeri Joschka Fischer lehdistötilaisuudessa 17.11.98:
" Saksan puheenjohtajakaudella yritetään ottaa askel eteenpäin Euroopan turvallisuus- ja puolustusidentiteetin määrittelyssä."
Saint-Malossa 4.12.98 pidetyn ranskalais-saksalaisen huippukokouksen julkilausuma:
" Eurooppa tarvitsee vahvistettuja taisteluvoimia, jotka pystyvät reagoimaan nopeasti uusiin riskitilanteisiin ja jotka voivat nojautua kilpailukykyiseen ja vahvaan teolliseen ja puolustusteknologiseen perustaan."
Suomen pääministerin kotoiset puheet Helsingin Sanomissa 10.12.98 vaikuttavat olevan väärässä seurassa.
" Paavo Lipponen vakuuttaa, että Ranska ja Britannia haluavat kehittää vain kriisinhallintakykyä eikä yhteistä puolustusta."
Englannin pääministerin Tony Blairin visio 11.12.98 onkin erilainen:
"Puolueettomien maiden tulee itse päättää asemastaan tulevassa eurooppalaisessa turvallisuus- ja puolustusidentiteetissä. Puolueettomat maat eivät kuitenkaan voi olla osallistumatta kuluihin."
Itävaltalainen "Der Standard" raportoi Wienin 12.-13.12.98 pidetystä huippukokouksesta:
" Ranskalais-brittiläinen aloite EU:n omista puolustusvoimista sai enimmäkseen positiivisen vastaanoton." Tosin pääministeri Lipposen mukaan juuri nämä maat eivät halua yhteistä puolustusta...
Liittokansleri Gerhard Schröder puheessaan Haagissa 19.1.99:
" Olen vakuuttunut, että asemamme maailmassa koskien ulkomaankauppaa ja kansainvälistä finanssipolitiikkaa tulee ennemmin tai myöhemmin johtamaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka on nimensä arvoinen." Ja hän jatkoi: " kansallinen suvereniteetti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kohta pelkkää harhaluuloa."
EU:n ulkoministereiden Eltvillessä 15.3.99 pidetyssä epävirallisessa kokouksessa Saksa esitti muun muassa seuraavaa:
" Päämääränä on vahvistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä täydentää sitä kehittämällä yhteistä eurooppalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tämä vaatii toimintakapasiteettia, joka nojaa uskottavaan sotilaalliseen kapasiteettiin ja asianmukaisiin päätöksentekoelimiin."
Länsi-Euroopan unionin WEU:n pysyvä komitea hyväksyi Pariisissa 17.3.99 toimintasuunnitelman "Puolustuksen Aika", jossa se toteaa :
"Eurooppa tarvitsee omaa puolustuskapasiteettia" ja että se "hyväksyy täydellisesti Saint Malo kokouksen tulkinnan, että Eurooppa-neuvostolle annetaan valtuudet, hallitusten välisellä tasolla, päättää ja toimia Euroopalle tarpeellisella tavalla. Ei ole mitään järkeä rakentaa euro-unionia, jos Eurooppa ei pysty takaamaan kansalaisilleen rauhaa, turvallisuutta ja vapautta."
EU:n ulkosuhteiden komissaari Hans van den Broek totesi WEU:n 50 vuotisjuhlassa Brysselissä 17.3.99:
" WEU:n ja EU:n yhdistäminen on monimutkaista, niin kauan kuin kaikki eivät ole WEU:n jäseniä. Ehkä on tullut aika pyytää niitä EU:n jäsenmaita, jotka eivät nyt ole WEU:n jäseniä harkitsemaan asemaansa."
Esittäytyessään EU-parlamentille ensimmäistä kertaa 13.4.99 tuleva komission puheenjohtaja Romano Prodi totesi: "Euroopan unionin on Maastrichtin ja Amsterdamin sopimusten periaatteiden pohjalta kyettävä ajan mittaan luomaan omaa puolustuskapasiteettiaan ja jo nyt rationalisoitava puolustusteollisuuden voimavaransa."
Romano Prodi jatkoi aiheen käsittelyä parlamentissa käyttämässään puheenvuorossa 3.5.99 toteamalla:
"Euroopan unionin yhteinen puolustus on perustavanlaatuinen ehto rauhan ja vakauden ylläpitämiseksi."
Bonnissa 28.5.99 kokoontuneet EU-maiden ulkoministerit olivat yksimielisiä jatko-ohjelmasta. Selostaessaan lehdistölle epävirallisen kokouksen loppulauselmaa Saksan puolustusministeri Rudolf Scharping puhui siis myös Suomen Jan-Erik Enestamin suulla todetessaan:
"Odotamme, että Kölnin huippukokouksesta 3.- 4. 6. muodostuisi yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen alkusysäys. Tänään hyväksyimme määrätietoisen työohjelman 18 kuukaudelle, jotta saamme syvennettyä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhdentymistä ennen Ranskan puheenjohtajakauden alkua vuoden 2000 toisella puoliskolla."
Kysyttäessä onnistuuko Euroopan unioni Ranskan puheenjohtajakauden lopulla tekemään päätöksen yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Scharping vastasi: " Se olisi ihana tulos!" Kysymykseen eikö puolueettomilla mailla ollut mitään huomauttamista tätä prosessia vastaan, hän vastasi yksinkertaisesti: "Ei".
Yhteisessä julistuksessa Länsi-Euroopan unionista WEU:sta Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Hollanti, Portugali ja Iso-Britannia toteavat näin:
"WEU:n jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että tulee kehittää todellista eurooppalaista turvallisuus- ja puolustusulottuvuutta ja että eurooppalaisten vastuuta puolustusasioissa pitää kehittää siten, että rakennetaan asteittainen prosessi. WEU:n tulee olla elimellinen osa EU:n kehitystä ja omalta osaltaan vahvistaa solidaarisuuttaan Natolle. WEU:n jäsenvaltiot haluavat yksimielisesti vahvistaa WEU:n roolia siten, että ajanmittaan syntyy yhteinen puolustuspolitiikka Euroopan unionille, joka saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen ja on sopusoinnussa Naton kanssa."
EU-parlamentti hyväksyi 14.5.1998 julkilausuman, jossa todetaan muun muassa:
"WEU, joka on olennainen osa EU:n kehitystä, tulee toimia Euroopan turvallisuus- ja puolustusidentiteetin tärkeänä elementtinä Naton puitteissa."
Itävaltalainen "Der Standard"päivälehti kommentoi Wienin huippukokouksen puolustuskeskustelua 11.12.98:
" Nato istuu "hiljaisena vieraana" EU:n neuvottelupöydässä. On puhdas illuusio uskoa, että EU:n puolustus koskaan voisi toimia ilman Natoa ja sen sotilaallisia rakenteita."
Saksan pysyvä edustaja WEU:ssa Rolf Hofstetter esitteli 29.1.1999 WEU:n pysyvälle komitealle Saksan puheenjohtajakauden ohjelmaa ja sanoi: "Puheenjohtajamaa tekee kaikkensa, jotta WEU saattaa päätökseen Nato-ministerineuvoston kokouksessa kesäkuussa 1996 Berliinissä tehdyt päätökset EU:n turvallisuus- ja puolustusidentiteetistä, jotta ne voidaan lopullisesti hyväksyä Washingtonin Nato-huippukokouksessa. Tämä tarkoittaa erityisesti sopimusta Nato-välineiden käytöstä pelkästään EU:n johtamissa operaatioissa."
USA:n Nato-lähettiläs Alexander Vershbow pohti EU-Nato suhteen kehittämistä WEU:n turvallisuustutkimusinstituutin seminaarissa Pariisissa helmikuun alussa 1999 seuraavasti:
" Ensimmäinen huolemme on, että tutkiessamme mahdollisuuksia muuttaa Nato-WEU suhde Nato-EU malliksi, tulee varmistaa, että uusi järjestely sisältää ja pitää kiinni niistä periaatteista, joista sovittiin kesäkuussa 1996 Berliinissä. Erityisen tärkeä on Berliinin asiakirjan periaate, että toimimme yhdessä Naton kanssa missä tahansa. Joissakin tapauksissa USA saattaa valita olla osallistumatta johonkin operaatioon, mutta päätöksen siitä, johtaako jotain operaatiota Nato vai WEU tulee olla yhteinen."
WEU:n tuoreessa toimintaohjelmassa 17.3.99 "Puolustuksen aika" Nato suhteesta todetaan näin: " Komitea ehdottaa aikataulua, joka sisältää muun muassa
a) välittömässä tulevaisuudessa aikataulun laatimisen WEU:n integroimiseksi EU:hun,
b) keskipitkällä aikavälillä integraatiota syvennetään, kun saavutetaan yksimielisyys erilaisten WEU tehtävien ja instituutioiden siirtämisestä EU:lle ja
c) seuraavaksi tulee saada aikaan yhteinen puolustusrakenne ja EU:n puolustusvoimat EU:n sisään, jolla on vastaavasti linkit Natoon."
Kun Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ja ulkoministeri Joschka Fischer vierailivat vastanimettyinä Washingtonissa tutustuakseen vaikutusmahdollisuuksiinsa Natossa, he saattoivat todeta, että USA:n Nato-lähettilään Alexander Vershbowin kuvaama Nato-WEU-EU yhteispäätösprosessi ei toimi. Ulkoministeri Fischerin kommentti lehdistölle oli paljon puhuva: "Ei mitään mahdollisuuksia vaikuttaa mihinkään."
Amsterdamin sopimuksen artiklan J.1 kohta 2 kuuluu seuraavasti:
"Jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksettomasti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uskollisuuden ja keskinäisen yhteisvastuullisuuden hengessä. Jäsenvaltiot toimivat yhdessä lujittaakseen ja kehittääkseen keskinäistä poliittista yhteisvastuullisuuttaan. Ne pidättäytyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia kansainvälisissä suhteissa. Neuvosto huolehtii siitä, että näitä periaatteita noudatetaan."
Naton Washingtonissa pidetyn "juhlakokouksen" yhteydessä USA:n puolustusministeri William Cohen, jolla on vahvat kytkennät USA:n sotateollisuuteen, varoitti Saksan puolustusministeriä Rudolf Scharpingia kasvavasta "teknologiakuilusta" eurooppalaisten armeijoiden ja USA:n High-Tech -armeijan välillä:
"Tarvitaan uusia asejärjestelmiä ohjusten torjuntaan, uutta teknologiaa elektroniseen sodankäyntiin, kauas kantavia kuljetuskoneita ja niin edespäin."
Radio Free Europe Newsline 24.9.02
Slovakian vaaleihin 22.9.02 sotkeentuivat EU ja USA ennen näkemättömällä tavalla. Molemmat tahot tekivät selväksi, että jos slovakialaiset äänestäisivät entistä pääministeriä, Vladimir Meciaria Slovakian jäsenyys sekä EU:ssa että NATO:ssa olisi pois suljettu. Meciar on edelleen Slovakian suosituin poliitikko, mutta länsimaiden poliitikot eivät pidä hänestä, sillä hän on viiden viimeisen vuoden ajan suhtautunut kielteisesti EU:hun ja NATO:on. Financial Times lehti siteerasi erästä länsimaista diplomaattia Bratislavassa, joka totesi heidän sekaantuneen Slovakian sisäisiin asioihin - ja vielä menestyksellä.
Daniel Hannan, Tory MEP 2.11.02 (engl. konservatiivi MEP)
Näin Neil Kinnockin toissa päivänä. Mr. Kinnockista on tullut erittäin tärkeä henkilö. Hän on Euroopan komission varapuheenjohtaja ja vastuussa niiden sotkujen selvittämisestä, jotka Paul van Buitenen paljasti kolme vuotta sitten ja jotka johtivat komission eroon. Kysyin komissaari Kinnockilta, kuinka monta henkilöä on saanut potkut väärinkäytösten johdosta? Hän kiemurteli vähän aikaa mutta vastasi ettei ketään. Siinä vasta vastaus! Kolme vuotta EU:n historian pahimman skandaalin jälkeen ,yhtään virkamiestä ei ole erotettu sotkujen johdosta. Kuitenkin on erotettu kaksi ihmistä toimistaan sen johdosta ,että paljastivat sotkun!
Independent 11.10.02 Englanti aikoo tänään kertoessaan tavoitteistaan uudelle EU-sopimukselle ehdottaa, että Euroopalle luodaan vahva presidentin virka. Eräiden ministereiden mukaan Tony Blair aikoo itse pyrkiä tähän virkaan, jos hän päättää luopua pääministerin virasta seuraavien vaalien jälkeen. Erään hallituslähteen mukaan:”Downing Street on erityisen kiinnostunut tästä ehdotuksesta.”
Le Monde 14.10.02 Idea Euroopan Presidentistä saa laajaa tukea. Debatti on nyt keskittynyt siihen kuka se olisi. Tony Blair ja Jose-Maria Aznar ovat eräitä kandidaatteja.
Der Spiegel 21.10.02 Euroopan tulevaisuuskonventin puheenjohtajisto on tehnyt perustuslakiluonnoksen. Euroopan Unionille tyypillisen avoimuuden hengessä se pidetty salassa niin julkisuudelta kuin konventin muilta jäseniltä. Hätkähdyttävin näkökohta ei ole niinkään sen selkeä federalismi ja perusoikeus-sopimuksen integroiminen Unionin lainsäädäntöön – vaan idea, jonka Valery Giscard d’Estaing toi julkisuuteen eräässä haastattelussa; sen mukaan valtioiden olisi joko hyväksyttävä tämä uusi sopimus tai sitten jäätävä kokonaan EU:n ulkopuolelle.
Libération 22.10.02 Hollantilaiset ja saksalaiset maanviljelijät hyötyvät siitä, että puolalaiset viljelijät pakotetaan luopumaan toiminnastaan kun EU:n tukemia halvasti tuotettuja tuotteita on dumpattu puolalaisten markkinoille. Laskeva viljelymaan hinta on mahdollistanut sen, että hollantilaiset ovat pystyneet ostamaan maatiloja jotka ovat kymmenen kertaa isompia, kuin mihin heillä olisi varaa kotimaissaan. Ulkomaiset maata ostaneet viljelijät ovat käyttäneet erilaisia oikeudellisia kiertoteitä, koska nykyinen laki kieltää ulkomaalaisten maanostot. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt noin 400 hollantilaista, ja muutamaa sataa saksalaista, englantilaista, tanskalaista, belgialaista ja sveitsiläistä ostamasta itselleen maatiloja Puolasta. Nämä ulkomaisten omistuksessa olevat maatilat työllistävät vain harvoja paikallisia ihmisiä. Työttömyys nouseekin jopa 34 %:iin eräillä alueilla, joissa maa on ulkomaalaisten omistuksessa.
Die Welt 14.10.02 Eräitä poimintoja Javier Solanan haastattelusta.
”Jokainen valtio tarvitsee vähintään kolme ihmistä jotka ovat vastuussa ulkopolitiikasta.”
”Englannin pääministeri Tony Blair on sanonut EU:sta jotain, mikä on aivan oikein: ”Meistä ei tule supervaltiota - meistä tulee supervalta.”
European Voice 24.-30.10.02 ”Lapset ensin konferenssi”, johon osallistui lapsiryhmiä ja kansalaisjärjestöjä EU:sta sai kuulla, että lähes 18 miljoonaa nuorta EU:ssa elää talouksissa, joiden tulot ovat alle 2,50 euroa päivässä.
Mahdollisuudet koulutukseen ovat kärsineet etenkin maaseudulla ja noin miljoona lasta elää kaduilla”.
Financial Times 18.11.02
Lakkouhka lisää Schröderin tuskaa.
Saksan kiistellyn kanslerin, Gerhard Schröderin tilanne pahentui perjantaina kun maan suurimman ammattijärjestön lakkouhka paheni pysähdyksissä olevan maan taloudellisen tilanteen sekä julkisen talouden pulmat….
Palvelualan ammattijärjestö, Verdi, varoitti lakoista ellei hallitus ja paikalliset viranomaiset suostuvat vaatimuksiin 3 prosentin palkankorotuksista…..
Palkkaneuvotteluista, jotka kattavat 2.9 miljoonaa sairaanhoitajaa, palomiestä sekä paikallishallintojen virkamiehiä yms, on tulossa kovimmat vuosiin huolimatta hallituksen läheisestä suhteesta työväestöön muissa asioissa.”
Electronic Telegraph 16.11.02
”Ammattijärjestöt paralysoivat Portugalin tällä viikolla yleislakolla joka oli protesti Brysselin vaatimia tiukkoja leikkausvaatimuksia vastaan.
Portugal on ensimmäinen maa joka joutuu kriisitilanteeseen johtuen euron vääristelevistä seurauksista vaikka Suomi, Irlanti, Hollanti ja ennen kaikkea Saksa ovat myös joutuneet epä-balanssiin ”yksi-koko-kaikille” systeemin johdosta.
Portugalin sairaalat, tuomioistuimet, palokunnat, julkinen liikenne sekä satamat olivat torstain yhden-päivän lakon kohteena joka järjestettiin samana päivänä kun parlamentti äänesti leikkausbudjetista Lissabonissa.”
Critical Students Utrecht – Newsletter 12.11.02
“Poliisin mukaan noin 7000 opiskelijaa osoitti tänään mieltään Amsterdamissa budjetin leikkauksia sekä korkeampia lukukausimaksuja vastaan. Hallitus aikoo leikata budjetista 378 miljoonaa euroa seuraavien neljän vuoden aikana. Mielenosoitus oli suunniteltu pidettäväksi Haagissa, jossa Hollannin parlamentti sijaitsee. Mutta pormestari Deetman kielsi mielenosoituksen, koska opiskelijat eivät pystyneet takamaan, ettei mielenosoitukseen osallistuisi enempää kuin 1000 opiskelijaa…
Osoittaakseen suuttumustaan opiskelijoiden demokraattisten oikeuksien totaalisia loukkauksia vastaan sekä ”pidä suusi kiinni” -politiikkaa vastaan 50 opiskelijaa marssi hiljaisuuden vallitessa Haagin kaupungin läpi. Heillä olivat suut teipattuina ja valkoiseksi maalatut kasvot. Poliisi pysäytti mielenosoituksen ja pidätti seitsemän opiskelijaa, jotka jakoivat lentolehtisiä kielletystä mielen-osoituksesta. Groningenin kaupungissa 600 opiskelijaa osallistui tukimielenosoitukseen.
Die Welt 3.11.02
NATOn pääsihteeri Robertson kehotti Saksan hallitusta olemaan seuraamatta julkista mielipidettä puolustusasioissa, puhuessaan ”Saksan armeija ja yhteiskunta” -foorumissa. Hän sanoi, että transatlanttinen suhde on ensisijaisen tärkeä eikä sitä saisi kyseenalaistaa. Hän kehotti Saksan hallitusta pitämään kiinni aseistaan, eikä ottamaan julkista mielipidettä ohjenuoraksi politiikalleen.
Der Spiegel 44/02
Puna-vihreä verkosto EU-instituutioissa yrittää estää kriittisen virkanaisen kuulemisen EU parlamentissa. Komission entinen pääkirjanpitäjä Marta Andreasen on esittänyt vahvoja syytöksiä EU:n kirjanpitojärjestelmää sekä siitä vastuussa olevaa vihreätä talouskomissaaria Michaele Schreyeriä vastaan ja EU-parlamentin budjettia valvova komitea oli yksimielisesti kutsunut Andreasenin kuultavaksi. Vihreiden ryhmäjohtaja Daniel Cohn-Bendit ajoi vasemmistolaisten ja liberaalien kollegoidensa avulla läpi päätöksen, ettei Andreasen, saa esiintyä parlamentissa.
Financial Times 10.11.02
Valery Giscard d´Estaing ennustaa, että konventin perustuslakiluonnoksessa esitetään myös verojen harmonisointia.
Konventin puheenjohtaja Giscard d’Estaing varoitti myös, että ne maat, jotka eivät hyväksy perustuslakiluonnosta voivat jäädä Euroopan Unionin ulkopuolelle.
TELEGRAPH 16.10.2003:
"Kuningatar on yhä huolestuneempi Tony Blairin suunnitelmista allekirjoittaa EU:n perustuslaki, jonka hän pelkää horjuttavan hänen roolinsa suvereniteettia.
The Telegraph on saanut tietoonsa, että Buckingham Palace on pyytänyt dokumentteja neuvonantajilleen EU suunnitelmien perustuslaillisista vaikutuksista."